Tietoaika: Heinäkuu 1998
Sisältö
- Relander: Väestön ikääntyminen lisää veropaineita
- Tietoa tiedosta
Uutta tietoa kulutuksesta - Verotarkastuksissa ilmi vuosittain
satojen miljoonien piilotalous
Noin 4 000 yritystä verotarkastusten piirissä
Verotarkastus: kokonaan, osittain, lajeittain, yrityksittäin - Tasainen vauhti kestävyysjuoksussa
- ihannetaktiikka vai tilastollinen harha? - Yksi luku yksinkertaistaa liikaa
- Tilastotiede - Yleistyökalu päätöksentekoon
varsin pysyviä - Saksan alueet bkt-kärjessä
Keskusalueilla valoisaa, maaseutu-
keskuksissa synkimmät näkymät - Kotimaan katsaus
Kansantuote kasvoi nopeasti ensimmäisellä neljänneksellä
Kotitalouksien tuloerot kasvaneet
Tuotannon kasvu nopeaa myös huhtikuussa
Teollisuustuotanto lisääntyi 10,5 prosenttia
Vuokrat nousseet vuodessa keskimäärin 3,4 prosenttia
Liike-elämän palveluiden kannattavuus
vahvistui viime vuonna
Kotitalouksien luottokanta kasvoi 2 miljardia
Kaupan kasvu jatkui huhtikuussa
Atk- ja mainosalalla suurimmat palkat
Kuolleisuus sepelvaltimotauteihin vähentynyt
edelleen nopeasti
Ammattitautien määrä väheni vuodessa 12 % - Kansainvälinen katsaus
- Kuuselan kuviot
Kompositio kohdalleen
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Väestön ikääntyminen lisää veropaineita
Tilastokeskus julkaisi keväällä 1998 uudet väestöennusteet, jotka toivon mukaan säilyttävät tuoreutensa pitempään kuin edelliset. Kolmen vuoden takainen väestöennuste perustui lamavuosien poikkeuksellisiin muuttokertoimiin ja siksi lievästi epäonnistui alueellisten väestömuutosten ennakoinnissa.
Väestöennusteet tehdään edelleen pääosin demografisiin osatekijöihin nojautuen. Kuolleisuudesta, syntyvyydestä ja siirtolaisuudesta tehdään menneen kehityksen nojalla oletuksia, jotka normaaliaikoina tuottavat varsin kelvollisia ennusteita. Pitemmällä aikavälillä toki myös yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys vaikuttavat väestökehitykseen. Toistaiseksi talous- ja yhteiskuntatieteet eivät kuitenkaan ole kyenneet tarjoamaan malleja, jotka oleellisesti parantaisivat väestöennusteiden laatua.
Uusin väestöennuste tuo taas kerran esiin Suomen väestörakenteen nopean muutoksen lähivuosikymmeninä. Eläkeikäisten - vähintään 65-vuotiaiden - määrä lisääntyy ennusteiden mukaan yli 80 prosenttia nykytasoltaan kolmen seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Vähintään 80-vuotiaiden vanhusten määrä pitkälti yli kaksinkertaistuu. Työikäisten määrän arvioidaan vastaavasti vähenevän kymmenisen prosenttia nykytasoltaan. Eläkeikäisten osuus väestöstä nousee runsaaseen neljäsosaan ja vähintään 60-vuotiaiden osuus liki kolmasosaan vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa väestön ikärakenne on edelleen kansainvälisesti verrattuna edullinen tuotannon ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Vasta 10-15 vuoden kuluttua suuret ikäluokat nostavat eläkeläisten väestöosuuden meillä EU-maiden keskimäärätasolle ja hieman sitä suuremmaksikin.
Väestön ikääntyminen avaa monenlaisia näkymiä talouksien ja yhteiskuntien tulevaisuuteen eikä näitä vaikutuksia välttämättä tarvitse odottaa pitkään. Suurten ikäluokkien valmistautuminen eläkevuosiin on todennäköisesti näkynyt eri maissa jo viime vuosien pörssikehityksessä sekä kotitalouksien kulutus- ja säästökäyttäytymisen muutoksissa. Esimerkiksi Japani on viime vuosina yrittänyt elvyttää talouttaan sellaisin finanssipoliittisin elvytystoimin, jotka ovat kasvattaneet valtionvelkaa ja sitä kautta lisänneet ikääntyvän väestön säästöhaluja. Suomessa valittiin 1990-luvun alussa selvästi toimivampi elvytyslinja.
Niin kotimainen kuin kansainvälinen keskustelu väestön ikääntymisen tuomista haasteista todennäköisesti vilkastuu lähivuosina. Isossa-Britanniassa pääministeri nimitti äskettäin asiantuntijaryhmän selvittämään väestön ikääntymisen tuomia ongelmia. Ennen pitkää myös Euroopan unioni joutuu ottamaan kantaa näihin ongelmiin. Parhaillaan väestön ikääntymisen vaikutuksista keskustellaan vilkkaasti esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa.
Nykyinen 65 vuoden eläkeikä on osoittautunut harvinaisen pitkäikäiseksi yhteiskunnalliseksi tabuksi, johon ei ole haluttu puuttua. Ensimmäisen kerran 65 vuoden eläkeiän lanseerasi saksalainen 'rautakansleri' Bismarck synnyttäessään hyvinvointivaltion alkioita 1880-luvulla. Tuolloin vain harva ihminen eli eläkeikään saakka. Nykyisin kehittyneimpien teollisuusmaiden kansalaiset elävät keskimäärin yli kaksi vuosikymmentä pitempään kuin Bismarckin aikana. Eläkeiän säilyminen ennallaan on siten tuonut ja tuo jatkuvaa lisärasitusta valtiontalouksille ja veronmaksajille.
Suomessa kansalaisten keskimääräinen elinikä on itsenäisyyden kaudella noussut jopa hieman nopeammin kuin teollisuusmaissa keskimäärin. Myös terveiden elinvuosien määrä on lisääntynyt. Suomalaisten terveydentila alkaa sekin olla teollisuusmaiden huippuluokkaa kohennuttuaan ripeästi viime vuosikymmeninä. Nuorten ikäluokkien elinolosuhteet ovat aivan toiset, kuin mitä vanhempien ikäluokkien aikanaan. Myös naisten ja miesten elinikäodotteiden erot ovat meillä poikkeuksellisen suuret.
Toisaalta virallisen eläkeiän nostamisesta on Suomessakin turha viritellä laajaa asiakeskustelua niin pitkään kuin työnantajien asenteet ikääntyvien työpanosta kohtaan pysyvät kielteisinä ja työntekijöiden eläkkeellesiirtymishalut ovat kovat. Eläkkeiden rahoitusta helpottaisi se, että myös vanhempien työntekijöiden työpanos kyettäisiin käyttämään nykyistä paremmin.