Julkaistu: 14.11.2003
Yrityksillä rahoitusylijäämää jo 10 vuotta
Olli Savela
Suomalaiset yritykset velkaantuivat lamaan saakka mutta ovat siitä lähtien rahoittaneet muita kansantalouden sektoreita.
YRITYSTEN rahoitusasema on Suomessa ollut ylijäämäinen jo kymmenen vuotta, vuodesta 1993 alkaen. Tämä tarkoittaa, että yritykset kokonaisuutena eivät ole enää velkaantuneet vaan ne ovat lyhentäneet velkojaan ja ovat voineet rahoittaa muita talouden sektoreita. Yksittäisen yrityksen tilanne voi tietysti olla toinen.
Suomessa yritykset velkaantuivat jatkuvasti aina 1990-luvun alun suureen lamaan asti. Tämä ei ollut seurausta siitä, että yritykset olisivat olleet tappiollisia. Mutta investoinnit olivat suuremmat kuin voitot verojen ja osinkojen maksun jälkeen, joten yritykset joutuivat ottamaan velkaa investointiensa rahoittamiseksi.
Erityisen suuria investoinnit olivat vuosina 1988-90, jolloin yritysten rahoitusalijäämä kasvoi nopeasti. Vastaavasti rahoitusalijäämän supistuminen vuosina 1991 ja 1992 ja kääntyminen ylijäämäiseksi vuonna 1993 olivat seurausta investointien vähäisyydestä, ei voittojen kasvusta.
Vuodesta 1994 alkaen myös yritysten voitot kohosivat uudelle, varsin korkealle tasolle. Siitä lähtien yritysten rahoitusasema on ollut joka vuosi selvästi ylijäämäinen. Vaikka myös investoinnit ovat jälleen lisääntyneet, ne ovat jääneet pienemmiksi kuin voitot verojen ja osinkojen maksun jälkeen. Yritykset ovat rahoittaneet muita sektoreita esimerkiksi lainaamalla varojaan tai investoimalla ulkomaille, kuten on tapahtunutkin yhä suuremmassa määrin.
Yritysten rahoitusasema, miljardia euroa 1975-2002
Yritysten omavaraisuusaste (Tilastossa on mukana lähes kaikki yritykset)
Myös yritysten taseet ovat vahvistuneet. Oman pääoman osuus taseen loppusummasta on kasvanut vajaassa 10 vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä.
Määritelmä
KANSANTALOUDEN tilinpidon käsittein rahoitusasema on sama kuin nettoluotonanto/otto. Nettoluotonanto on positiivinen, jos sektorin tulot ovat suuremmat kuin menot. Tällöin menoiksi on luettu myös kotimaiset investoinnit. Jos sektori on nettoluotonantaja, se voi lyhentää velkojaan ja lainata varojaan muille sektoreille, esimerkiksi sijoittaa ulkomaille. Jos sektori on nettoluotonottaja, se velkaantuu.
Yrityssektori tarkoittaa tässä kansantalouden tilinpidon yrityssektoria, jolloin siihen luetaan mukaan muun muassa ne elinkeinonharjoittajat, joilla on palkattua työvoimaa, sekä julkiset liikelaitokset. Yrityssektorin ulkopuolelle jäävät muun muassa pankit, vakuutusyhtiöt ja asuntoyhteisöt.
Kirjoittaja tekee kansantalouden tilinpitoa Tilastokeskuksen Taloudelliset olot -yksikössä.
Päivitetty 14.11.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi