Julkaistu: 13.12.2003
Mikä alkoholiveron alennuksessa voitetaan, se korkotason nousussa hävitään
Veroratkaisut alentavat inflaatiota - ja sitä kautta indeksisidonnaisten eläkkeiden korotuksia. Myös monet muut tekijät hillitsevät kuluttajahintojen nousua - korkojen odotettavissa olevaa nousua lukuunottamatta.
Ilkka Lehtinen
EDUSKUNNAN veropäätökset vaikuttavat vuosien 2003 ja 2004 kuluttajahintojen muutoksiin tavallista enemmän. Autoveron alennus laski uusien autojen ja moottoripyörien hintoja vuoden 2003 alussa. Käytettyjen tuontiautojen verokohtelun muutos on alentanut vanhojen autojen hintoja, ja hintojen lasku jatkuu edelleen. Yhteensä nämä ovat alentaneet kuluttajahintaindeksiä lokakuuhun 2003 mennessä runsaat 0,2 prosenttiyksikköä.
Vuoden 2004 maaliskuun alussa alkoholiveroa alennetaan niin, että vähittäismyyntihinnat laskevat noin 20 ja anniskeluhinnat 7-9 prosenttia. Alkoholin paino koko kuluttajahintaindeksistä on 6,3 prosenttia. Jos alkoholin kuluttajahintoja lasketaan veron alennuksen verran eli minkään väliportaan katteita ei muuteta, laskee kuluttajahintaindeksi 0,9 prosenttiyksikköä.
Euro on vahvistunut dollariin nähden parina viime vuotena 30 prosenttia. Loppuvuonna 2001 yhdellä eurolla sai 0,88 dollaria ja vuoden 2003 marraskuun puolivälissä 1,17 dollaria. Tämä on pitänyt öljytuotteet ja muut dollarisidonnaiset tuontihinnat alhaisina. Toisaalta vahva euro on laskenut teollisuuden vientihintoja ja vähentänyt Suomen vientituloja.
Viennin eri toimialat kärsivät vahvasta eurosta eri lailla. Puunjalostusteollisuuden tuotantopanokset ovat kotimaisia ja vienti tapahtuu dollareissa. Elektroniikkateollisuus ostaa ulkomailta paljon tuotantopanoksia dollareilla, joten sen kokonaismenetykset eivät ole olleet niin suuret kuin puunjalostusteollisuuden.
Selvimmin kuluttaja on havainnut vahvistuneen euron bensa-asemilla. Bensan hinta on nyt noin seitsemän senttiä halvempaa kuin parin vuoden takaisella dollarikurssilla. Vahvan euron lisäksi lokakuussa 2003 bensiinin hintaa laski poikkeuksellisen alhaalla olleet katteet jalostamon ja bensiinipumpun välillä.
Bensan hinnanmuodostus lokakuussa 2003 eri dollarikursseilla, euroa
| Lokakuu 2003 | ||
| Maailmanmarkkinahinta | ||
| - 12/2001 $-kurssilla | 0,25 | |
| - 10/2003 $-kurssilla | 0,19 | |
| ALV:n osuus | 0,19 | 0,20 |
| Polttoainevero | 0,59 | 0,59 |
| Kate (jalostamo-pumppu) | 0,08 | 0,08 |
| Yhteensä | 1,044 | 1,116 |
Ekonomistien yleisen käsityksen mukaan euro vahvistuu ensi vuonna vielä hiukan. Vahvistuva euro alentaa osaltaan ensi vuoden inflaatiopaineita.
Ennusteiden mukaan energiatuotteiden maailmanmarkkinahinnat laskevat hieman. Muiden raaka-aineiden ja hyödykkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa. Vahvistuva euro pitää kuitenkin tuontihinnat pikemminkin laskussa kuin nousussa.
Vuoden 2004 palkkaratkaisut on pääosin tehty. Vuoden 2004 tulopoliittisen kokonaisratkaisun palkankorotukset, 2,2 %, ovat alhaisemmat kuin vuoden 2003 korotukset, 2,9 %, joten vuoden 2004 palkankorotukset eivät kiihdytä inflaatiota, pikemminkin päin vastoin. Välilliset palkkakustannukset pysyvät ensi vuonna lähes vuoden 2003 tasolla.
Eri taloudellisten tekijöiden vaikutus vuoden 2004 inflaatioon
| TALOUDELLINEN TEKIJÄ |
Hintanäkymät vuodelle 2004 verrattuna vuoteen 2003 |
| 1. Valtion
veroratkaisut (hyödyke- ja arvonlisäverot) |
Laskeva |
| 2. Euro/Dollari-
vaihtosuhde (17.11.03 suhde oli 1,17) |
Laskeva |
| 3. Maailmanmarkkinahinnat | Nouseva |
| 4. Palkankorotukset | Laskeva |
| 5. Korkotaso | Nouseva |
| 6. Talouden
kasvuvauhti (USA - EU - Suomi) |
Nouseva |
Korot vauhdittavat inflaatiota
Korkotaso on tällä hetkellä nousussa, mutta korot ovat edelleen Suomessa ja koko maailmassa historiallisen alhaisella tasolla. Vuoden euribor-korko oli alimmillaan hieman alle 2 prosenttia, nyt noin 2,4 prosenttia. Alentunut korko painaa inflaatiota tällä hetkellä alaspäin lähes 0,7 prosenttiyksikköä eli, jos korot olisivat vuoden takaisella tasolla, olisi lokakuun 2003 inflaatio ollut 1,0 eikä 0,3 prosenttia.
Ennusteiden mukaan korot ovat edelleen nousussa, ja vuoden kuluttua niiden hintavaikutus kokonaisindeksiin on positiivinen. Siirtyminen korkojen laskusta korkojen nousuun tulee olemaan suurin syy inflaation kiihtymiseen. Voidaan sanoa, että mikä alkoholiveron alennuksessa voitetaan se korkotason nousussa hävitään.
Suomen talouden kasvun kannalta on oleellista, mikä on talouskehitys USA:ssa ja EU:ssa ja varsinkin Saksassa. Yhdysvalloissa ja Saksassa on näkyvissä tällä hetkellä orastavaa talouskasvua, mutta mitään varmaa merkkiä nopeammasta kasvusta ei vielä ole. Suomi voi ylläpitää nykyistä noin yhden prosentin kasvua yksityisen kulutuksen avulla, mutta nopeampi, tutkimuslaitosten ennustama lähes kolmen prosentin kasvu vaatii investointien lisääntymistä ja maailmantalouden selvää piristymistä.
Työttömyys on riippuvainen talouden kasvusta. Nykyinen talouskasvuvauhti ei työllisyystilannetta paranna. Työllisyyden kasvuun ja työttömyyden alenemiseen tarvitaan selvästi ripeämpää kasvua.
Työllisyystilanteella ja korkotasolla on selkeä vaikutus kotitalouksien uskoon omaan talouteensa. Jos uskoa omaan talouteen löytyy, kotitaloudet kuluttavat, kansantuote kasvaa ja työllisyys paranee. Syntyy ns. kysyntäinflaatio.
1. Jos talouden kasvu kiihtyy ensi vuonna kolmeen prosenttiin
- Työllisyystilanne paranee
- Muuttoliike lisääntyy
- Korkotaso nousee
- Kotitalouksien usko omaan talouteen paranee entisestään
- Yksityinen kulutuskysyntä kasvaa
- Asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat muita hintoja nopeammin, nouseva korko tosin jarruttaa hintojen nousua
- INFLAATIO KIIHTYY VUODEN 2003 TASOSTA
2. Jos talouden kasvu jää nykytasolle tai laskee eli bkt:n kasvu jää yhteen prosenttiin
- Työllisyystilanne heikkenee
- Muuttoliike hiipuu
- Korkotaso pysyy paikallaan tai laskee
- Kotitalouksien usko omaan talouteen horjuu
- Yksityinen kulutuskysyntä laskee
- Asuntojen reaalihinnat ja vuokrat lähtevät laskuun, laskeva korko jarruttaa hintojen laskua
- INFLAATIO PYSYY ENNALLAAN TAI JOPA LASKEE
Ennustelaitosten keskimääräinen ennuste vuoden 2004 inflaatioksi on nyt 0,9 prosenttia ja bruttokansantuotteen kasvuksi 2,7 prosenttia. Ilman alkoholiveron laskua vuoden 2004 inflaatioennuste olisi noin 1,6-1,8 prosenttia. Vuoden 2004 inflaatioennuste merkitsee siis hintojen nousun selvää kiihtymistä tämän vuoden 0,9 prosentin tasosta.
Vuodelta 2003 siirtyy ensi vuodelle 0,2 prosentin hintaperintö, eli vaikka kuluttajahintaindeksi pysyisi joulukuun 2003 tasolla koko ensi vuoden, niin vuoden 2004 vuosi-inflaatioksi tulisi 0,2 prosenttia.
Ennusteet perustuvat siihen, että vuoden 2004 alussa kuluttajahintojen vuosimuutos on loppuvuoden 2003 tasolla eli vajaassa yhdessä prosentissa. Maaliskuussa inflaatio tippuu alkoholiveron laskun seurauksena nollan tuntumaan, ja loppuvuotta kohden inflaatio kiihtyy jälleen talouden elpymisen myötä.
Tärkeimmät tekijät vuoden 2004 hintakehityksen kannalta tulevat olemaan korkotason kehitys, talouden kasvu USA:ssa ja Saksassa sekä euron ja dollarin vaihtosuhde.
Ennustelaitokset yksimielisiä
Eri ennustelaitosten inflaatio ja bruttokansantuotteen
kasvuennusteet vuodelle 2004
| Vuoden 2004 | |||
| Inflaatio | Bkt | ||
| Valtiovarainministeriö (VM) | 0,7 | 2,7 | |
| Suomen Pankki (SP) | 1,0 | 2,9 | |
| Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (ETLA) | 1,1 | 2,4 | |
| Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos (PTT) | 0,9 | 2,8 | |
| Palkansaajien Tutkimuslaitos (PT) | 0,9 | 2,8 | |
| Nordea-pankki | 0,6 | 3,0 | |
| OKO-pankki | 0,8 | 2,5 | |
| Sampo-pankki | 1,2 | 2,7 | |
| Aktia-pankki | 1,0 | 2,4 | |
| Keskiarvo | 0,9 | 2,7 | |
Inflaatio alhainen lokakuussa 2003
Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos
alaryhmittäin
| Lokakuu 2003 | ||
| Vuosimuutos | Vaikutus | |
| Kokonaisindeksi | 0,3 | 0,3 |
| 1. Elintarvikkeet ja juomat | 1,8 | 0,25 |
| 2. Alkoholi ja tupakka | 1,0 | 0,06 |
| 3. Vaatetus ja jalkineet | -0,8 | -0,04 |
| 4. Asuminen, yhteensä | 0,2 | 0,05 |
| - Vuokrat | 2,2 | 0,15 |
| - Asuntojen hinnat (poistot) | 6,8 | 0,11 |
| - Asuntolainojen korot | -26,9 | -0,58 |
| - Hoitovastikkeet yms. | 2,7 | 0,05 |
| - Sähkö | 12,8 | 0,23 |
| 5. Kalusteet ja kotitalouskoneet | 0,2 | 0,01 |
| 6. Terveydenhoito | 2,5 | 0,11 |
| 7. Liikenne | -2,6 | -0,40 |
| - Ajoneuvon hankinta | -5,0 | -0,27 |
| - Polttoaineet | -5,1 | -0,20 |
| - Julkinen liikenne | 0,2 | 0,01 |
| 8. Viestintä | -3,3 | -0,11 |
| 9. Kulttuuri ja vapaa-aika | 0,8 | 0,10 |
| 10. Koulutus | 5,6 | 0,03 |
| 11. Ravintolat ja hotellit | 2,6 | 0,20 |
| 12. Muut tavarat ja palvelut | 0,2 | 0,01 |
Eläkeläisille pienemmät indeksikorotukset
Työeläkkeiden vuotuiset korotukset perustuvat sekä palkkojen että kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen. Alle 66-vuotiaiden eläkkeiden indeksitarkistuksessa kuluttajahintaindeksillä on 50:n ja yli 65-vuotiaiden kohdalla 80 prosentin paino. Vuoden 2005 alusta alkaen kaikissa työeläkkeissä kuluttajahintaindeksin osuus tulee olemaan 80 prosenttia. Kansaneläkkeitä tarkistetaan nyt ja jatkossa yksinomaan kuluttajahintaindeksin muutoksella. Muutokset lasketaan kaikissa tapauksissa 3. neljänneksen eli heinä-syyskuun vuosimuutoksista.
Vuoden 2004 alusta alle 66-vuotiaiden työeläkkeet nousevat 2,3 prosenttia ja yli 65-vuotiaiden 1,3 prosenttia. Kansaneläkkeiden nousu on 0,6 prosenttia. Ilman autoveron alennusta ja tuontiautojen verokohtelun muutosta korotukset olisivat olleet työeläkkeiden osalta 0,1 ja kansaneläkkeiden osalta 0,2 prosenttiyksikköä suuremmat. Tuhannen euron työeläkkeessä ja 500 euron kansaneläkkeessä tämä merkitsee 12 euron "tappiota" vuodessa.
Vuoden 2005 alusta työeläkkeet nousevat 0,6 ja kansaneläkkeet 0,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ilman auto- ja alkoholiveron alennusta. Tuhannen euron työeläkkeessä tämä merkitsee 72 euroa ja 500 euron kansaneläkkeessä 48 euroa vuodessa. Vuosina 2004 ja 2005 tuhannen euron työeläkkeen korotus on vuodessa yhteensä 84 euroa pienempi ja viidensadan euron kansaneläkkeen korotus 60 euroa pienempi kuin mitä ne olisivat olleet ilman veronalennuksia.
Oma indeksi eläkeläisille?
Autoveron ja alkoholiveron alennukset merkitsevät tulonsiirtoa eläkeläisiltä alkoholia juoville sekä henkilöautoja ja moottoripyöriä ostaville kotitalouksille. Tilastokeskuksen vuoden 2001 kulutustutkimuksen mukaan eläkeläiset kuluttivat rahaa alkoholiin henkeä kohden alle puolet keskimääräkuluttajaan nähden. Autojen ostoon eläkeläistaloudet kuluttavat vain reilun neljänneksen keskimääräiseen talouteen verrattuna.
Tilastokeskus laski 1990-luvun puoliväliin asti eläkeläisten omaa kuluttajahintaindeksiä. Indeksi laadittiin eläkeläisten kulutusrakenteen mukaisesti. 1980-luvulla pohdittiin muutamaan otteeseen eläkkeiden sitomista tähän indeksiin. Ajatuksesta luovuttiin ja indeksin laskenta lopetettiin mielenkiinnon puutteesta.
Miten eläkeläisten oma indeksi tulisi laatia. Pitäisikö indeksiin oman kulutusrakenteen lisäksi ottaa mukaan oma hyödykekori. Tulisiko hinnat kerätä kaupoista, joissa eläkeläiset tavaransa ostavat. Keruuliikkeinä olisivat ennemmin pienet lähiökaupat kuin suuret automarketit. Tilastokeskus tuottaa ensi vuonna tutkimushankkeena eläkeläisten oman kuluttajahintaindeksin vuosilta 2000-2004. Tutkimuksessa käytetään eläkeläisten omaa kulutusrakennetta. Hyödykekori ja keruuliikkeet tulevat olemaan samat kuin koko kuluttajahintaindeksissä.
Eräs mahdollisuus olisi sitoa eläkkeet Tilastokeskuksen laskemaan nettohintaindeksiin. Tässä kuluttajahintaindeksin muunnoksessa arvonlisäveron ja hyödykeverojen (mm. alkoholi- ja autoveron) vaikutus kuluttajahintaindeksiin on poistettu. Ruotsissa sosiaalietuuksien indeksitarkistukset on sidottu joinakin vuosina vastaavaan indeksiin. Tulee muistaa, että nettohintaindeksi voi kehittyä myös hitaammin kuin kuluttajahintaindeksi.
Eläkeläiset häviävät veronalennuksissa
Eläkeläisten indeksikorotusten menetykset verrattuna siihen, että
auto- ja alkoholiveroa ei olisi alennettu, euroa
| 1000 euron | 500 euron | |
| TYÖELÄKE | KANSANELÄKE | |
| 2004 | 12 | 12 |
| 2005 | 72 | 48 |
| Yhteensä | 84 | 60 |
Päivitetty 13.12.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi