Tietoaika: Syyskuu 2000
Sisältö
- Puoli miljoonaa lukutaidotonta?
- Inflaatiopeikko -- vaiko euro heikko?
- Bensiinin kallistumisesta vain puolet maailmanmarkkinahintojen nousua
- Rakennustuotanto kohta 80-luvun huippuvuosien tasolla
- Puolet suomalaisista
- Lähikuva väestöräjähdyksestä
- Kuolleisuus laski, hedelmällisyys pysyi
- Kotimaan katsaus
Konkursseja vähemmän, konkurssifirmat suurempia
Kurssimuutokset söivät puolet valtion velan lyhentymisestä
Tuotannon kasvu edelleen ripeää
Teollisuustuotanto kasvoi 11 prosenttia
Teollisuusyritysten liikevaihto kasvoi 17 prosenttia
Rakennuskustannukset nousivat vuodessa 3,1 prosenttia
Asuntojen reaalihinnat jopa laskivat
Yleistukkukaupan kannattavuus parani vuonna 1999
Kuluttajabarometri: Kestotavaroiden ostamisen kannattavuus heikentynyt
Työttömyysaste 7,8 % heinäkuussa
Ansioiden nousu nopeinta neljään vuoteen
Inflaatio heinäkuussa 3,7 prosenttia
Tuottajahinnat nousivat edelleen
Matkailu kasvoi alkuvuonna 5 prosenttia - Kansainvälinen katsaus
Yli puolet kuolleista lapsia ja nuoria kehitysmaissa
Botswanassa joka kolmannella HIV
EU-väki kasvoi hiukan
Euroinflaatio pysyi 2,4 prosentissa - Kuuselan kuviot
Peikkojen kuvaamisessakin pätevät säännöt
Tietoaika 9/2000 pdf-muodossa (1018 kt)
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Puoli miljoonaa lukutaidotonta?
Globaali toiminta edellyttää kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa. Tilastojen harmonisointityö on viime vuosina keskittynyt taloustilastoihin. Jatkossa tilastojen yhdenmukaistaminen etenee väistämättä myös sosiaali- ja yhteiskuntatilastoihin. Osallistuminen kansainvälisiin tilasto- ja tutkimushankkeisiin tuo lisäarvoa myös kotimaisiin politiikkatarpeisiin. Kansainväliset benchmarking-selvitykset ovat kysyttyjä myös yritysmaailmassa.
Hyvän esimerkin hyödyllisestä kansainvälisestä tilastoyhteistyöstä tarjoaa aikuisten lukutaitotutkimus, johon Suomikin on osallistunut ja josta ensimmäiset raportit on äskettäin julkaistu. Suomalaisten lukutaitoa ja eri tavoin hankittua osaamista voidaan nyt ensimmäisen kerran vertailla muiden maiden tasoon. Suomen aineiston kokoamisesta vastasivat Tilastokeskus ja Jyväskylän Yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
Tutkimuksessa selvitettiin aikuisväestön funktionaalista lukutaitoa eli sitä, miten he selviytyvät tietoyhteiskunnan työlle ja oppimiselle asettamista lukutaitovaatimuksista. Etenkin työelämän lukutaitovaatimukset ovat monipuoliset. Lukutaidon monipuolisuutta arvioitiin asiatekstin lukutaitona, dokumenttien käyttötaitona ja matematiikkaa soveltavana kvantitatiivisena lukutaitona.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten lukutaito oli hyvää kansainvälistä tasoa. Suomi sijoittui kahdenkymmenen vertailumaan joukossa kolmanneksi Ruotsin ja Norjan jälkeen. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Saksa sijoittuivat keskikastiin. Heikoimmin sijoittuivat vertailumaista Chile, Puola ja Portugali.
Tutkimuksen tulokset eivät sinällään olleet kovin yllättäviä ja monilta osin ne vahvistivat jo aikaisemmin tiedossa olleita asioita. Tulokset ovat kuitenkin kiinnostavia ja herättävät toivottavasti koulutuspoliittista keskustelua.
Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä lukee hyvin eli täyttää tietoyhteiskunnan jatkuvan oppimisen lukutaitovaatimukset. Noin yksi viidesosa yltää ylimmälle taitotasolle. Kolmasosa aikuisista on kuitenkin sellaisia, joiden lukutaito ei ainakaan kaikilta osin riitä toimimiseen nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa. Kaikkiaan kymmenesosa suomalaisesta aikuisväestöstä jäi tutkimuksessa määritellylle heikoimmalle suoritustasolle. Aikuisväestöstä noin puoli miljoonaa sijoittui vähintään yhdellä osa-alueella alimmalle suoritustasolle.
Ikäluokkien lukutaitoerot todettiin Suomessa melko suuriksi, joskin sama havainto voidaan tehdä monissa muissakin maissa. Nuoret menestyvät yleensä erinomaisesti, vanhemmilla ikäluokilla on ongelmia myös lukemisessa. Muodollinen koulutus todettiin lukutaidon keskeiseksi selittäjäksi. Monipuolinen kielitaito liittyi monipuoliseen ja korkeatasoiseen lukutaitoon. Vanhempien koulutustaustalla oli voimakas yhteys vielä aikuistenkin lukutaitoon. Lukutaidolla todettiin olevan selvä yhteys myös työllistymiseen ja työssä menestymiseen.
Lukutaidolla kuten koulutuksella yleensä näyttää olevan taipumus kasautua; pisimmälle koulutetut ja hyvän lukutaidon saavuttaneet osallistuvat innokkaimmin aikuiskoulutukseen. Ne, jotka olisivat eniten koulutuksen tarpeessa, eivät siihen osallistu.
Yllättävää, tai sitten ei, mutta suhteessa muihin maihin Suomessa puutteita esiintyi etenkin kvantitatiivisessa eli matematiikkaa soveltavassa lukutaidossa. Siinä Suomen taso jäi vertailumaiden keskitasolle ja selvästi heikommaksi kuin muissa Pohjoismaissa. Olen itse puhunut usein tilastojen lukutaidon puutteista ja tämä tutkimus osoittaa huoleni aiheelliseksi. Onko niin, että teknologian tarjoamien apuvälineiden myötä olemme menettämässä kykymme soveltaa matemaattista ajattelua arkisissa tilanteissa ja työtehtävissä.
Lukutaito myötäilee yhteiskunnan ja kulttuurin muutosta. Tietoyhteiskunnan vaatimukset lukutaidolle ovat toiset kuin alkutuotanto- tai teollisen ajan. Lukutaidon luonteen dynaamisuus ja monimuotoisuus tuovat haasteita yksityiselle ihmiselle. Tämä Suomen puolen miljoonan aikuisen 'lukurajoitteisen' joukko asettaa uusia vaatimuksia myös koulutusjärjestelmälle.