Tietoaika: Huhtikuu 1997
Sisältö
- Relander: EMU-tilastojen yhdenmukaistaminen ratkaisevassa vaiheessa
- Tietoa tiedosta
Paneliaineistolla syvempään analyysiin - Kuuselan kuviot
Olennaista esitysjärjestys - Kaupan harmaa talous miljardeja markkoja
Huumausainekauppa kasvanut Suomessa
Käsitteistä erimielisyyttä - Pelko lisääntynyt, väkivalta ei
- Taajamissa hengitetään liikaa hiukkasia
- Kotimaan katsaus
Kymmenessä suurimmassa taajamassa lähes puolet Suomen väestöstä
Tuotanto edelleen ripeässä kasvussa
Velan korkoihin jo enemmän kuin opetukseen
Teollisuustuotannon vahva kasvu jatkui tammikuussa
Kela kuntoutti miljardilla
Asuinrakennusluvat kaksinkertaistuivat tammikuussa
Kauppataseen ylijäämä pieneni
Kotimaan kaupan vuosi alkoi lupaavasti
Kuluttaja ostoaikeissa
Työpaikat lisääntyivät jalostuksessa ja palveluissa
Asuminen kallistui helmikuussa
Saksan suosio päivälukioissa väheni - Ulkomaan sivut
Tilastot vaaliaseina Britanniassa
EU:n työttömyys jämähtänyt 10,8 prosenttiin
Mihin Venäjän alueet ovat menossa?
EU:n kauppatase 14,4 miljaardia ecua plussalla - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
EMU-tilastojen yhdenmukaistaminen ratkaisevassa vaiheessa
Euroopan unionin talous- ja rahaliiton ns. kolmannen vaiheen maat valitaan todennäköisesti noin vuoden kuluttua. Komissio laatii suosituksensa ja valtionpäämiehet päättävät. Ratkaisevaa roolia tässä valinnassa näyttelevät kuitenkin myös kuluvan vuoden talouskehityksestä kertovat tilastot.
Viime kuukausina on kuumeisesti viimeistelty talous- ja rahaliiton tilastollisia kriteereitä. Komissio on tiukalla aikataululla pyrkinyt ratkaisemaan avoimet tilastokysymykset siten, että toukokuun alussa julkaistava komission seuraava talousennuste voisi näiltä osin jo perustua yhdenmukaisiin lukuihin. Nyt sovittavilla tilastointiperiaatteilla valvotaan jatkossa myös ns. vakaus- ja kasvupaketin noudattamista.
Avoimet tilastokysymykset ovat olleet hyvin teknisiä. Inflaatiomittareissa ongelmina ovat olleet julkiset palvelut ja omistusasuminen. Kansantulotilastoissa on selvitelty esimerkiksi työeläkerahastojen sektorirajausta, alikorkoisten velkapapereiden korkojen kirjausta sekä valuutta- ja korkoswappien käsittelyä.
Avoimet kysymykset ovat olleet esimerkkejä jäsenmaiden todellisuudesta. Ongelmat ovat liittyneet tilanteisiin, joihin käytössä olevat tilinpitosuositukset eivät anna yksiselitteistä ohjetta. Julkisuudessa suurempia intohimoja on herättänyt lähinnä vain komission päätös France Telecomin eläkejärjestelyjen kirjaamisesta.
EU-maiden tilastovirasto Eurostat päättää itsenäisesti avoimista tilastokysymyksistä. Kansallisten asiantuntijoiden mielipiteet on kuitenkin otettu kohtuullisesti huomioon. Viime kädessä inflaatiota, korkoja sekä julkista velkaa ja alijäämää koskevat luvut vahvistaa Komissio/Eurostat, bkt-luvut puolestaan siunaa käyttöön bktl-komitea.
Nyt käyty harmonisointikierros muuttaa monilta osin Suomenkin tilastointiperiaatteita, mutta kokonaisuudessaan kuitenkin vähemmän kuin useimpien muiden jäsenmaiden. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi näyttää ainakin aluksi hieman yliarvioivan Suomen inflaatiota kansalliseen indeksiin verrattuna, ei kuitenkaan yhtä pahoin kuin aikaisempi 'väliaikaisesti yhdenmukaistettu indeksi'. Kansantulolaskennassa jo aiemmin toteutettu työeläkelaitosten kirjaaminen julkiseen sektoriin hyväksyttiin.
Vaikka EMU-kriteerien tilastoharmonisointi on sujunut ripeästi, myös kriittisiä näkökulmia on tuotu esiin. Useissa kysymyksissä jäsenmaiden asiantuntijoiden käsitykset ovat hajaantuneet, mikä kuvaa tilastojen yhdenmukaistamiseen yleensä liittyviä ongelmia. Esimerkiksi kuluttajahintaindeksin harmonisoinnissa päädyttiin pienimmän yhteisen nimittäjän politiikkaan ja riisuttuihin indekseihin.
Vaikka tilastot periaatteessa olisivatkin harmonisoitavissa, käytännössä institutionaaliset ym. erot estävät täydellisen vertailukelpoisuuden aikaansaamisen. Talous- ja rahaliittohanke on selvästi vauhdittanut tilastojen yhdenmukaistamista. Työ ei kuitenkaan pääty tähän. Eräät vaikeat tilastojen harmonisointikysymykset, kuten harmaaseen talouteen liittyvät, on siirretty tuonnemmaksi.
Myös yksittäisen vuoden tilastolukujen nostaminen näin ratkaisevaan asemaan on koettu ongelmalliseksi. Ehkä turhan herkästi eräiden maiden tilapäistoimet on tuomittu tilastomanipuloinniksi, jos ne kuitenkin tukevat pitemmän ajan tavoiteasettelua. Toki kriteerien tulkinnassa todennäköisesti painotetaan myös pitempää kehitystä.
Päätökset talous- ja rahaunionista tehdään joka tapauksessa ennakollisten tilastolukujen pohjalta. Monet tilastovirastot joutuvat nopeuttamaan aikatauluaan, mikä saattaa heikentää tilastojen laatua. Entä sitten, jos ennakkotietoja joudutaan jäkikäteen korjaamaan? Esimerkiksi yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä on määrä uudistaa aina vuoden lopulla ja pisteluvut lasketaan myös taaksepäin. Yllätyksiä voi tulla. Lisäksi esimerkiksi kansantulotilastojen tarkastusmenettely on käytännössä ongelmallinen.
Vaikka tilastojen roolia ollaan kasvattamassa, samaan aikaan suunnitellaan toimia, jotka heikentävät tilastojen laatua. Tällaisia suunnitelmia liittyy esimerkiksi sisämarkkinakaupan tilastoinnin tai alv-järjestelmän uudistamiseen.