Tietoaika: Helmikuu 1997
Sisältö
- Relander: Tilastoja tietoyhteiskunnasta, olkaa hyvä!
- Tietoa tiedosta
Mitä on metatieto?
Keksittiin Ruotsissa
Suomessa ollaan pidemmällä - Kuuselan kuviot
Piirakalla ei saa pieniä eroja esiin - Tiellä tietoyhteiskuntaan
Mistä tiedotetaan, kun tiedotetaan tietoyhteiskunnasta
Tietosektorin liikevaihto 100 miljardia 1994
Tuotanto kasvanut nopeasti
Suomi nousi nopeasti tutkimusintensiiviseksi
Ainutlaatuinen vientikehitys
Tietotuotannon merkitys työllistäjänä kasvanut
Miehet hallitsevat informaatiosektoria
Etätyö yhä etäällä
Koulutuskin miesvaltaista
Bisnekselle paras palvelu Suomessa
Tihein verkko...
...kännykkäisin kansa
Postmoderni takkatuli - Liike-elämän palvelualat ovat taas nousussa EU:ssa
- Maatalouden tuki kasvoi ensimmäisenä EU-vuonna
- Kotimaan katsaus
Tietotekniikkaan panostetaan valtionhallinnossa
Teollisuustuotannon kasvu kiihtyi edelleen
Puukauppa edelleen vilkasta
Rakennuslupien kuutioissa neljänneksen kasvu
Pankkien asiakassuhteet sähköistyvät
Internet-kauppa kasvaa rajusti
Työttömyysluvuissa poikkeuksellisen suuret erot
Palkansaajien työtapaturmat lisääntyivät
Matkailu elpyi edelleen
Joka kymmenes työpaikka matkailussa - Ulkomaan sivut
Kroatian talous elpymään päin
Moniongelmainen Bosnia-Hertsegovina - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Tilastoja tietoyhteiskunnasta, olkaa hyvä!
Tilastokeskuksessa on valmistumassa alustava versio tietoyhteiskunnan tilastokuvauksesta. Tämä hanke sisältyi Valtioneuvoston alkuvuonna 1995 hyväksymään periaatekannanottoon suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Myös Suomen tilastolaki edellyttää, että "tilastojen on annettava oikea kuva yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä". Tilastokeskuksen omissa eettisissä ohjeissa puhutaan siitä, että "uudet, merkittävät yhteiskunnalliset ilmiöt ja ongelmat pitää ajoissa tuoda viralliseen tilastoon".
Tilastokuvauksella on kiire myös sen takia, että tietoyhteiskuntaan liittyviä strategioita ja ohjelmia jo täyttä päätä toteutetaan niin kansainvälisesti ja kansallisesti kuin yritys- ja organisaatiotasolla. EU:n komissio ja useat teollisuusmaat ovat julkaisseet omat strategiaohjelmansa tietoyhteiskunnan kehittämiseksi ja yrityksillä on konkreettisia 'action plan' -suunnitelmia. Tilastokuvauksen puuttuminen ei tietenkään estä tietoyhteiskuntapolitiikan harjoittamista mutta lisää tähän politiikkaan liittyvää epävarmuutta.
Tilastokuvauksen laatiminen pitkälti määrittelemättömille ja uusille ilmiöille ei ole ongelmatonta. Tietoyhteiskunta ei vain ole valmiina jossakin ja odota tilastontekijän mittaamista. Kansantaloustiede tai yhteiskuntatieteet yleensä eivät juuri kykene tarjomaan tietoyhteiskunnan määritelmää, käsitteitä ja rajauksia. Kansainväliset tuote-, toimiala- ja ammattiluokitukset soveltuvat paremmin perinteisen tavaratuotannon kuin uuden tietoyhteiskunnan kuvaamiseen. Tilastojärjestelmien uudistaminen vie aikaa; kansainvälisten luokitusten ja tilinpitosuositusten uudistaminen näyttää olevan pikemminkin vuosikymmeniene kuin vuosien asia.
Kansainväliset esikuvat puuttuvat. Suomen tietoyhteiskunta -tilastohanke onkin lähes pioneerihankkeen asemassa. Hyvin pragmaattinen lähestymistapa tietoyhteiskunnan kuvaamiseen onkin ollut lähes ainoa mahdollinen. Tiedonjyvät on kerättävä sieltä, mistä ne ylipäätään on mahdollista kerätä. Eräitä tietoyhteiskunnan lähestymiskulmia, osa-alueita ja yhteiskunnallisia vaikutuksia kykenemme kuvaamaan kohtuullisesti ja uskomme tämänkin jo vievän keskustelua eteenpäin. Tietoyhteiskunnan ilmiökokonaisuutta ei sen sijaan ole vielä pyritty kvantifioimaan, jos tämä nyt ylipäätään on mahdollista.
On laadittavissa erilaisia määrällisiä tilastoindikaattoreita, jotka kiistatta osoittavat yhteiskunnan muutosta kohti tietoyhteiskuntaa. Näkökulmia on useita; yleisimmin viitataan tieto- ja tietoliikenneteknologian kehitykseen ja levinneisyyteen. Tältä osin tilastomateriaalimme on kohtuullinen, joskin kansainvälinen vertailukelpoisuus on ongelma. Sitten voimme arvioida informaation ja erilaisten aineettomien panosten roolia tuotannontekijänä. Voimme mitata informaatiotoimialojen osuutta bruttokansantuotteesta tai ulkomaankaupasta, tietotyövoiman osuutta työvoimasta jne. Vaikeinta on tilastoida tietoyhteiskunnan ilmenemistä kulttuurielämässä ja kansalaisten jokapäiväisessä elämässä.
Eri lähestymiskulmista saadaan tilastoja ja indikaattoreita, jotka toki osoittavat perustavaa laatua olevia muutoksia taloudessa ja yhteiskunnassa. Tilastojen perusteella ei kuitenkaan voida määritellä sitä, milloin olisimme siirtyneet tai mahdollisesti siirtymässä 'informaatioyhteiskuntaan', 'tietoyhteiskuntaan' tai peräti 'ymmärrysyhteiskuntaan'. Esimerkiksi tieto- ja tietoliikenneteknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia on vaikea erotella muiden 'megatrendien' kuten globalisoitumisen vaikutuksista. Tietoyhteiskunnan kehitysvaiheen arviointi edellyttääkin selvästi myös laadullisia kriteereitä.
Tilastokeskuksen hanke tietoyhteiskuntatilastojen kehittämiseksi tukee esimerkiksi SITRA:n tietoyhteiskuntaa koskevia tutkimushankkeita, Suomen Akatemian tiedon tutkimusohjelmaa sekä eri ministeriöiden tietoyhteiskuntahankkeita. Projekti jatkuu, tässä lehdessä esitellään ensivaiheen tuloksia. Parhaillaan Tilastokeskus on on tekemässä laajaa haastattelututkimusta suomalaisten taidoista ja valmiuksista käyttää uutta tietotekniikkaa.