Tietoaika: Elokuu 1999
Sisältö
- Kuin koira veräjästä
- Uusi kulttuuritilasto 15 vuoden tauon jälkeen, Väestötietojärjestelmä uudistuu
- Laittomien palvelujen ja tavaroiden tuotanto kasvattaa bkt:ta
- Jo viidennes viennistä tietotekniikkaa
- Otosasiantuntijasta laatujohtamisen uranuurtajaksi
- Kesämökki on lähellä
- Avoliitolla aloitetaan - eroon päättyy puolet
- Kotimaan katsaus
Muutto pääkaupunkiseudulle jatkuu, muissa keskuksissa huippu ohitettu
Pientä kasvua yhä
Teollisuustuotannon kasvu hidastui
Investoinnit nousussa
Liikevaihto väheni alkuvuonna
Palvelualojen liikevaihto kasvussa
Kuluttajien usko vahvistuu vain
Lomasuunnitelmissa isoja eroja
Ulkomaanmatkailun kasvu taittui
Matkailu väheni toukokuussa
Työllisyysaste yli 70 prosenttia kesäkuussa
Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat selvästi
Korkojen lasku hillitsee edelleen inflaatiota
Tuottajahinnat nousussa
Muiden kuin opiskeluikäisten muutto jopa supistunut - Kansainvälinen katsaus
Liikenne tukkii EU:n vihertymisen tietä
Kauppa käynyt Irlannissa
Kauppaa tulevien jäsenten kanssa
EU-maiden kilpailukyky koheni
Suomen tehdasteollisuuden tuki alle EU:nb keskitason
EU-kansalaisten elämäntavat - Kuuselan kuviot
Piirakkakuvion arkkityyppi
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Kuin koira veräjästä
Kansainvälinen finanssikriisi on nyt monella taholla julistettu päättyneeksi. Useissa Aasian kriisimaissa talouskasvu on käynnistymässä uudelleen. Myös Venäjän kriisiohjelma on viimein saanut Kansainvälisen Valuuttarahaston hyväksynnän. Kehitysmaat ovat alkaneet uudelleen kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia. Yhdysvalloissa talous jatkaa ripeätä kasvuaan ja Euroopassakin elpymisen merkit ovat voimistuneet, samoin Japanissa. Talouden kasvuennusteita korjaillaan ylöspäin.
Thaimaan paht-valuutan devalvoitumisesta kesällä 1997 käynnistynyt kansainvälinen finanssikriisi ehti varjostaa maailmantalouden näkymiä parisen vuotta. Vielä vajaa vuosi sitten esimerkiksi presidentti Clinton arvioi silloiset kansainvälisen talouden näkymät ”heikoimmiksi viimeiseen 50 vuoteen”. Myös pörssimaailma pelästyi syksyllä 1998, mutta etenkin Yhdysvaltain keskuspankin ripeät koronalennukset palauttivat nopeasti luottamuksen. Kansainvälinen finanssikriisi uhkasi itse asiassa koko globaalia markkinatalousjärjestelmää. Kriisin nopea laukeaminen on kuitenkin tulkittu osoitukseksi tämän järjestelmän toimintakyvystä.
Useimmat suhdanne-ennustajat omaksuivat alun alkaen näkemyksen, jonka mukaan finanssikriisin reaalitaloudelliset vaikutukset teollisuusmaihin jäävät melko vähäisiksi. Euroopassa talouskasvu toki hidastui, mutta Euroopassakin taantuma näyttää jäävän vuoden 1996 minitaantumaa lievemmäksi. Tämänkertainen taantuma on muodostanut mielenkiintoisen testin myös Suomen talouden ja vientialojen sopeutumiskyvystä uudessa euroympäristössä. Suomen näkökulmasta viimeaikaisessa kansainvälisessä kehityksessä on ollut useita klassisen suhdannetaantuman tunnusmerkkejä. Useiden Suomen perinteisesti tärkeiden vientialojen kysyntä heikkeni tuntuvasti. Esimerkiksi sellun ja värimetallien hinnat putosivat pahimmillaan 30-35 prosenttia taantumaa edeltäneeltä tasoltaan. EU- ja EMU-jäsenyyksiä harkitessa Suomen sopeutumiskykyä yleisesti epäiltiin juuri tämäntapaisissa tilanteissa.
Kansantalouden tasolla testi näyttää kuitenkin toistaiseksi sujuneen pelättyä paremmin. Vahva kotimainen kysyntä on onnistuneesti korvannut vientitaantuman vaikutuksia tuotantoon ja työllisyyteen. Myönteisen kehityksen taustalla on paitsi rahoituksen keveys myös se, että yrityksillä ja kotitalouksilla on ollut pelivaraa pitkän velkasaneerauksen jälkeen. Valtiontalouden tasapainottaminen on edennyt kohtuullisen ripeästi. Hinta- ja palkkakuri on säilynyt. Työmarkkinoiden joustavuus on lisääntynyt. Myös maksutaseen rakenteellinen pelivara näyttää hyvinkin riittävän. Tärkeä tekijä on myös taloutemme viimeaikainen nopea rakennemuutos kohti huipputekniikan aloja, jotka eivät ole suhdanteiden armoilla siinä määrin kuin perinteiset vientialat.
Kansantalouden eurokunto näyttää siis kohtuullisen hyvältä. Monilla toimialoilta sopeutumisvaikeuksia on kuitenkin ollut. Esimerkiksi teollisuudessa kustannusten sopeuttaminen heikentyneeseen markkinatilanteeseen ei ole onnistunut aivan toivotulla tavalla. Teollisuuden liikevaihto supistui hieman kuluvan vuoden alkuneljänneksellä. Siitä huolimatta palkkasumma on jatkanut kasvuaan. Kotimaiset kantohinnat ovat pysytelleet edellisvuoden tasollaan, tuontipuun hinta on toki alentunut. Myös rahoituskulujen keveneminen on jatkunut. Kustannusten hallintaa ovat vaikeuttaneet myös mm. tuottavuuden kasvun hidastuminen ja kapasiteetin käyttöasteiden aleneminen.
Viime vuoden lopulla alkanut teollisuusyritysten kannattavuuden heikkeneminen todennäköisesti siis jatkui kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Yritykset ovat toki onnistuneet varjelemaan kannattavuuttaan tällä kertaa selvästi tehokkaammin kuin useimpien aikaisempien taantumien yhteydessä. Toinen merkittävä käyttäytymismuutos on siinä, että teollisuuden investointimaltti on säilynyt rahoituksen keveydestä huolimatta. Vanhoista epäonnistumisista ja uuden ajan vaatimuksista on siten selvästikin otettu vaarin.
Näillä näkymin Suomi näyttää siis selviävän kansainvälisestä taantumasta ”kuin koira veräjästä”. Edellisen kerran tätä ilmaisua käytettiin vastaavassa yhteydessä joskus 1970-luvun öljykriisien yhteydessä. Silloin profetia epäonnistui karkeasti, olisikohan nyt paremmat mahdollisuudet. Epäonnistumisenkin mahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen olemassa.