Tietoaika: Elokuu 1998
Sisältö
- Relander: Ei tullut paperitonta
toimistoa -
ainakaan toistaiseksi - Tietoa tiedosta
Ammateista ja maista uusia luokituskirjoja - Väestöennuste vuoteen 2030:
Helsingin seutukunta kasvaa Turun verran - Ympäristöliiketoiminnassa Suomessa 1 400
yritystä
- Ympäristöverojen tuotto kasvanut
tasaisesti
- Tilastotieteilijä on tieteen
moniottelija
- Vanheneva EU
- puolella miljoonalla kesämökki toisessa
kunnassa
- Kotimaan katsaus
Kansantuote kasvoi 622 miljardiin
Tuotanto kasvoi kasvoi edelleen nopeasti toukokuussa
Teollisuus yhä kovemmassa vauhdissa
Asuntokauppojen määrä ennallaan vuonna 1997
Tehdasteollisuuden kasvu kiihtyi viime vuonna
Suomalainen kuluttajana yhä uskossaan vahva
Työpaikkoja vuodessa lisää 44 000
Inflaatio kesäkuussa ennallaan
Kesäkuussa 30 tieliikennekuolemaa
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset
vähenivät toukokuussa 8 prosenttia - Kansainvälinen katsaus
Kreikassa suuret ravintomenot, Bitanniassa
pienet terveysmenot
Portugalilaiset EU:n kala-ahmatteja
Portugalin alueet elävät matkailusta
Ulkomaalaiset vilkastuttivat EU-matkailua - Kuuselan kuviot
Poikkeavuudet esiin
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Ei tullut paperitonta toimistoa - ainakaan toistaiseksi
Ennen kesälomia tapanani on siivota arkistoni ja kirjahyllyni siinä toivossa, että lomaltapaluu sujuisi miellyttävämmin siivotun kirjoituspöydän ääreen. Tänä vuonna paperinmakuista informaatiojätettä kertyi taas kymmeniä kiloja. Siivosin toki myös sähköpostini. Senkin käyttö nopeutuu, jos silloin tällöin vapautuu turhasta ja vanhentuneesta materiaalista.Suurten paperikollien keskellä muistui mieleen tulevaisuudentutkija Alvin Tofflerin taannoinen ennuste paperittomasta toimistosta ja paperittomasta yhteiskunnasta yleensä. Tuo ennuste tehtiin joskus 1980-luvulla ja sitä perusteltiin tietokoneiden käytön nopealla yleistymisellä. Ennuste ei tunnetusti ole toteutunut. Toffler aliarvioi pahasti tietokoneen print -näppäimen ja sen tarjoaman pehmeän ja inhimillisen sopeutumisen uuteen viestintäympäristöön.
Tietokoneiden ja Internet-käytön yleistyminen on entisestään lisännyt paperin käyttöä. Ilmeisesti sähköpostiviestit ja Internetistä kaivetut markkinointikatalogit ovat jotenkin uskottavampia, jos ne voi lukea paperilta. Ainakin papereita voi lukea vaivattomasti bussissa tai lentokoneessa. Myös tietokonealan insinöörit ovat ilmeisesti menettäneet uskonsa paperittomaan tulevaisuuteen ja suunnanneet tarmoansa tulostimien kehittämiseen.
Mitä enemmän tietokoneet sisältävät informaatiota, sitä enemmän sitä myös tulostetaan paperille. Web-julkaisujen määrän voimakas kasvu ei ole mainittavasti syrjäyttänyt perinteisiä paperijulkaisuja. Sanoma- ja aikakauslehtien määrä on ehkä vähentynyt, mutta painokset ja sivumäärät ovat kasvaneet. Kirjoja painetaan niin meillä kuin muuallakin enemmän kuin koskaan. Ironista on se, että suuri osa näistä kirjoista käsittelee tietokoneita tai tietoyhteiskuntaa yleensä.
On mielenkiintoista nähdä, mihin informaation ja viestinnän räjähdysmäiden kasvu meidät johtaa. Erään äskettäin lukemani brittitutkimuksen mukaan tyypillinen englantilainen toimistotyöntekijä käsittelee keskimäärin 169 viestiä päivittäin. Tällainen informaatiotulva alkaa todennäköisesti haitata myös varsinaista työntekoa, ellei tuottavuutta aleta mitata sen mukaan, miten työpäivän kuluessa ehtii käsitellä sähköposti- ynnä muut viestinsä.
Paperia kulutetaan nykyisin teollisuusmaissa valtavat määrät ja uusi tietoteknologia näyttää entisestään vain lisäävän paperin käyttöä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa paperinkulutus on mm. Internetin yleistymisen myötä lisääntynyt 10 prosentin vuosivauhtia 1990-luvulla. Maailmanlaajuisestikin paperin kulutus on lähes kolminkertaistunut vuoden 1970 tasoltaan. Tällainen meno voi toki vielä jonkin aikaa jatkua, mutta ei loputtomiin.
Paperimiehet lyövät asian helposti leikiksi toteamalla, että paperiton toimisto on yhtä todennäköinen kuin paperiton käymälä. Paperimarkkinoillakin varmaa on kuitenkin vain se, mikä tiedetään. Tietokonealan insinöörit kehittelevät paitsi printtereitä, myös sähköisiä dokumentointi- ja arkistointijärjestelmiä, jotka hidastanevat paperin kulutuksen kasvua. Myös sähköisen allekirjoituksen hyväksyminen asiakirjoissa ja kaupankäynnissä voi muodostua jonkinasteiseksi läpimurroksi tässä suhteessa.
Useat valistuneet organisaatiot maailmalla ovat muuttaneet tai parhaillaan muuttamassa toimintaansa paperittomampaan suuntaan. Esimerkiksi pörssikauppa toimii useissa maissa jo sähköisesti. Samoin kehittyneimmät logistiikkajärjestelmät on automatisoitu lähes paperittomiksi. Monissa maissa myös julkiset palvelu- ja hallinto-organisaatiot pyrkivät paperin käytön vähentämiseen osana tehokkuuden ja tuottavuuden nostamista.
Tofflerin ennuste tuskin toteutuu pitemmälläkään aikavälillä. Perinteinen paperiviestintä säilyttänee asemansa sähköisen viestinnän täydentäjänä. Suomessa sekä paperintuottajien että digitaalisen tietoyhteiskunnan intressit ovat vahvoja. Näiden intressien järkevää yhdistämistä ei toistaiseksi juuri ole vaivauduttu miettimään.