Tietoaika: Kesäkuu 2001

Sisältö

  • Himmeneekö ennustajien kristallipallo
  • Kansainvälinen katsaus

  • USA:n väkiluku kasvoi 33 miljoonalla 10 vuodessa
    Euroinflaatio kiihtyi
    Suomalaiset EU:n korkeakoulutetuimpia
    EU:n työttömyysaste 7,8 %
    Hakijamaiden työn tuottavuus alle puolet EU-tasosta
    Navat jäässä, ja riittää jäitä hattuunkin
  • Suomen-kävijöitä lähes neljä miljoonaa vuonna 2000
  • Sääminginsalosta suomen toiseksi suurin saari
  • Ympäristöyhteiskunta – haaste vuosisadaksi?
  • Kuntien palvelutuotantoa markkinaehtoistetaan
  • Kotimaan katsaus

  • Kuluttajien luottamus talouteen elpyi hieman
    Matkapuhelimesta arjen työkalu
    Osakkeet painoivat sijoitusrahastot tappiolle
    Teollisuustuotanto väheni hieman
    Suurilla teollisuusyrityksillä hyvä tulos
    Suurten talonrakentajien tulokset paranivat
    Palkkasumma kasvoi 7,9 % tammi-maaliskuussa
    Teollisuusyritysten liikevaihdon kasvu hidastui joulu-helmikuussa 6 prosenttiin
    Palvelualojen liikevaihto kasvoi 9 prosenttia
    Työllisyys parani ja työttömyys väheni
    Palkat nousivat 4,7 prosenttia
    Inflaatio 3,0 %
    Tuottajahinnat nousivat
    Aikuiskoulutuksessa runsaat 1,7 miljoonaa henkilöä
    Ulkomaalaisten yöpymiset lisääntyivät 12 %
  • Tilasto-opisto

  • Paljastava kuvaVäestötietojen lähdeaineistoPitkät tekevät paljon lapsia ja menestyvät muutenkin elämässä

Tietoaika 6/2001 pdf-muodossa (1245 kt)

Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja

Himmeneekö ennustajien kristallipallo?

Kansainvälisen talouden suhdanne-ennusteet ovat viime aikoina olleet jossain määrin hämmentävää luettavaa. Ennusteissa povataan lähes yksimielisesti talouden kasvun nopeaa elpymistä, vaikka tuoreimmat tilastotiedot viittaavat toisenlaiseen kehitykseen niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Ennustajat ovat ilmeisesti yksissä tuumin päättäneet vauhdittaa taloutta toiveikkailla ennusteillaan. Enpä tiedä, onko tämä ennustajien tehtävä, mutta ennusteiden käyttäjien 'kuluttajansuoja' on aikaisemminkin osoittautunut heikoksi. Toki nytkin tunnustetaan, että riskit ennakoitua huonompaan kehitykseen ovat suuret. Myös konsensuksesta poikkeavia ja selvästi synkempiäkin ennusteita on esitetty.

Ennustajien ongelmana on se, että nyt ei eletä pelkästään suhdannekäännettä, vaan todennäköisesti myös pysyvämpää – globalisaation ja uuden teknologian tuomaa – rakenteellista muutosta taloudessa.

Suhdanne-ennusteiden näkemyserot noudattavat pitkälti ns. uuden talouden uskovaisten ja epäilijöiden välistä rajalinjaa. Yhdysvaltain taantuma on jossain määrin syönyt uskottavuutta uuden talouden prinsiipeiltä. Alkuvuonna bkt-kasvu hidastui merkittävästi ja samalla mm. työllisyys ja teollisuustuotanto kääntyivät miinuksille. Yritysten kannattavuus on tuntuvasti heikentynyt. Talouden itseään ruokkiva positiivinen kierre on oiennut taantumaan johtavaksi kehitykseksi. Tilanteen vakavuus voidaan päätellä myös siitä, että Yhdysvalloissa sekä raha- että finanssipolitiikkaa on reivattu hyvin voimakkaasti elvyttävään suuntaan.

Tuottavuuden nopeutuminen oli keskeinen tekijä 1990-luvun jälkipuoliskon vahvaan ja kestävään talouskasvuun. Kuitenkin Yhdysvalloissa myös työn tuottavuuden kasvu on alkuvuonna pysähtynyt. Tämä viittaa siihen, että viime vuosien nopea tuottavuuskasvu saattoi olla pitkälti suhdanneluontoista. Hyvän tuottavuuskehityksen ohella uuden talouden peruspilareita ovat olleet myös IT-sektorin nopea laajeneminen ja runsaat IT-investoinnit. Näiltäkin osin viime aikoina on koettu jyrkkä käänne. Tänä vuonna IT-investoinnit näyttävät supistuvan melko voimakkaasti paitsi Yhdysvalloissa myös monissa Euroopan maissa. Tämä ilman muuta hidastaa teknologisen kehityksen vauhtia.

Uuden talouden 'hype' johti parhaimmillaan jopa väitteisiin, että suhdannevaihtelut ovat kokonaan hävinneet. Uskottavampia lienevät kuitenkin argumentit, joiden mukaan suhdannesyklin luonne on saattanut muuttua uuden teknologian myötä. Etenkin varastosyklit ovat vaimentuneet IT-teknologian mahdollistaman reaaliaikaisen informaation myötä. IT-pääoman suhteellisen lyhyen käyttöiän on puolestaan arvioitu tasaavan investointien vaihteluita.

Toisaalta uuden talouden esiintulo on saattanut myös lisätä esimerkiksi yritysten kannattavuuden vaihteluita. IT-yritysten kustannusrakenne on usein poikkeuksellinen. Korkeat kiinteät kustannukset ja pienet marginaalikustannukset voivat tuottaa hyviä voittoja korkeasuhdanteessa, mutta vastaavasti myös nopean heikkenemisen taantumavaiheessa. Esimerkkejä tällaisista kannattavuuden jyrkistä vaihteluista on viime aikoina ilmaantunut runsaasti. Uuden talouden analyysi on keskittynyt ehkä liiaksi tarjontapuolelle unohtaen kuluttajien tärkeän roolin.

IT-alan ongelmien ohella kansainvälisen talouden näkymiä ovat viime aikoina horjuttaneet mm. öljyn korkea hinta, Euroopan elintarvikekriisi sekä valuutta- ja pörssikurssien jyrkät vaihtelut. Näiden yhteisvaikutusta on vaikea arvioida. Esimerkiksi teknologia-asiat ovat heikosti mukana ennustajien malleissa.

Epäilyistä huolimatta markkinoilla näyttää edelleen riittävän luottamusta uuden teknologian myönteisiin vaikutuksiin. Markkinoiden kykyyn ennakoida suhdannekäänteitä pitää kuitenkin siihenkin suhtautua varauksellisesti. Tunnettu amerikkalainen talousprofessori Paul Samuelson totesi aikoinaan, että ”pörssi on ennustanut hyvin yhdeksän viimeisestä viidestä taantumasta”. Potentiaaliset voitot suhdannekäänteiden onnistuneesta ennustamisesta ovat suuret, siksi käänteitä ennustetaan useammin, kuin niitä itse asiassa tapahtuu.

Markkinoiden luottamusta pönkittää OECD:n tuore keskipitkän ajan ennuste, jonka mukaan talouden potentiaalinen kasvu säilyy korkeana Yhdysvalloissa ja nopeutuu hieman myös Euroopassa. Myös työn tuottavuuden kasvun arvioidaan monissa maissa vauhdittuvan. Suomen talouden kasvupotentiaalin arvioidaan nousevan liki 4 prosenttiin vuosina 2003–2006.

IT-teknologiaa käyttävilla aloilla on edelleen runsaasti mahdollisuuksia kustannus- ja tehokkuussäästöihin. Etenkin Euroopassa näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa.

Kovin varmoja käsityksiä puoleen tai toiseen ei siis kannata heitellä. Vanha totuus on kuitenkin se, että ennusteiden luotettavuus on heikoimmillaan silloin, kun niitä eniten tarvittaisiin eli suhdannekäänteissä.