Tietoaika: Tammikuu 1998
Sisältö
- Relander: Ennustettua parempi talousvuosi 1997
- Tietoa tiedosta
TeemaCD helpottaa
aluetietojen tutkimista
Latviaan informaatiokeskus - Kuuselan kuviot
Erillään, peräkkäin vai päällekkäin - Atk-palvelut taas vahvassa kasvussa
Henkilöstö nelinkertaistunut 20 vuodessa - Yritystuet vähenivät vuonna 1996
- Joukkoviestinnän liikevaihto
kasvussa
- Kuntien palvelutoimintaa liikelaitostetaan ja yhtiöitetään
- Suomi vauhdissa viime vuonna
- Kotimaan katsaus
Jo lähes viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä
Oppilaitokset vähenivät edelleen
Bkt:n kasvu rajua viime vuonna
Tilastointi muuttuu - energian kulutus pienenee
Teollisuus taas vahvan kasvun uralla lokakuussa
Tutkimusmenot voimakkaassa kasvussa
Tukkukauppa edelleen vilkasta lokakuussa
Työllisyys parani palveluissa
Peruskoulun käyneiden työttömyys vähentynyt
Työtunteja lisää 2 %
Suomen väkiluku vuodenvaihteessa 5 147 000 - Ulkomaan sivut
Venäjän verokarhun huolet
EU:sta Unkarin ja Tsekin suurin kauppakumppani
BKT:n kasvu kiihtyi - Euroopan unioni
Hiilipäästöt kasvussa etelän vetäminä
Budjettivaje kaikkien huolena - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Ennustettua parempi talousvuosi 1997
Talouskehitys yllätti positiivisesti viime vuonna. Näin voitaneen sanoa, vaikka vuoden lopun kehitys on vielä tilastoimatta. Ensimmäisten kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen on määrä valmistua helmikuun lopulla.
Ilmeisesti talous kasvoi viime vuonna hieman ennustettua enemmän. Työttömyysaste jäi prosenttiyksikön verran alhaisemmaksi kuin mitä ennustettiin esimerkiksi valtion vuoden 1997 tulo- ja menoarviossa. Yleensä tämänsuuntaiset ennustevirheet tuovat negatiivisia yllätyksiä talouden ulkoiseen tasapainoon. Nyt näin ei käynyt; inflaatio ja palkat nousivat jopa hieman ennakoitua hitaammin ja vaihtotaseen ylijäämä ylijäämä kohosi ilmeisesti ennustettua suuremmaksi. Myös julkisen sektorin alijäämä ja velka jäivät pelättyä pienemmiksi.
Suomen talouskehitys jatkui vientivetoisena ties monentenako vuotena peräkkäin. Etenkin Euroopan talouksien elpyminen vauhditti vientitoimituksia eikä Aasian finanssikriisi vielä ehtinyt mainittavasti synkentää viime vuoden vientilukuja. Maltillinen palkkakehitys sekä ripeä tuottavuuden ja käyttöasteiden nousu takasivat vientialojen hyvän kilpailukyvyn ja tuloksellisuuden.
Kansantalouden kokonaiskysynnän rakennemuutosta kuvaa se, että kotimainen kysyntä viime vuonna vasta palautui lamaa edeltäneelle 1980-luvun määrätasolleen, kun vientimäärät ovat vastaavasti kasvaneet 70-75 prosenttia.
Myös työvoiman kysyntä vauhdittui viime vuonna. Tammi - marraskuussa 1997 työllisiä oli keskimäärin 40 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kausi- ja satunnaisvaihteluista puhdistettu työttömyysaste aleni vuoden loppukuukausina 13-13,5 prosenttiin, siis lähelle suurten EU-maiden Saksan ja Ranskan tasoa. Viime vuoden trendikehityksen jatkuminen ilmeisesti juuri ja juuri mahdollistaisi hallituksen työttömyyden puolittamistavoitteen toteutumisen.
Myös julkisen sektorin tasapainottuminen on edennyt ennakoitua ripeämmin. Valtiontalouden menot ovat lievästi supistuneet samalla, kun etenkin yhteisöveron tuotto on kasvanut selvästi ennustettua enemmän mm. yritysten parantuneen tuloskehityksen ansiosta. Myös julkisen sektorin EMU-velka näyttää vakiintuvan alle 60 prosentin tavoiterajan toisin kuin ennustettiin.
Myös alkaneen vuoden näkymiä voitaneen pitää kohtuullisen hyvinä, vaikka kansainvälisen talouden kasvuennusteita onkin alennettu Aasian talousvaikeuksien takia. Suomen talous on työttömyyttä lukuunottamatta poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Kansantalouden vakauttamiselle ja elpymiselle vuosikymmenen alussa asetetut tavoitteet ovat kutakuinkin toteutuneet. Vakaus on parantanut myös kehityksen ennustettavuutta; vuoden 1997 ennustevirheet jäivät vähäisiksi moniin aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Myönteisten odotusten myötä toivitan Tietoajan lukijoille menestyksellistä uutta vuotta.