Tietoaika: Syyskuu 1998
Sisältö
- Relander: Hiipuu vaiko ryöstäytyy
- Tietoa tiedosta
"Väestö lisääntyy geometrisesti.."
Tilastot iltapäivällä - Kasvava ja palveleva pää
Eilisen Helsingin värit - Kaupunkitietoa tietokaupungista
- Helsingin seudun suunnat
- Informaatioalan kasvu jatkuu
vahvana pääkaupunkiseudulla - Lukupääkaupunki
- Tulot ovat kasaantuneet, kurjuus ei
- Korkeakoulutetut kokoontuvat
- Kotimaan katsaus
Joka viidennessä parisuhteessa naisiin
kohdistuvaa väkivaltaa
Kuntien talous heikkeni viime vuonna
Teollisuustuotannon kasvu hidastui kesäkuussa
Rakennuskustannusten nousu hidastui hieman
Pientaloasuntojen lupamäärät kasvoivat
alkuvuonna
Erikoistumattoman vähittäiskaupan liikevaihto
kasvoi viime vuonna
Kuluttajien luottamus huippulukemissa
Nuorten työttömyys parani
Inflaatio hiipui heinäkuussa
Tuottajahinnat laskussa heinäkuussa
Rekkakuljetukset voimakkaassa kasvussa
Matkailu vilkastui - Kansainvälinen katsaus
Suomalaiset ja saksalaiset vähentäneet
polttoaineen kulutusta
Pienet patenttimaat piristyneet
Investoinnit ulkomaille kasvoivat rajusti - Kuuselan kuviot
Rautalangasta tehty malli on tehokas
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Hiipuu vaiko ryöstäytyy
Kansainvälisen talouden tilanne on nyt harvinaisen epävarma. Aina vain suurempi osuus maailmantaloudesta näyttää vajoavan lamaan Aasian ongelmamaiden vanavedessä. Käänteen voimakkuus on vähintäänkin hämmästyttävää. Vielä keväällä 1997 Kansainvälinen Valuuttarahasto julisti katsauksissaan, miten maailmantalouden näkymät ovat paremmat ja vakaammat kuin vuosikymmeniin.
Ainakin toistaiseksi kansainvälisessä taloudessa on riittänyt saarekkeita, joihin idän epävarmuus ei ole ulottunut. Läntisten teollisuusmaiden kuluttajat ja pörssisijoittajat ovat tähän saakka eläneet omassa suojatussa maailmassaan. Paljon on puhuttu mailmantalouden yhdentymisestä ja globalisoitumisesta. Nämä asiat tunnutaan kuitenkin otettavan vakavasti vain siinä tapauksessa, jos ne tarjoavat uusia eväitä lännen kulutus- ja pörssijuhliin.
Sekä Yhdysvalloissa että useimmissa EU-maissa kuluttajien suhdanneodotukset paranivat edelleen alkuvuonna. Kesäkuussa odotukset olivat lähes ennätyskorkealla useimmissa länsimaissa Suomi mukaanlukien. Pörssikursseihin lievä epävarmuus on hiipinut vasta viime viikkoina.
Aasian talousongelmat hyydyttävät teollisuusmaiden kasvua vähitellen ja pitkällä viipeellä. Ensivaikutukset saattoivat olla jopa positiivisia sitä kautta, että raaka-aineiden hinnat ja inflaatiopaineet alenivat. Talouksien ylikuumenemisvaara on väistynyt siten, että rahamarkkinakorkojakaan ei ole tarvinnut nostaa. Inflaation aleneminen on vauhdittanut palkansaajien reaalitulojen nousua ja kulutuskysyntää. Selvemmin vasta kuluvan vuoden kevätkaudelta alkaen lännen vientiyritykset ovat alkaneet raportoida vienti- ja tulosnäkymiensä heikentymisestä. Tätä kautta ongelmat todennäköisesti leviävät vähitellen myös kotimaiseen sektoriin ja koko talouteen.
Tätä kansainvälistä taustaa vasten kesällä käyty kotimainen ylikuumenemiskeskustelumme oli sekin aika hämmentävä. Kuviteltiinko todella, että taloutemme voisi välttyä syvenevän kansainvälisen talous- ja finanssikriisin vaikutuksilta.
Kotimainen ylikuumenemiskeskustelumme heijasti aika paljon psykologisia reaktioita. Vuoden alkupuolen talouskehityksemme oli liki kaikilta osa-alueiltaan ennustettua parempaa. Lisäksi vahvaa talouskasvua on jatkunut nyt jo puoli vuosikymmentä, mikä ylittää useimpien aikaisempien huippukausien pituuden. Historiallinen perspektiivi johdattaa helposti ajattelemaan, että näin hyvä kehitys ei voi jatkua pitkään ilman ylikuumenemista ja sen tuomia ongelmia. Herkästi vedotaan siihen, että normaalisti tässä tilanteessa on aina käynyt huonosti.
Ylikuumenemiskeskustelu oli lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi. Mielipiteitä oli lähes yhtä paljon kuin asiantuntijoita. Kovaa tilastofaktaa viljeltiin niukasti. Esimerkiksi rakentamisen ylikuumenemisesta oltiin huolissaan, vaikka tilastojen mukaan uudisrakentamisen määrä on viime kuukausina jopa supistunut. Pääkaupunkiseudulla asuntorakentamisen luvat jäivät vuoden alkupuoliskolla viidesosan viimevuotista vähäisemmiksi. Lisäksi uudisrakentamisen määrä on edelleen yli 40 prosenttia vuosikymmenen takaisen tasonsa alapuolella.
Lännen suhdanneoptimismi perustuu pitkälti siihen, että talouden rakenteet ovat kunnossa. Suomessakin kotitalouksien velkaantumisaste on kolmisenkymmentä prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 80-luvun lopulla. Myös yritysten, etenkin suurten vientiyritysten pääomarakenteet ovat kunnossa. Valtion lisävelkaantuminenkin on viimein saatu pysähtymään. Esimerkiksi työmarkkinoiden joustot ovat lisääntyneet siten, että yritykset kykenevät entistä nopeammin sopeutumaan kysynnän muutoksiin.
Teollisuusmaiden suhdanneoptimismi lepää sen oletuksen varassa, että Aasian kriisi laukeaa pikaisesti ja että vahvan kotimaisen kysynnän turvin länsimaat kykenisivät jatkamaan ripeätä talouskasvuaan. Oletus on kuitenkin rohkeanpuoleinen. Suomen lama kesti lähes puoli vuosikymmentä ja esimerkiksi Japanin talouskasvu on ollut pysähdyksissä jo kahdeksan vuotta. Aasian, kuten Venäjänkin, talousongelmat ovat pitkälti rakenteellisia ja liittyvät markkinoiden kehittymättömyyteen ja poliittisen päätöksenteon ongelmiin. Ongelmien ratkeaminen pikaisesti ei näytä kovin todennäköiseltä.