Tietoaika: Kesäkuu 1997

Sisältö:

  • Relander: Talouden suhdanteet teknologiasyklien tahtiin
  • Tietoa tiedosta
    Tutkimus suomalaisten tietotekniikkataidoista
    Internet nuorten miesten taito
  • Kuuselan kuviot
    Onnistuneita kuvioita
  • Suomi työturvallisuuden keskikastia
  • Miljoona työtapaturmaa vuosittain
    Kesä tuplaa kotitapaturmat
    Kaunis kesä - paljon hukkuneita
    Viinaa, tikkaat, kesäilta...
    Koti ja vapaa-aika tapaturmien kasvualueita
  • Aikuiset lenkkeilevät, nuoret pelaavat
  • Ylikapasiteetti syönyt majoitus- ja ravitsemisalan tuloksesta
  • Aviopareilla omistusasunto, lapsiperheillä auto, varttuneilla kesämökki
  • Asuntojen hinnoissa reipasta nousua alkuvuonna
  • Kotimaan katsaus
    Hotelli- ja ravintolaklusterissa vähän korkeakoulutettuja
    Suurilla kunnilla meni hyvin
    Tuotannon kasvu jatkuu
    Teollisuuden kasvu voimistui
    Energian kulutus kasvoi odotettua vähemmän
    Hiilipäästöt ennätystasolla
    Luottokortin käyttö lisääntyi selvästi
    Sijoitusrahastot lihoivat
    Palkansaajia vähän lisää
    Inflaatio huhtikuussa tasan prosenttiin
    Oppilaitoksia 5 900, oppilaita 1,7 miljoonaa
  • Ulkomaan sivut
    Vanheneva väestä ja työttömyys kasvattavat sosiaalimenoja EU:ssa
    Suomessa EU:n matalin yhtiöverokanta
    Saksassa vanhaa vaurautta ja uutta nousua
    Management buy-out venäläiseen tyyliin
  • Kansainvälinen katsaus

Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja

Talouden suhdanteet teknologiasyklien tahtiin

Kevään suhdanne-ennusteet ovat olleet miellyttävää luettavaa. Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan maailmantalouden näkymät ovat paremmat kuin ehkäpä vuosikymmeniin. Riskejä luetellaan tavanomaista vähemmän eikä toistaiseksi ole nähtävissä sellaisia tasapainottomuuksia, jotka aikaisemmin ovat ennakoineet taantumia. Nousukautta näyttää siis jatkuvan ainakin niin pitkälle kuin suhdanne-ennustajien horisontti riittää.

Talouden näkymien paraneminen on sekä suhdanneluontoista että rakenteellista. Tavanomaisen suhdannenousun ohella talouksia siivittää nyt todennäköisesti myös pitempi teknologinen nousuaalto, mitä vauhdittaa etenkin tieto- ja tietoliiketeknologian läpimurto. Korkean teknologian yritykset ovat viime vuosina dominoineet teollisuusmaiden pörssikehitystä. Muutenkin korkeateknologisten alojen rooli on kasvanut siten, että ilmeisesti myös talouden suhdanteet ovat alkaneet aaltoilla yhä enemmän näiden teknologia- ja innovaatiosyklien tahdissa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa talouden vakaata nousukautta on jatkunut jo seitsemättä vuotta, on alettu puhua myös suhdannevaihteluiden pysyvämmästä kesyyntymisestä. Syitä on monia. Yritysten logistiikka on kehittynyt siten, että varastojen vaihtelut eivät enää heilauta suhdanteita samassa määrin kuin aikaisemmin. Työvoiman käyttö on tullut joustavammaksi ja sekin on vakauttanut yritysten kannattavuus- ja investointikehitystä. Samoin palveluiden roolin korostuminen laimentaa talouden suhdannevaihteluita.

Markkinakapitalismissa tasapainottomuuksiin on reagoitava nopeasti. Tämä koskee niin yrityksiä kuin poliitikkoja. Keskuspankit ovat viime vuosina onnistuneet korkopolitiikan ajoituksessa, joskin inflaationtorjuntaa ovat helpottaneet myös monet rakenteelliset tekijät. Samoin kireä finanssipolitiikka ja selkeät tavoitteet julkisten alijäämien leikkaamiseksi ovat vakauttaneet talouksia ja mahdollistaneet korkojen alenemisen. Julkisen talouden alijäämät suhteessa kansantuotteeseen ovat puolittuneet viimeisten 3-4 vuoden aikana niin Yhdysvalloissa kuin EU-alueella, mikä on lisännyt finanssimaailman luottamusta.

Tuoko uusi innovaatiosyksli vakautta vai epävakautta talouteen, siitä voidaan olla montaa mieltä. Nämä alat ovat jatkuvien tuoteinnovaatioiden ja voimakkaiden hintavaihteluiden kurimuksessa.

Mielenkiintoisen näkemyksen korkeateknologisten alojen tulevaisuuteen tuo Tilastokeskuksen valmisteilla oleva kyselytutkimus suomalaisten asenteista ja käsityksistä tietoyhteiskunta-kehitystä kohtaan. Kehityksen tekniikkavetoisuus ja laitteiden vaikeakäyttöisyys selvästi ärsyttävät kansalaisia. Esimerkiksti yli 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että 'meille markkinoidaan ja myydään yhä uusia laitteita ilman, että niille on todellista käyttöä'. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että 'yksinkertaiset laitteet ilman hienouksia riittävät,.

Kun asenteet ovat tällaisia,miten pitkään kuluttajilla riittää mielenkiintoa hankkia jatkuvasti uusia ohjelma- ja laiteversioita. Tällaiset lyhyet innovaatiosyklit voivat ennen pitkää muodostua myös suhdannevaihteluita jyrkentäviksi. Tämänhetkisestä optimismista huolimatta kaikki on mahdollista.