Tietoaika: Heinäkuu 2001

Sisältö

  • Tilastojen ohella tarvitaan tulkintaa ja keskustelua
  • Kansainvälinen katsaus

  • Työllisten määrä lisääntyi vuodessa lähes 3 miljoonalla
    Euroinflaatio kiihtyi 3,4 prosenttiinEuroalueen teollisuustuotanto pieneni 0,5 %
    Euroalueen ulkokaupan vaje 3,0 miljardia
    Yli 1 000 km pitkiä jokia maailmassa 198
    Verkkokaupan käyttäjien määrä kasvaa pikku hiljaa
    Mikä on verkkokauppaa?
  • Muutto vie tulevaakin sukupolvea taantuma-alueilta
  • Palveluseteleistä vaihtoehtoja kuntien palvelutuotantoon
  • Kotimaan katsaus

  • Europyöristykset nostaneet vähän hintoja
    Bruttokansantuote kasvoi 3,4 %
    Maatalouden tulot ennallaan
    Tuloerot yhä kasvaneet
    Tulot lisääntyivät eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla
    Vuokrat nousivat vuodessa 3,8 %
    Luottokorttiostot lisääntyivät 11 %
    Palkkasumma kasvoi 8 %
    Kuntatalous vahvistui, erot suurenivat
    Työllisiä lisää 20 000
    Kotien omaisuusrikokset entistä useammin poliisille
    Elokuva suosituinta kulttuuria
  • Tilasto-opisto

  • Siirtokuviot
    Kirkonkirjat väestötilastojen perusta Suomessa
    Kasvua vai laskua

Tietoaika 7/2001 pdf-muodossa (1326 kt)

Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja

Tilastojen ohella tarvitaan tulkintaa ja keskustelua

Hyvin korkeilla ja hyvin virallisilla tahoilla on tehty juhlallisia päätöksiä ottaa ekologiset ja sosiaaliset näkökohdat huomioon kaikessa päätöksenteossa samalla painolla kuin taloudellisetkin näkökohdat. Viimeksi tällainen periaatteessa niin tärkeä päätös jäi julkisuudessa mellakoiden varjoon EU:n huippukokouksessa Göteborgissa. Miksi ympäristöasiat jäävät edelleen talouden varjoon niin tiedotusvälineissä kuin päätöksissäkin?

Tilastokeskuksella on takanaan kolmenkymmenen vuoden historia ympäristötilastojen kehittäjänä. Taloustilastojen historia on tietysti paljon pidempi. Ympäristötilastojen ja ”vihreän tilinpidon” kehittämistä vaadittiin aika äänekkäästi 90-luvun alkupuolella. Ympäristötilinpidon kehittäjät ihmettelevät nyt sitä, että niillekään tiedoille, joita jo tuotetaan ympäristöstä, ei löydy tarpeeksi käyttäjiä.

Tilastojen, päätöksenteon ja julkisen mielipiteenmuodostuksen suhteet ovat monimutkainen kenttä, jossa tilastoasiantuntijoiden ja päättäjien lisäksi tärkeitä toimijoita ovat tiedottajat ja tutkijat. Ympäristötilastojen julkisuuteen vaikuttaa myös se, että ympäristöjärjestöjen ja osittain ympäristöhallinnonkin intressissä on paisutella ympäristöongelmia. Toisaalta hallinto myös herkästi liioittelee omien toimiensa tuloksia.

Ei riitä, että tilastovirastot tuottavat numerotietoa yhteiskunnan toiminnan ja ympäristön suhteesta. Tarvitaan tulkintaa, keskustelua ja kärjistystä. Tätä varten käynnistin hankkeen, jonka tuloksena on kirja ”Matka ympäristöyhteiskuntaan”, jota esiteltiin jo viime Tietoajan numerossa. Kirjan kirjoitti Juha Kuisma Tilastokeskuksen asiantuntijoiden avustuksella.

Matka ympäristöyhteiskuntaan yhdistää mielenkiintoisella tavalla analyysit ja tilastot yhteiskuntamme suurista muutoksista sekä tarinat ihmisistä muutosten tekijöinä ja kokijoina. Tilastokeskukselle kirja on uusi aluevaltaus: heitämme yhteiskunnalliseen keskusteluun paitsi kylmiä numeroita myös tulkintaa ja mielipiteitä kehityksen kulusta. Tässäkin on toki muistutettava, että mielipiteet ja kannanotot ovat kirjan kirjoittajan omia, vaikka suuri osa tilastoista ja asiatiedosta onkin Tilastokeskuksesta peräisin.

Ilmastonmuutos on vakavin ihmisen aikaansaama muutos luonnossa. Se asettaa koko yhteiskunnan vaikean kysymyksen eteen: mitä on tapahtunut ja tapahtuu suhteessamme luontoon. Talous ja koko elämäntapamme on sopeutettava termodynamiikan realiteetteihin. Tätä varten tarvitsemme valtavan määrän uutta tilastotietoa yhteiskunnan ja ympäristön vuorovaikutuksesta.

Tilastoasiantuntijat ovat jo vuosia ponnistelleet yhdistääkseen ympäristötilastot talouden ja yhteiskunnan tilastokuvauksiin. Tämä on osoittautunut vaativaksi tehtäväksi. Osittaisoptimoinnin asemesta tilastokuvauksen tehtävänä on kuitenkin edistää kokonaisuuksien hallintaa ja siihen perustuvaa päätöksentekoa.

Ympäristöasioiden painoarvo on nousemassa muuallakin kuin EU:n komission tiedonannoissa tai neuvoston päätöksissä. OECD:n kestävän kehityksen projekti on edennyt raportointivaiheeseen. YK valmistelee aiheesta laajaa maailmanlaajuista konferenssia. Myös elinkeinoelämän kiinnostus ympäristöasioihin ja eettisiin kysymyksiin laajemminkin on lisääntymässä.

Informaatiota ja tietoa tarvitaan ja sitä alkaa olla runsaasti tarjollakin. Hyvän yhteenvedon ympäristöindikaattoreista saa esimerkiksi Eurostatin tuoreesta julkaisusta ”Environmental pressure indicators for the EU”, jossa ympäristön tilaa kuvataan politiikan tarpeita silmälläpitäen kaikkiaan 48 indikaattorin avulla.

Ympäristöongelmat ovat paitsi globaaleja myös yhä monimutkaisempia ilmiöitä, joiden ratkaisu edellyttää pitkälle menevää kansainvälistä yhteistyötä. Ympäristöongelmat ja niihin liittyvät tilastotarpeet priorisoidaan kuitenkin hyvin eri tavalla eri maissa. Paitsi ympäristötilastojen myös ympäristöpolitiikan harmonisoinnissa on vielä paljon tehtävää.

Tilastot eivät auta, jos ne jäävät pölyttymään kirjoihin ja tietokantoihin. Tarvitsemme myös rohkeita tulkitsijoita ja yhteiskunnallisia keskustelijoita, jotka tuntevat tilastot ja niiden taustat.