Tietoaika: Tammikuu 1997
Sisältö
- Relander: 1997 on tilastovuosi
- Tietoa tiedosta
EU:n kuluttajahintaindeksi uudistuu - Kuuselan kuviot
Kumulatiiviset kiemurat - Vuoden 1996 tilastokuva
Millaisin aikein uuteen vuoteen 1997? - Tietoajan sisältö 1996
- Ahtaasti asuvia asuntokuntia eniten Pohjois-Pohjanmaalla
- Pitäisikö Itä-Suomen yritysverotusta
helpottaa?
Aluepolitiikka ja suomalaisen pääoman tehottomuus - Suurlääneillä on omat tuotannolliset piirteensä
- Epätyypilliset työt sekä tavat
- Kotimaan katsaus
BKT:n kasvu kiihtyi
Energiantuotanto kasvoi viidenneksen
Konkurssit vähenivät tammi-lokakuussa
Kansanterveystyön kuntayhtymien investoinnit vähenivät
Investoinnit vähenivät
Yritysten määrä kasvussa
Rakentaminen halpeni vuodessa puoli prosenttia
Suomalaiset ahkerimpia luottokortin vinguttajia
Käteisellä edelleen useimmin vaan ei enää eniten
Käteisen osuus maailman alhaisimpia
Määräaikaiset nuoria ja naisia palvelualoilla
Uusimaa kasvoi eniten - Ulkomaan sivut
USA:n inflaatiota yliarvioitu
USA:ssa 38 miljoonaa köyhää
Lähialueiden todellinen työttömyys - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
1997 on tilastovuosi
Vuoden vaihde on luonteva ajankohta arvioida mennyttä ja esittää ennusteita tulevasta vuodesta. Ennustajia riittää, vaikka esimerkiksi talouden ennustaminen on vuosi vuodelta aina vain vaikeampi tehtävä siitäkin huolimatta, että ennusteiden tieto- ja tilastopohja jatkuvasti paranee.
Markkinoilta on hävinnyt tietty 'kitka', johon ennustaja aiemmin saattoi nojata. Tämän kitkan häviämistä ovat vauhdittaneet markkinoiden vapautuminen sekä uusin tieto- ja tietoliikenneteknologia, jonka ansiosta informaatio leviää samanaikaisesti kaikkien markkinoilla toimivien tietoon. Lähestytään talousteorian tehokkaiden markkinoiden olosuhteita, joilla ennustaminen on teoreettisestikin mahdotonta.
Yksi on varmaa: tiedon ja siinä sivussa tilastotiedonkin kysyntä kasvaa. Tieto on ainoa tehokas lääke epävarmuuteen. Kun eletään murros- ja epäjatkuvuuskautta, vanhojen trendien varaan ei enää voi turvallisesti heittäytyä. Riski siitä, että 'tietää' vähemmän kuin kilpailijansa, on suuri. Toisaalta tuore ja relevantti informaatio tarjoaa yhä ratkaisevamman kilpailuedun. Ja vaikka kaikki operoisivatkin pääosin samalla markkinainformaatiolla, aina on niitä, jotka osaavat tulkita 'ajan merkit' muita taitavammin.
Vuodesta 1997 on tulossa 'tilastovuosi'. Tuskin koskaan tilastoja on seurattu yhtä huolellisesti kuin nyt, ja tuskin koskaan tilastot ovat olleet niin keskeisessä asemassa maailmantalouden ja -politiikan kannalta, kuin mitä ne nyt ovat.
Miten käy teollisuusmaiden talouskasvun ja työttömyyden? Vauhdittuko inflaatio, kääntyykö korkosykli? Miten ja millaisin muodoin etenee globalisoituminen ja tietoyhteiskunta -kehitys? Mikä on ympäristön tila, entä miten kehittyvät sosiaaliset olot, alueellinen ja muu tasa-arvo, yhteiskunnan suojaverkot jne.
Politiikassa on sidottu tavoitteita, toimenpiteitä ja kokonaisia kehityskulkuja tarkkoihin tilastolukuihin. Esimerkiksi Euroopan talous- ja rahaliiton synnyttäminen on paalutettu tarkoin tilastoluvuin; päätökset tehdään keskeisiltä osin juuri vuoden 1997 tilastojen pohjalta. Myös tulevan yhteisen raha- ja valuuttapolitiikan onnistuminen riippuu suuresti käytettävissä olevasta tilastopohjasta ja sen laadusta.
Kun tilastot tällä tavoin on nostettu polttopisteeseen ja ratkaisevaan asemaan, se merkitsee sitä, että myös tilastotuotantoon kohdistuu ennennäkemättömiä paineita. Tilastovirastojen itsenäisyys, riippumattomuus ja objektiivisuus ovat koetuksella. Muiden muassa EMU:n lähentymiskriteereiden tilastoinnin yhteydessä on jo yleisesti alettu puhua ns. 'luovasta tilastoinnista', missä luovuus tarkoittaa poliitikkojen luovuutta tilastomääritelmien ja -tulkintojen suhteen.
Tilastoilla haetaan politiikkaan muodissa olevaa ennustettavuutta ja läpinakyvyyttä. On kuitenkin sellaistakin pyrkimystä, että selvästi poliittista keskustelua ja päätöksentekoa edellyttäviä asioita on puettu tekniksiksi tilastoiksi. Kun tilastoista tulee politiikan kohde, silloin olemme vaarallisella tiellä koko tilastotuotannon uskottavuuden suhteen.
Uhkakuvista huolimatta toivotan asiakkaillemme menestyksellistä Uutta Vuotta 1997. Toivon samalla, että Tilastokeskus kykenee laadukkaasti tyydyttämään tiedon tarvitsijoiden lisääntyvät tarpeet niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.