Tietoturvassa on parantamisen varaa

Virusten torjunnassa luotamme liikaa siihen, että joku muu huolehtii asiasta.

Lea Parjo

Virustorjuntaohjelma oli 81 prosentilla kotitietokoneita käyttäneistä ja palomuuri 24 prosentilla EU-maissa, kertoo Eurobarometri kesältä 2002. Suomessa vastaavat luvut olivat hieman alhaisempia, 79 ja 19 prosenttia.

Kahdeksan prosenttia EU-maiden vastaajista oli tietämättömiä käyttämiensä tietokoneiden turvajärjestelmistä. Suomessa osuus oli samaa suuruusluokkaa, 9 prosenttia. Kysymys esitettiin kaikille kotona tietokonetta käyttäneille. On toki luonnollista, etteivät talouden kaikki jäsenet ole vastuussa perustietoturvan ylläpidosta, vaikkakin kaikki siitä hyötyvät.

EU:n komission teettämissä Eurobarometreissä on kysytty muun muassa, onko vastaajalla koskaan ollut Internetiä käytettäessä tietoturvaongelmia, joista yksi vaihtoehto on virukset. Suomalaisilla ongelmia näyttää olleen muita maita enemmän. Oheinen kuvio kertoo enemmän ongelmia olleen vain hollantilaisilla.

Ongelmia joskus tietokoneviruksen kanssa %:lla Internetiä käyttäneistä, 2002

Luottokortin käyttö ja väärinkäyttö vähäistä

Keväällä 2003 kartoitettiin tietokoneen ja Internetin käyttöä EU:n tilastoviraston Eurostatin koordinoimissa tutkimuksissa. Suomessa Tilastokeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa oli mukana myös tietoturvaan liittyviä kysymyksiä, joita voi tarkastella tarkemminkin väestöryhmittäin. Suomen tulokset ovat jo valmistuneet, ja kaikkia EU-maita koskevat tulokset Eurostat julkaisee loppuvuodesta.

Kysymykset poikkeavat Eurobarometrin muotoiluista, eivätkä tulokset ole sellaisenaan vertailukelpoisia, mutta suuntaviivat lienevät kuitenkin samat. Tietoturvaan panostaminen on tärkeää, Internet-kauppa tuskin kasvaa merkittävästi, elleivät kuluttajat koe hankintakanavaa luotettavaksi.

Tutkimuksen mukaan tietokoneviruksista oli ollut ongelmia noin 350 000 hengellä, eli 13 prosentilla 15-74-vuotiaista viimeksi kuluneen vuoden aikana Internetiä käyttäneistä. Virus oli tuhonnut tietoja tietokoneesta, tai se oli aiheuttanut ajanhukkaa tai lisätyötä.

Tietokonevirus tuhonnut tiedostoja, aiheuttanut lisätyötä tai ajanhukkaa ikäryhmittäin, % Internetiä käyttäneistä

Päivittänyt virustarkistusohjelman kolmen kuukauden kuluessa % 3 kk:n aikana Internetiä kotona käyttäneistä

Viruksista ongelmia oli syntynyt korkeakoulututkinnon suorittaneille muita useammin - joka neljännelle Internetin käyttäjälle, mikä on yli kaksinkertaisesti muihin verrattuna. Alueittain tarkasteltuna suuria eroja ei ole.

Henkilö- tai yhteystietojensa väärinkäyttöä oli havainnut neljä prosenttia Internetin käyttäjistä. Tässäkin korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat kokeneet muita enemmän ongelmia. Ongelmia oli myös pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa asuvilla enemmän kuin muualla Suomessa asuvilla.

Kesällä 2002 tehdyn Eurobarometrin mukaan vain yksi prosentti EU-maiden Internetin käyttäjistä raportoi luottokorttitietojen väärinkäytöstä. Maittaisia eroja ei juurikaan ollut. Viime keväänä tehdyn tutkimuksen tulos on samansuuntainen. Luottokorttia Internetissä maksamiseen käyttäneitä oli vain joka kymmenes Internetiä käyttäneistä - 260 000 henkeä - ja heistä luottokortin petollista käyttöä oli kokenut vain kaksi henkeä sadasta.

Joka viides asentanut virustentorjuntaohjelman

Tilastokeskuksen tekemässä haastattelussa kysyttiin kaikilta Internetin käyttäjiltä (riippumatta käyttöpaikasta), onko vastaaja asentanut tai päivittänyt virustarkistusohjelman sekä käyttänyt erilaisia palveluja, joihin tarvitaan erillisiä salasanoja tms. Työpaikoilla ja koulussa, puhumattakaan postissa, virastojen asiakastiloissa tai Internet-kahviloissa käyttäjä ei välttämättä tiedä eikä ole vastuussa turvatoimista. Sen sijaan käyttäjä kyllä tietää verkkopalvelujen vaatimista turvatoimista ja käyttämiensä palveluiden salasanojen tai käyttäjäkoodien tarpeesta. Tietoturvatoimia kartoitettiin vain lähinnä ohjelmistojen, sähköpostin ja liitetiedostojen mukana leviävien virusten ehkäisemisen osalta.

Suositusten mukaan viruksentarkistusohjelmat tulisi päivittää viikoittain, mikäli käyttöliittymään ei ole tilattu automaattisesti päivittyvää ohjelmaa. Eurostatin tilastovirastoilla teettämässä EU-kyselyssä tämä viiteajanjakso oli kolme kuukautta, mikä on aivan liian pitkä ajanjakso toimivan tietoturvan ylläpitämiseksi.

Lisäksi on muistettava, että kysymys kohdistettiin henkilökohtaisena kullekin Internetiä kolmen edeltävän kuukauden aikana käyttäneelle vastaajalle: oliko tämä itse asentanut tai päivittänyt virustarkastusohjelman. Kotona saattaa joku muukin vastata kotikoneen tietoturvasta, ja työpaikoilla sekä kouluissa tietoturvatoimet on usein keskitetty. Lukuja ei siis voi vertailla Eurobarometrin tietoihin.

Suomessa 22 prosenttia 15-74-vuotiaista Internetin käyttäjistä oli asentanut virustarkistusohjelman. Koulutustaustalla ei näytä olevan vaikutusta ohjelmistojen asentamiseen. Pääkaupunkiseudulla asuvat olivat hieman muualla Suomessa asuvia useammin asentaneet viruksentarkastusohjelmia.

Lähes 900 000 henkeä, yli kolmasosa Internetin käyttäjistä, oli päivittänyt viruksentarkistusohjelmaa haastattelua edeltäneen kolmen kuukauden aikana. Epäselväksi tosin jää, miten jatkuvapäivitteisen virustarkastuksen käyttäjät kysymyksen tulkitsivat.

Kun oletetaan virustarkistusohjelman päivittäjät kotiyhteyden päivittäjiksi ja lasketaan osuudet Internetiä kotona käyttäneistä, tilanne muuttuu parempaan päin; yli puolet kotikäyttäjistä oli huolehtinut päivityksistä. Vaikkakin mahdollinen jatkuvapäivitteisen virustentorjuntaohjelman käyttö saattaa tässä tutkimuksessa jäädä selvittämättä, näyttää siltä, että yli 50-vuotiaat Internetin käyttäjät eivät kiinnitä riittävästi huomiota tietoturvaan.

Lisäksi kaikissa ikäryhmissä naiset jäävät miehiä huonommiksi tietoturva-asioissa. Toisaalta useampihenkisissä talouksissa kaikki eivät välttämättä tiedä, miten kotikoneen tietoturva on järjestetty. Tietoturvan kannalta olisi toki toivottavaa, että talouden mahdolliset muut jäsenet siitä huolehtivat.

Korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat itse päivittäneet viruksentorjuntaohjelmaa hieman useammin kuin alemman koulutuksen saaneet, mutta ero perusasteen tutkinnon suorittaneisiin on alle 10 prosenttiyksikköä. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa asuvien joukoissa oli muualla Suomessa asuvia suurempi osuus sellaisia, jotka olivat päivittäneet torjuntaohjelmia.

Salasanat käytössä, allekirjoitus ei

Internetin käyttäjistä 61 prosenttia oli haastattelua edeltäneiden kolmen kuukauden aikana käyttänyt sähköisiä verkkopalveluja, joissa tarvitaan erillisiä salasanoja Internetiin tai sähköpostiin kirjautumisen lisäksi. Miehistä 64 ja naisista 57 prosenttia oli niitä käyttänyt. Erityisen suuria ikäryhmittäisiä vaihteluja ei ollut paitsi, että vain kolmasosa nuorista tytöistä oli käyttänyt niitä.

Ilmeisen suuri osa oli käyttänyt erillisiä salasanoja pankkiasioiden hoidossa, koska vajaat 1,5 miljoonaa henkeä, eli 57 prosenttia Internetin käyttäjistä, käytti verkkopalveluja, joissa yksi salasana tai koodi vaihtuu joka käyttökerralla, mikä on tyypillistä pankkipalvelujen käytössä. Salasanoja vaativien palvelujen käyttö on selkeästi yleisempää koulutustason noustessa. Kun perusasteen suorittaneista Internetin käyttäjistä puolet oli käyttänyt niitä, niin korkeakoulututkinnon suorittaneista neljä viidestä oli käyttänyt salasanaa vaativia palvelusivustoja. Erillisten salasanojen käyttö on selkeästi yleisempää pääkaupunkiseudulla muuhun Suomeen verrattuna.

Haastattelututkimuksessa kysyttiin myös sähköisen henkilökortin ja sähköisen allekirjoituksen käyttöä. Ainakin toistaiseksi henkilökortti on niin harvinainen, että vastaajat olivat selvästi sekoittaneet sen muihin kortteihin. Internetissä sähköistä henkilökorttia ilmoitti käyttäneensä ani harva. Sähköisen allekirjoituksen käyttäjiä löytyi pari prosenttia, eikä viestien salakirjoitusohjelmaakaan käyttäneitä ollut neljää prosenttia enempää.

Tulosten tulkinnassa pitää olla varovainen. Puhelinhaastattelussa vastaaja, varsinkin uusia asioita kysyttäessä, saattaa ymmärtää tiedotusvälineissä paljon esillä olleen asian tarkoittamaan myös sellaista, mistä ei sitten olekaan kyse.

Lähde: Flash Eurobarometer 125: Internet and the public at large 2002

EU-maista tuloksia loppuvuodesta

Tiedot perustuvat aineistoon, joka kerättiin Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin huhti- ja toukokuun haastattelujen yhteydessä. Yhteensä haastateltiin 3 075 Suomessa asuvaa 15-74-vuotiasta henkilöä. Eurostat koordinoi kaikissa EU-jäsenmaissa kotitalouksille ja henkilöille kohdistettuja tutkimuksia, joissa selvitettiin tietokoneen ja Internetin käyttöä sekä verkkokauppaa. Eurostat julkaisee loppuvuonna kaikkia maita koskevia yhteenveto- ja vertailutietoja. Eurostat on myös osallistunut hankkeen kustannuksiin.

Päivitetty 27.8.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi