Tietoaika: Toukokuu 1997
Sisältö
- Relander: Nyt olisi Suomi- kampanjan aika
- Tietoa tiedosta
Yritystoiminnan lyhyen aikavälin seurantaan uusia tilastoja - Kuuselan kuviot
Otantavirhe kuviossa - Kannamme vähän huolta ympäristöstä
- Yhdyskuntapalvelu vähentänyt reilusti
vankilatuomioita
Sakkoja 217 miljoonaa markkaa
Loviisan käräjäoikeudessa lievimmät ajokieltopäätökset - Perheväkivallan riski pienenee iän myötä
- Oulun nousu tutkimuskeskukseksi yritysten varassa Aineelliset ja aineettomat investoinnit
- Yrityksillä leijonanosuus maa- ja vesirakentamisen
markkinoista
Maa- ja vesirakentamisen tilastot parenevat - Kotimaan katsaus
Yritysten määrä kasvaa taas
Kokonaistuotanto kasvoi edelleen helmikuussa
Paperi vetää teollisuuden kasvua
Metsäteollisuus näkee päivän paistavan risukasaan
Konkurssien määrä väheni myös viime vuonna
Velkajärjestelyhakemuksia tullut yhteensä jo 50 000
Markkaluotot kasvussa, valuuttaluotot romahtaneet
Palvelut työllistävät yhä enemmän
Työttömien kirjava armeija
Inflaatio 0,6 % maaliskuussa
Väestön harmaantuminen päättyy 2030-luvulla - Ulkomaan sivut
Venäjän kasvulukuja epäillään
Piilotalous tuplaa keskitulot
EU-naiset kirivät koulutuksessa
EU-kansalaiset vierailevat yhä useammin toistensa luona - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Nyt olisi Suomi-kampanjan aika
Myönteisen suhdannetiedon ohella Tilastokeskus on viime aikoina voinut tiedottaa myös monilta osin varsin positiivisesta talouden rakenteellisesta kehityksestä.
Esimerkiksi uusien yritysten perustaminen on viime vuosina vauhdittunut lamavuosien taantumisen jälkeen. Myös yritysten määrä on parina viime vuotena kasvanut vähennyttyään yhtämittaisesti koko vuosikymmenen alkupuoliskon. Yrityskonkurssit ovat vähentyneet jo useamman vuoden ajan.
Lamavuosien saneeraukset ja leikkaukset ovat viime vuosina kantaneet hedelmää myös yritysten tulosten ja rahoitusrakenteiden tervehtymisenä. Esimerkiksi teollisuudessa vieraan pääoman suhde liikevaihtoon aleni vuoden 1992 liki 76 %:sta 45 %:iin vuonna 1995 ja viime vuonna ilmeisesti vieläkin alemmas. Työn tuottavuus on 1990-luvulla noussut nopeasti. Etenkin vientialojen tuottavuus hipoo jo kansainvälistä hippua. Koneita ja laitteita on opittu käyttämään entistä tehokkaammin, läpimenoajat ovat nopeutuneet. Yksikkökustannukset on saatu kansainvälisesti verrattuna varsin kilpailukykyiselle tasolle.
Yritysten investointikäyttäytyminen on muuttunut. Historiallisesti korkea investointiasteemme on pudonnut teollisuusmaiden keskimäärän alapuolelle samalla, kun t&k -panostuksessa on noustu kärkimaiden joukkoon. Lama ei tärvellyt myöskään yritysten uskoa kansainvälistymisinvestointeihin, jotka viime vuosina ovat palautuneet ripeään kasvuun.
Myös useiden tiede- ja teknologia -indikaattoreiden valossa Suomen tilanne näyttää kansainvälisesti varsin hyvältä. Tuotantomme on painottumassa vauhdilla korkeateknologisten alojen suuntaan. Patenttiase ja huipputeknologian tuotteiden ulkomaankauppa ovat 1990-luvulla kääntyneet ylijäämäisiksi. Tiedon ja osaamisen kohonnut arvostus on näkynyt mm. korkeakoulututkijoiden ja tohtoreiden lisääntyneenä rekrytointina yrityksiin.
Myös runsaat koulutusinvestoinnit tuottavat tulosta. Vuodesta 1990 vuoteen 1995 sekä ammatillisten tutkintojen että korkeakoulututkintojen määrä lisääntyi pitkälti yli 20 %, tohtoritutkinnot yli 50 % jne. Myös aikuiskoulutus on lisääntynyt. Työvoiman koulutustaso on noussut ripeästi. Pelkän perusasteen varassa olevien osuus työllisistä on alentunut vuoden 1990 37 %:sta 27 %:iin vuonna 1996.
Yritysten toimintaympäristön määrätietoinen kehittäminen oli edellisen hallituksen linjavalinta 1990-luvun alussa, mitä linjaa nykyhallituskin on pitkälti noudattanut. Hyvin ratkaisevia ovat luonnollisesti olleet myös yritysten omat toimet.
Sveitsiläinen liikkeenjohdon instituutti IMD (International Institute for Management Development) julkaisi äskettäin raportin, joka nosti Suomen neljänneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi Yhdysvaltain, Singaporen ja Honkongin jälkeen. Kyseisessä vertailussa Suomi lukeutui 1990-luvulla nopeimmin asemaansa parantaneiden maiden joukkoon.
Vaikka tällaiset vertailut ovat puolittain viihdettä, yllättävän hyvin raportti kestää myös vakavamman tarkastelun. Sen käsitys Suomen vahvuuksista ja heikkouksista on helppo allekirjoittaa. Vahvuutemme ovat kehittyneessä infrastruktuurissa, ammattitaitoisessa työvoimassa ja sopeutumiskyvyssä, josta selviytyminen vaikeasta lamasta on hyvä osoitus. Esimerkiksi tietoyhteiskunnan esiintuloa ajatellen Suomen tilanne on monilta osin varsin lupaava.
Suomen kansainvälistä imagoa on aika ajoin yritetty nostaa enemmän tai vähemmän keinotekoisilla kampanjoilla. Nyt olisi aineksia myös tosiasioihin perustuvalle Suomi-kuvan nostamiselle. Oikeastaan ensimmäisen kerran sotien jälkeen Suomella on nyt realistiset mahdollisuudet houkutella kansainvälisiä suoria sijoituksia. Tästä voisi muodostua myös merkittävä osa-ratkaisu vaikeaan työttömyysongelmaan.