Tietoaika: Elokuu 1995
Sisältö
- Relander: Onko kansainvälisyyskoulutuksemme riittävää?
- Onko Utsjoen ja Enontekiön väestö koulutetumpaa kuin Lappeenrannan ja Mikkelin?
- Kuuselan kuviot
Vertailussa kuvion sanoma - Kuolleisuus alentunut lamankin aikana
Työttömyydellä ei suurta vaikutusta kuolleisuuteen lyhyellä ajalla - Kansa hyväksyy tiukemmat lait ympäristön
suojaksi
Laaja selvitys ympäristöasenteista
Teollisuuden jätehuolto löytänyt ratkaisunsa? - Lapsityövoiman määrä kymmeniä miljoonia
Eroon lapsityövoimasta? - Kotimaan katsaus
Kasvu hidastui edelleen toukokuussa
Viime vuoden BKT tarkentui
Investoinnit lisääntymässä
Rakennusluvat vähenivät kolmanneksen
Miljardi hävisi asuntomarkkinoilta
Kauppa EU:n kanssa vilkastui
Tammikuun vaihtotase plussalle
Joka viidennellä pääomatuloja
Naisten työttömyys nousi suuremmaksi kuin miesten
Luontoisetujen määrä kasvaa
Saksassa korkeimat työvoimakustannukset
Kaupunkimaiset kunnat kasvoivat
Vieraskielisiä kuusikymmentä tuhatta - Ulkomaan sivu
HIV yhdellä sadasta vuonna 2000
Tuhat savuketta jokaiselle vuodessa
Naisten ja miesten koulutuserot tasoittuneet EU:ssa
EU:n inflaatio 33 prosenttia kesäkuussa
Paikallispuhelut Suomessa EU:n keskitasoa halvemmat
Unionin työttömyys 11 prosenttia toukokuussa - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Onko kansainvälisyyskoulutuksemme riittävää?
Tilastokeskus suoritti kuluvan vuoden keväällä valtion nuorisoneuvoston ja työministeriön toimeksiannosta tutkimuksen "Nuorisobarometri 1995". Barometrissä kysyttiin nuorilta monien muiden asioiden ohella myös sitä, aikovatko he hakeutua töihin tai opiskelemaan ulkomaille lähimmän viiden vuoden aikana.Nuorista - vuosina 1966-1980 syntyneistä - neljä prosenttia arvioi varmasti hakeutuvansa töihin ulkomaille. Vastaavasti 32 prosenttia ilmoitti, ettei varmasti hakeudu ulkomaille. Vuotta aiemmin varmasti ulkomaille lähtevien osuus oli yhtä suuri. Sen sijaan ehdottoman kielteisiä vastauksia oli nyt selvästi vähemmän kuin vuotta aikaisemmen. Myönteisimmin ulkomaille lähtöön suhtautuivat 20-24 -vuotiaat (6%), ylioppilaat (8 %) ja opiskelijat (6%).
Samalla tavalla suhtauduttiin nuorten keskuudessa ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun. Kolme prosenttia vastanneista ilmoitti varmasti hakeutuvansa opiskelemaan ulkomaille ja 45 prosenttia puolestaan katsoi, ettei varmasti lähde. Ulkomaille ei siis olla kovinkaan halukkaita hakeutumaan sen paremmin töihin kuin opiskeluun.
Nuorilta kysyttiin myös maata, mihin he luultavasti menisivät. Suosituimmaksi kohdemaaksi - ehkäpä hieman yllättäen - nousi Saksa. Seuraavina olivat Englanti, Yhdysvallat, Ruotsi, Ranska ja Kanada.
Muutama viikko sitten valmistui Tilastokeskuksen selvitys yläasteen ja lukion eri kieliä lukeneiden oppilaiden osuuksista. Selvityksessä todettiin, että englantia ja ruotsia opiskelevat joko yhteisenä tai valinnaisena kielenä miltei kaikki peruskoulun ja päivälukion oppilaat. Useampi kuin joka toinen päivälukiolainen ja yläasteen oppilaista joka viides opiskelee pääasiassa valinnaisena kielenä saksaa. Ranskaa pääasiassa valinnaisena kielenä opiskelevia on lukiossa joka viides oppilas ja yläasteella joka nejästoista.
Tämä selvitys suoritettiin nyt ensimmäistä kertaa eikä vertailutietoja aikaisemmilta vuosilta ole ole käytettävissä. Ilahduttavaa on kuitenkin havaita, että saksan ja ranskan kieltä opiskelevien määrä on suurempi kuin mitä ilmeisesti yleisesti on luultu. Tieto tuottaa tietoa.
Kielteisempää sen sijaan on se, että venäjän, espanjan, italian jne. kieliä opiskelevien osuudet jäävät tavattoman alhaisiksi, lukiossakin yhteenlaskettuna noin viiteen prosenttiin. Joudutaankin kysymään vastaako kielikoulutuksemme rakenne kansainvälistymisen tarpeita? Voidaan samaten kysyä, onko koulujärjestelmässämme yleisestikin kiinnitetty huomio integroituvan Euroopan ja kansainvälistyvän maailman vaatimuksiin? Tarvitaanko erityinen koulutuksen eri asteita ja muotoja koskeva kansaivälistymisohjelma?
Tilastokeskus on viime aikoina pyrkinyt lisäämään kansainvälistymiskehitystä koskevaa tietotuotantoa. Eräänlaisena kaikkiin oppilaitoksiin soveltuvana ääriesimerkkinä on suuren suosion saavuttanut lippujuliste ja toisena uutukaisena kesäkuussa ilmestynyt "Suomipalapeli" - Maakunnat ja suuralueet alueiden Euroopassa". Kolmas kansainvälistymiskoulutuksen kannalta käyttökelpoinen teos, ja myös mielenkiintoinen, on Tilastokeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Karttakeskuksen yhteinen tänä vuonna ilmestynyt "Pieni maailmankirja", jossa on kuvattu tuoreimpien tilastotietojen avulla maailman nykytilaa mm. ihmisten, talouden ja ympäristön osalta. - Suositellaan!