Tietoaika: Tammikuu 2001
Sisältö
- Seitsemän lihavaa
vuotta
- Kansainvälinen katsaus
Hiv tai aids 36 miljoonalla
Unkari Kie-maista kilpailukykyisin
Euroinflaatio 2,9 %
Euroalueen teollisuustuotanto kasvoi 3,8 %
Lähi-idässä syvimmät syvängöt - Suomalaisten piipahdukset verkkokaupassa
Mikä on verkkokauppaa? - Maailmankaupan kasvu kiihtynyt
- Maatalousmaan ala pysynyt, tilarakenne muuttunut
nopeasti
Eurostat kokoaa rakennetilastoja maataloudesta parin vuoden välein - Tietoajan sisältö 2000
- Kotimaan katsaus
Muuttovirta vie teknologiaseuduille
Uusimaa ja Ahvenanmaa parantaneet asemaansa EU-kaudella
Kasvu jatkui ripeänä
Teollisuus ennätyskasvussa lokakuussa
Graafinen viestintä kasvatti joukkoviestinnän liikevaihtoa
Uudisrakennuksia aloitettiin viidennes vähemmän
Tulot ja tuloerot kasvoivat edelleen selvästi
Kuluttajabarometri: 350 000 kotitaloutta sijoittanut rahastoihin
Kuluttajien luottamus talouteen vahvistui hieman marraskuussa
IT-sektori merkittävä työllistäjä Pohjoismaissa
Työpaikat lisääntyivät eniten Etelä-Suomessa ja Lapissa
Inflaatio marraskuussa 4,0 prosenttia
Väestön kasvu hidastui edelleen
Peruskouluja entistä vähemmän
Enemmän kotimaista, vähemmän ulkomailta - Tilasto-opisto
Monivivahteinen viivakuvio
Välttämätön väestölaskenta
Kansanvaellus vai ei? - Kuuselan kuviot
Pisteen nutistelua
Tietoaika 1/2001 pdf-muodossa (803 kt)
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Seitsemän lihavaa vuotta
Suomen talouden elpyminen 1990-luvun alun lamasta on ollut vähintäänkin vaikuttavaa. Vuosi vuoden jälkeen on voitu tilastoida ennustettua nopeampaa kokonaistuotannon kasvua eikä vuosi 2000 muodostanut tässä suhteessa poikkeusta. Viime vuoden kaltaisia korkeita kasvulukuja on toki koettu aikaisemminkin. Menossa oleva nousukausi kokonaisuudessaan on kuitenkin poikkeuksellinen; Suomessakin voidaan puhua pisimmästä ja voimakkaimmasta nousukaudesta sotien jälkeen.
Seitsemän vuoden yhtämittainen vahva kasvu ilman aikaisempiin korkeasuhdanteisiin liittyneitä tasapainottomuuksia osoittaa, että talouden rakenteet ovat vahvistuneet ja kasvurajat etääntyneet.
Viime vuoden kehityksessä yllättävää oli viennin ja teollisuuden erittäin voimakkaat kasvuluvut. Elektroniikkateollisuuden merkitys oli mahtava. Kauppa- ja vaihtotaseen ylijäämät nousivat ennätyksellisen suuriksi. Julkisen sektorin rahoitusasema vahvistui ennustettua enemmän. Etenkin vientialoilla kapasiteetti oli täyskäytössä, tuottavuus nousi huippuvauhtia ja myös yritysten kannattavuus ja rahoitusasema olivat poikkeuksellisen vahvoja. Hyvän kehityksen taustalla oli kotimaisen tuotannon ennätyksellisen vahva kilpailukyky, jonka ansiosta kansainvälinen suhdannehuippu kyettiin hyödyntämään täysimääräisesti. Suomen vahvaa kilpailuasetelmaa kuvaa sekin, että kun kasvu useimmissa muissa teollisuusmaissa jo hidastui viime vuoden lopulla, meillä se pikemminkin voimistui.
Pitkän nousukauden ansiosta Suomen asema kansainvälisissä bkt asukasta kohden -vertailuissa on selvästi noussut. Tuoreimpien lukujen valossa sijoitumme teollisuusmaiden keskisarjaan mm. Englannin, Ranskan, Italian ja Saksan ohella. Tässäkin suhteessa laman menetykset on kutakuinkin kompensoitu. Todennäköisesti myös Ruotsin taso näin mitattuna viimein saavutettiin vuonna 2000.
Tasapainoinen kotimainen tilanne antaa kohtuulliset eväät myös tulevalle vuodelle. Riskejä on etenkin kansainvälisessä kehityksessä: Missä määrin euron vahvistuminen syö kilpailukykyämme? Miten pörssitaantuma heijastuu reaalitalouteen? Miten öljyn hinnat kehittyvät ja miten korkopolitiikassa reagoidaan mahdolliseen taantumaan?
Vakaa taloustilanne antaa viimein mahdollisuuksia myös horisontin pidentämiseen niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin politiikassakin. Laman tuomat akuuteimmat ongelmat on hoidettu ja suhdannenäkökulma saattaa muutoinkin jäädä taustalle suhdannevaihteluiden tasaantumisen ja rakennemuutosten korostumisen myötä. Ongelmia toki riittää paitsi kotimaassa myös kansainvälisellä tasolla.
Tilastokeskus järjesti äskettäin 135-vuotisseminaarin, jossa eräänä pääpuhujana oli YK:n Euroopan talouskomission tilasto-osaston johtaja Paolo Garonna. Hän puhui mm. globaalin hallitsemisen (global governance) puutteista. Globalisaatio ja teknologia synnyttävät kasvavia odotuksia, mutta hallitusten kyky yhteistyöhön kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi on edelleen vähäinen. Kansallisten etujen ajaminen nousi päällimmäiseksi myös Nizzan äskettäisessä EU-huippukokouksessa.
Garonna puhui globaalin hallitsemisen kriisistä. Globalisaatio ja siihen liittyvä tietynlainen talouden ylivalta, demokratiavaje ja dogmaattisuus synnyttävät kasvavaa turhautuneisuutta maailmanlaajuisesti. Pohjoisen ja etelän elintasokuilu edelleen kasvaa ja digitaalinen kahtiajako syvenee. Rahoitusmarkkinoiden epävakaisuus tuo ongelmia etenkin kehitysmaille. Ellei näitä ongelmia kyetä ratkaisemaan, myös globalisaation ja teknologian hyödyntäminen käy entistä vaikeammaksi.
Garonna tarjosi lääkkeeksi tiedon ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämistä. Kasvavan epävarmuuden ja monimutkaisuuden lisääntyessä tilastot antavat luotettavan tietopohjan päätöksentekoon kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ne tarjoavat myös välineen päätöksenteon läpinäkyvyyteen.