Tietoaika: Syyskuu 1995
Sisältö
- Relander:Maailma moinimutkaistuu -tilastokuvaus vaikeutuu
- Lottoajat yhä sattuman armoilla
Vai ovatko sittenkään? - Kuuselan kuviot
Moniulotteinen asia - moniulotteinen kuvio? - Kasvava ympäristömyönteisyys -- ekotuotteiden ja palveluiden piilevää kysyntää?
- Yksityisen palvelutuotannon merkitys kasvanut nopeasti sosiaalipalveluissa
- Ostopalvelujen osuus vielä pieni mutta kasvussa
- Pääkaupunkiseudulla suuret ala-asteet, suuret yläasteet muualla
- Köyhyyttä joka neljännellä, pahaa riitelyä 14 prosentilla
- Sotalapset puhuttavat yhä
- 50-vuotisjuhlien sumaa riittää vuosiksi
- Pommi pyramideissa: Suomessa räjähtää ensimmäisenä ja kovaa
- Historiaa
Yhteistyöhön YK:ssa - Kotimaan katsaus
Tulot kasvoivat - menot vielä enemmän
Vuokra-asuntoja väärissä paikoissa
Asuntojen hinnat laskivat
Tuella ei suoraa yhteyttä vientimenestykseen
Lisää työtaikkoja, lisää työnhakijoita
Vilkasta kotimaanmatkailua - Ulkomaan sivu
Euroarktiset luvut
Yhteyksiä länteen kaivataan
Valtaisat luonnonvarat houkuttelevat
Työttömyys tilastoja pahempi
Karjalan maataloudella kasvun edellytykset
Ydinreaktoreita ja jätteitä eniten maailmassa - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Maailma monimutkaistuu - tilastokuvaus vaikeutuu
Maailman muuttuminen kiihtyvällä vauhdilla yhä moimutkaisemmaksi vaikeuttaa maailman kuvaamista tilastoilla. Kansainvälistyminen, teknologinen kehitys, työelämän muutokset, demografian ja politiikan uudelleenpainotukset - kaikki nämä tekijät ruokkivat kayttäytymisen ja rakenteiden muutoksia niin taloudessa kuin yhteiskunnassa yleensä.Esimerkiksi OECD on kiinnittänyt huomiota kasvavaan epävarmuuteen eri maiden kansantulotilastoissa. Luotettavien kokonaisrekisterien osuus kansantulolaskennassa onkin yleisesti alenemassa. IMF on valitellut sitä, että raha- ja pääomamarkkinoiden seurantajärjestelmät eivät pysy kehityksen tahdissa. Esimerkiksi johdannaismarkkinoiden seuraaminen suppean yritysorganisaationkin puitteissa näyttää olevan kovin hankalaa.
Käsityksemme yhteiskunnasta perustuu pitkälti tilastoilmiöihin ja niiden määritelmiin. Nämä määritelmät ja rajaukset ovat aikaan ja paikkaan sidottuja. Ne on suunniteltu useimmiten enemmän menneen kuin nykyisen tai tulevan ajan tarpeisiin. Tilastoluvut ovat herkkiä näiden määritysten muutoksille. Kun esimerkisi Norja ensimmäisenä maailmassa siirtyi äskettäin uuteen SNA-järjestelmään kansantuloa laskiessaan, sen kokonaistuotanto osoittautui toistakymmentä prosenttia aikaisemmin arvioitua suuremmaksi.
Tilastojen kehittämisessä on oltu verraten konservatiiveja muun muassa sen takia, että aikasarjojen jatkuvuudellakin on itseisarvonsa. Esimerkiksi toimialaluokitukset ovat soveltuvat edelleen paremmin maatalous- tai teollisuusyhteiskunnan kuin nykyaikaisen tietoyhteiskunnan kuvaamiseen.
Myös talouden ennustajat ovat pitkälti samantapaisten rakenteellisten ongelmien edessä kuin tilastotuotanto. Niin ennustajien kuin tilastolaistostenkin pitäisi ilmeisesti nykyistä enemmän tuoda esiin kuvaukseensa liittyviä ongelmia ja epävarmuuksia. Todenmukainen käsitys tilastokuvauksen ja ennustamisen rajoituksista auttaisi luomaan realistisempia odotuksia ja mahdollisesti myös parempia päätöksiä.
Päätöksiä on kuitenkin tehtävä ja yhteiskuntien monimutkaistuminen vain lisää tilastojen kysyntää. Tilastojen roolin korostumista kuvaa Euroopan unionin päätöksenteko, joka aivan ratkaisevasti nojaa tilastotietoihin siitäkin huolimatta, että niiden kansaivälinen vertailukelpoisuus on monelta osin luvattoman heikko.
Epävarmuuden poistamiseksi pitäisi kyetä tekemään aina vain laadukkaampia tilastoja kiristyvistä budjettirajoituksista huolimatta. Uusin teknologia ja yhä tehokkaammat tietokoneet merkittävästi avittavatkin tuottavuuden ja laadun nostamista tilastotuotannossa. Ja monilta osin tilastot ovat kiistattomasti myös kehittyneet; esimerkiksi paikkatietokannat sekä erilaisten rekistereiden yhdisteleminen ovat avanneet aivan uudenlaisia näkökulmia tietotarpeiden tyydyttämiseen. Kokonaisuudessaan Suomen tilastotuotanto kestää hyvin kansaivälisen vertailun.