Tietoaika: Maaliskuu 1998
Sisältö
- Relander: Talouden emu-kunnosta ei jäänyt epäselvyyttä
- Tietoa tiedosta
Ly-tunnus maatalouden, liikkeen- ja
ammatinharjoittajille
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereelle
Tietomessut laadullinen menestys - Aallon harjalla ja sen jälkeen
Atk-palveluista puuttuvat keskisuuret yritykset
USA hallitsee atk-maailman markkinoita - Sosiaalimenot tasoittavat valtion
rahavirtojen aluejakoa - Kodinhoitotyö ja telealan ammatit kasvaneet
90-luvulla
- Paranisiko työllisyys työttömiä
naittamalla?
- Koti viitoittaa opintien
- Ruotsin valtakunnan väestönmuutostaulut
kelpaavat yhä tutkimuksen pohjaksi - Kotimaan katsaus
BKT kasvoi huippuvauhdilla
EMU-rima ylittyi selvällä marginaalilla
Teollisuustuotanto kasvoi 8,2 % vuodesta
1996 viime vuoteen
Puukauppa jatkui vilkkaana tammikuussa
Liike- ja toimistorakentamiseen paljon lupia
viime vuonna
Tuloerot kasvussa
Kulutus toipuu
Kaupassa neljäs kasvun vuosi
Palvelut, metsä, metalli ja rakentaminen
työllistivät
Ravinto kallistui vuodessa 3,1 %
Työkuolemia yksi viikossa
Espoo yli 200 000:n - Kansainvälinen katsaus
Sääkatastrofien vahingot ennätystasolla
Lentoliikenteen päästöt nousukiidossa
Pohjois-Korealla suurimmat sotilasmenot
EU-naiset miesten ohi koulutuksessa
Miehet satsaavat viihteeseen Ruotsissa - Kuuselan kuviot
Viestituloksen takana välinevalinta
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Talouden emu-kunnosta ei jäänyt epäselvyyttä
Suomen viime vuoden talousluvut olivat lähes kokonaisuudessaan huippuluokkaa verrattiinpa niitä kansainvälisesti tai omaan historialliseen kehitykseemme.
Talouden viime vuosien nopea tervehtyminen on taas kerran osoitus suomalaisten selviytymiskyvystä vaikeina aikoina. Lamavuosina löytyi se yhteisymmärrys, joka kantaa nyt hedelmää. Tuskin mikään muu markkinatalous on kokenut vastaavansuuruisia muutoksia taloutensa perusrakenteissa kuin mitä Suomessa viime vuosina on koettu. Kansantalous ja sen talousyksiköt ovat osoittaneet uskomatonta sopeutumiskykyä näihin kysynnän ja tarjonnan rakennemuutoksiin.
Kansantalouden kokonaisuus pysyi viime vuonna hyvin hallinnassa, vaikka bruttokansantuote ja työllisyys kasvoivat selvästi ennustettua enemmän. Yleensä tämänsuuntaiset ennustevirheet tuovat negatiivisia yllätyksiä talouden ulkoiseen tasapainoon. Nyt näin ei käynyt; inflaatio oli ennakoitua hitaampaa ja vaihtotaseylijäämä kohosi ennätyskorkeaksi. Tulopolitiikan muutosta kuvaa se, että neljän voimakkaan kasvuvuoden jälkeen palkansaajien reaaliansiot jopa hieman alenivat viime vuoden loppuneljänneksellä vuoden takaisesta. Myös julkisen sektorin alijäämä ja velka jäivät pelättyä pienemmiksi. Taloutemme EMU-kunnosta ei ole jäänyt epäselvyyttä.
Kansantalouden vakauttamiselle ja elpymiselle asetetut tavoitteet ovat kutakuinkin toteutuneet. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisen Matti Pekkasen työllisyystyöryhmän tavoiteasettelua 5 prosentin bkt-kasvuineen ja työttömyyden alentamistavoitteineen pidettiin lähes yksimielisesti ylioptimistisena. Samaa mieltä kokonaistuotannon kasvuarvioista olin itsekin, on tunnustettava. Neljän viime vuoden bkt-kasvu on kuitenkin yltänyt keskimäärin 4,8 prosenttiin ja myös työttömyyden puolittumisura läheni viime vuonna. Talouden reaalipuolen nykyrakenteet korjaavat jatkuessaan nopeasti myös velkaongelman. Vuoden 1997 vaihtotaseylijäämillä kansantalouden ulkomainen korollinen nettovelka tulisi hoidetuksi vajaassa viidessä vuodessa.
Hyvät ajat eivät kestä ikuisesti. Nousukautta on Suomessa jatkunut yli neljä ja puoli vuotta, mikä lähentelee jo aikaisempien suhdannenousujen pituutta. Tulevaisuus on aina epävarmaa ja Aasian kriisi varjostaa myös teollisuusmaiden talousnäkymiä. Toisaalta Euroopan talouksien elpyminen on vasta käynnistynyt. Suomen kilpailukyky on kunnossa ja vientirakenteet monipuolistuneet. Pirua ei kannata maalata seinälle.
Kovasti etsimällä Suomen talousluvuista voi toki löytää myös sudenkuoppia. Eräs sellainen on yritysten edelleen hämmästyttävän alhainen riskinottohalukkuus. Rahoitusrakenteiden tervehtyminen ja mittava vaihtotaseylijäämä ovat ratkaisevasti investointien vähäisyyden seurausta. Viime vuonna kansantalouden investointiaste hieman nousi kotitalouksien asuntorakentamisen sekä toimisto- ja liikehuoneistorakentamisen elpyessä. Kone- ja laiteinvestointien kasvu jäi kuitenkin vähäiseksi ja esimerkiksi teollisuuden investoinnit ilmeisesti supistuivat. Tuottavuuden kasvurajat alkavat varmasti jo olla lähellä.
Toinen sudenkuoppa liittyy talouden ja muun yhteiskunnan välisiin kytkentöihin. Tuoreimmat tilastotiedot ovat viitanneet tulonjaon tuntuviin muutoksiin, tuloerojen kasvuun ja myös alueellisten kehityserojen kärjistymiseen. Tämänsuuntainen kehitys voi murentaa pohjaa siltä yhteisymmärrykseltä, joka pitkälti selittää viime vuosien taloudellisen menestymisen.