Julkaistu: 13.7.2005

Kunnollinen sukupolvi tulee

Valtaosa nykynuorista voi hyvin. Nuoret rötöstelevät edeltäjiään vähemmän ja arvostavat koulutusta, työtä ja perhettä. Käsitykset masennuksen ja juopottelun lisääntymisestä ovat pienen riskiryhmän synnyttämää harhaa.

Liisa Salekari

Kun nuoret esiintyvät tiedotusvälineissä, on syynä yleensä jokin kielteinen asia.

Otsikoissa ja lööpeissä esiintyvät nuoret rötöstelevät, käyttävät päihteitä ja voivat muutenkin huonosti. Yksittäisistä negatiivisista uutisista muodostuu helposti käsitys, jonka mukaan nuoriso muuttuu sukupolvi sukupolvelta pahempaan suuntaan.

Nuorisoa kuvaavat tutkimustulokset kertovat aivan toista - tämänhetkiset 15-16 -vuotiaat ovat kunnollisin sukupolvi viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Tutkija Terhi-Anna Wilska Väestöliiton väestöntutkimuslaitokselta vahvistaa, että nuoria käsittelevän mediapuheen ja todellisuuden välillä on ristiriita.

- Mediassa yleensäkin nousevat esille kaikki erikoisuudet. Nuorison kohdalla tämä tarkoittaa ongelma- ja ääritapausten tapetilla oloa.
- Miten tulevaisuuden aikuiset voivat?

Se, että nykynuoriso olisi aiempia sukupolvia huonovointisempaa tai hankalampaa, ei tutkimusten valossa pidä paikkaansa.

Nuorisobarometri kertoo nuorten arvostavan koulutusta, työtä ja perhettä.

Nuorison rikollisuutta kartoittava Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuore tutkimus kertoo että nuorten tekemät näpistykset, varkaudet ja omaisuuden tuhoaminen ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet huomattavasti.

Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten päihteidenkäyttö on tasaantunut. Alkoholin käyttö on varsinkin yläasteikäisillä vähentynyt samoin kuin tupakointi.

Terhi-Anna Wilskan mukaan viime vuosikymmenien yleinen elintason nousu on lisännyt myös nuorten hyvinvointia.

- Nuoret eivät koskaan ole voineet näin hyvin, Wilska sanoo.

Hän muistuttaa, että laman vaikutukset lapsiin ja nuoriin eivät olleet pelkästään negatiivisia.

- Laman myötä perhearvot alkoivat merkitä enemmän ja lapsen asema nousi tärkeämmäksi.

Tutkija ei allekirjoita viime aikoina esillä ollutta väitettä vanhemmuuden puutteesta.

- Nykylasten kohdalla olisin enemmänkin huolissani liiasta paapomisesta ja siitä, että elämä on turhankin helppoa.

Wilska muistuttaa, että vaikka laman kielteisiä vaikutuksia ei kannata liioitella, on totta että pieni huonosti voivien nuorten ryhmä voi laman seurauksena entistä huonommin.

Sukupolvet rauhaisassa rinnakkaiselossa

Radikaalit nuoret nousevat mediassa esille rauhallisia ikätovereitaan enemmän. Tämä on Wilskan mukaan luonnollista, koska radikaalit nuoret ovat aktiivisia, ja heillä on voimakkaita arvoja.

- Nuorten odotetaan toimivan yhteiskunnan muutoksen moottoreina ja siksi medialla on taipumus liittää nuoriin radikaaleja piirteitä, sanoo Wilska

Nuorisobarometrin mukaan valtaosa nuorisosta on kuitenkin suhteellisen konservatiivista ja sisäistänyt ympäröivän yhteiskunnan arvot. Nykynuoriso ei näytä hautovan vallankumousta.

Vain kolmannes nuorista kokee, että sukupolvien välillä on suuri kuilu. Sukupolvien välillä nähtiin kyllä olevan eroja, mutta niiden välillä ei koettu olevan konfliktia.

Vuoden 2004 nuorisobarometriin kirjoittamassa artikkelissaan Wilska toteaa, että toisin kuin suuret ikäluokat, nykynuoret kokevat elävänsä rauhallista rinnakkaiseloa edellisen sukupolven kanssa. Nuoret eroavansa muista sukupolvista omasta mielestään enemmänkin elämäntyylinsä kuin yhteiskunnallisen ja poliittisten olosuhteiden kautta.

Tietoliikenne ja tietotekniikka ovat saaneet nuorten elämässä aikaan niin suuria muutoksia, että ne ovat verrattavissa esimerkiksi suurten ikäluokkien kokemaan kaupallisen nuorisokulttuurin läpimurtoon.

Nuorten masennuksen voimakas yleistyminen harhaa

Nuorten lisääntynyt masennus puhuttaa tiedotusvälineissä. Pitääkö paikkansa, että nykyinen sukupolvi on ahdistuneempi ja masentuneempi kuin aikaisemmat?

Pitkän linjan kehitystä mittaavaa tietoa nuorten masennuksesta ei ole saatavilla, mutta Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten masennus ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistynyt.

Professori Mauri Marttunen Kansanterveyslaitoksen nuorten mielenterveysyksiköstä vahvistaa, etteivät tutkimukset anna viitteitä siitä, että nuoret olisivat aikaisempaa masentuneita.

Marttunen epäilee, että eräs syy mielikuvaan nuorten masennuksen voimakkaasta yleistymisestä on mielenterveyspalvelujen kasvanut tarjonta.

- Vaikkei mielenterveyspalveluja vieläkään ole riittävästi, ovat ne kuitenkin lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, hän kertoo

Mediassa esiin nousevat usein juuri ihmiset, jotka ovat kentällä tekemisissä oireilevien nuorten kanssa. He näkevät työssään mielenterveyspalvelujen kasvavan käytön. Tästä syntyy Marttusen mukaan helposti yleiskäsitys, jonka mukaan nuoret olisivat entistä masentuneempia.

Toisin sanoen nuoret eivät Marttusen mukaan ole sen masentuneempia kuin muutamien kymmenien viime vuosienkaan aikana. Palveluiden kasvanut tarjonta on kasvattanut myös kysyntää ja lisäksi nuorten depressio tunnistetaan ja diagnosoidaan entistä paremmin, ja tämä taas lisää osaltaan mielikuvaa, jonka mukaan masentuneita nuoria olisi entistä enemmän.

Marttunen kertoo, että kansainväliset tutkimukset viittaavat siihen että viimeisen neljän-viidenkymmenen vuoden aikana nuorten masennus olisi hienoisesti kasvanut tai ainakin että masennukseen sairastutaan aiempaa nuorempana. Mistään dramaattisesta kasvusta ei tutkimusten mukaan kuitenkaan ole kysymys.

Nuoret lainkuuliaisempia kuin ennen

Äskettäin ilmestyneen Nuorten rikoskäyttäytyminen 1995-2004 -tutkimuksen mukaan nuorten omaisuusrikokset eli näpistykset, varkaudet ja vahingonteot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet huomattavasti.

Kymmenessä vuodessa on varastamiseen osallistuneiden nuorten osuus pudonnut puolesta kolmannekseen ja omaisuuden vahingoittamiseen osallistuneiden määrä kolmanneksesta viidennekseen.

Väkivallan osalta ei kehitys ollut yhtä myönteistä sillä siihen osallistuminen lisääntyi vuoteen 2001 asti, mutta on siitä lähtien vähentynyt.

Yleisesti ottaen raportissa todetaan nykyisten 15-16-vuotiaiden olevan lainkuuliaisempia kuin samanikäiset nuoret kymmenen vuotta sitten. Raportin mukaan yksi tekijä nuorison vähentyneen rötöstelyn taustalla on lisääntynyt ajanvietto tietotekniikan parissa. Myös taloustilanteen parantuminen ja lisääntynyt valvonta ovat vähentäneet nuorten tarvetta ja mahdollisuuksia varastaa.

Tutkimuksessa on havaittu lisäksi muutos nuorisokulttuurissa; nuorison asenne ikätovereiden rikoksiin on muuttunut kielteisemmäksi.

Nuorten rikollisuus, %15-16 vuotiaat

Varastamiseen osallistuneet

Omaisuuden vahingoittaminen

Väkivaltaan osallistuneet

Marihuanan tai hasiksen käyttö

Lähde: Kivivuori Janne ja Salmi Venla: Nuorten rikoskäyttäytyminen 1995-2004, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2005.

Nuorten alkoholinkäyttö laskussa Suomessa ja maailmalla

Dosentti Tomi Lintonen Tampereen yliopiston terveystieteen laitokselta kertoo, että kahdeksankymmentäluvun puolivälistä asti jatkunut nuorten humalajuomisen lisääntyminen kääntyi 2000-luvun alussa ensimmäistä kertaa laskuun.

Lintosen mukaan päihteiden käytön laskeva trendi noudattelee samaa kehitystä myös Yhdysvalloissa ja muualla EU-alueella. Päihteiden käyttö on tasaantunut tai hienoisessa laskussa kaikkialla paitsi uusissa EU-maissa.

Nuorten alkoholinkäytön kehitystä väitöskirjassaan tutkineen Lintosen mukaan nuorison alkoholinkäytön voimakas nousu ajoittuu 1980-luvun talouskasvun ja taloudellisen sääntelyn purkamisen aikoihin. Hienoinen nousu jatkui läpi 1990-luvun ja huippu saavutettiin vuosina 1997-1999. Tämän jälkeen nuorten alkoholinkäyttö kääntyi laskuun, joka oli etenkin yläasteikäisten kohdalla jyrkkää.

Lääkärilehdessä 23/2005 julkaistussa artikkelissa kuvattiin vuoden 2004 alkoholiverouudistuksen vaikutuksia nuorisoon. Artikkelin mukaan verouudistus lisäsi pääasiassa nuorten aikuisten eli esimerkiksi lukiolaisten alkoholinkäyttöä kun taas yläasteikäisten nuorten keskuudessa alkoholinkäyttö jatkoi 2000-luvun alussa alkanutta vähenemistään.

Artikkelissa muistutetaan, että nuorten alkoholinkäytölle ovat ominaisia nopeat suunnanmuutokset, ja että lähitulevaisuuden suurin huolen aihe on usein toistuvan alkoholinkäytön ja humalajuomisen kasaantuminen niille nuorille, jotka ovat muutenkin vaarassa syrjäytyä.

Päivitetty 13.7.2005