Tietoaika: Syyskuu 1999
Sisältö
- Uhkapeliä vai reaalimaailman odotuksia
- Julkisen talouden kehitykselle nopeita indikaattoreita, Uudistunut koulutusluokitus käyttöön
- Kun iso ISI Suomeen...
- Liikaa lihaa
- Koulutetut kaupunkilaisnaiset kasvissyöjien etujoukko
- Kulttuurialan yritystoiminta ja työvoima kasvussa
- Lainalaisuuksia opintotuesta
- Maassamuutto muovaa yhteiskuntaa
- Kotimaan katsaus
Kunnallisen päivähoidon hintahaarukka kapeni
Kasvu jatkui kesäkuussa
Suomeen luotetaan
Helteinen kesäkuu teollisuudessa
Konkurssit vähenivät edelleen alkuvuonna
Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi
Asuntojen hintojen nousu jatkui huhti-kesäkuussa
Pohjoiset pankit kannattavimpia
Palvelualojen liikevaihto yhä kasvussa
Kotitalouksien rahatilanne hyvä
Yleistukkukaupan liikevaihto vahvassa kasvussa viime vuonna
Työttömyys alle 10 prosenttia heinäkuussa
Palkkaerot kasvoivat yksityisellä alalla
Bensiini vauhditti, korot hillitsivät inflaatiota
Matkailu Suomessa kasvoi enemmän kuin EU:ssa keskimäärin
Yöpymiset vähenivät kesäkuussa - Kansainvälinen katsaus
Maapallo harmaantuu
Saaret ja kaupungit pysyvät nuorina
EU tuottaa 27 000 000 000 kiloa ongelmajätettä
Euroinflaatio nousi 1,1 prosenttiin - Kuuselan kuviot
Kalvot kelvollisiksi
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Uhkapeliä vaiko reaalimaailman odotuksia?
Osakemarkkinat ovat viime vuosina alkaneet yhä enemmän dominoida teollisuusmaiden talouksia. Pörssikursseilla ja pörssin kehityksellä yleensä on entistä suurempi vaikutus yritysten, kotitalouksien ja koko kansantalouden käyttäytymiseen. Pörssikursseista on tullut tärkeä lisämuuttuja myös talouspolitiikan näkökulmasta.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa pörssin markkina-arvo oli heinäkuun lopulla noin 10 000 miljardia dollaria eli selvästi yli vuosittaisen bruttokansantuotteen. Samoin Suomessa pörssin markkina-arvo ylitti jo viime vuoden lopulla bruttokansantuotteen vuositason. Paitsi kurssien nousu myös uusien yritysten listautuminen on nostanut pörssin markkina-arvoa. Yhdysvalloissa lähes puolet kotitalouksista omistaa nykyisin osakkeita, kun vastaava osuus vielä 1950-luvun alussa oli viitisen prosenttia. Osakesijoitusten osuus kotitalouksien koko varallisuudesta on noussut noin neljäsosaan, kun se vielä vuonna 1980 oli kymmenisen prosenttia.
Päättymässä oleva vuosikymmen on ollut osakemarkkinoiden todellista kukoistusaikaa. Yhdysvalloissa osakkeiden kurssikehitystä kuvaava Dow Jones –indeksi on likimain kuusinkertaistunut vuoden 1987 pörssitaantuman pohjatasoltaan. Eräillä suotuisilla periferisillä markkinoilla, kuten Suomessa, kurssien nousu on ollut vieläkin voimakkaampaa kuin Yhdysvalloissa.
Mistä 1990-luvun hurja kurssinousi sitten on johtunut? Taustalla on useita yleisiä ja todellisia tekijöitä. Keskusjohtoisen talousjärjestelmän romahtaminen merkitsi uusliberaalin talouden voittokulkua lähes kaikkialla maailmassa. Julkisen talouden budjettien tasapainottaminen on luonut suotuisat edellytykset yrityssektorin laajenemiselle. Myös inflaation ja korkojen aleneminen on luonut hyvät edellytykset yritysten ja pörssin menestymiselle. Korkea työttömyys on pitänyt yritysten palkkakustannukset kurissa. Tulopolitiikassakin järjen käyttö on vahvistunut. Raaka-aineiden reaalihinnat ovat pitkällä aikavälillä jatkuvasti alentuneet. Uusi teknologia on vauhdittanut tuottavuutta ja parantanut yritysten kustannushallintaa. Kannattavuuden ja osakesijoituksen tuoton varmistaminen on noussut yhä tärkeämpään asemaan yritysten toiminnassa.
Myös demografiset tekijät suosivat osakemarkkinoiden laajenemista. Sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien säästämiskäyttäytyminen on muuttunut. Monet aikaisemmat sosiaaliset verkot ovat purkautuneet mm. omavaraistalouden vähenemisen myötä. Ihmiset elävät pitempään ja sijoittavat eläkepäivien varalta. Eläkesijoittamista suositaan monissa maissa myös verotuksellisin keinoin. Eläkerahastot etsivät yhä korkeampaa tuottoa pääomalleen. Finanssisijoittamisen rooli on nostanut painoarvoaan myös reaalitalouden puolella toimivien yritysten käyttäytymisessä.
Vuoden 1996 lopulta alkaen esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Greenspan on varoitellut yliarvostetuista pörssikursseista. Samaan suuntaan ovat puhuneet myös monet kokeneet analyytikot. Yhdysvalloissa pörssikurssit suhteessa yritysten voittoihin ovat jo pitkään olleet yli historiallisen huipputasonsa. Kurssien yliarvostuksen arviointi on toki hankalaa tilanteessa, jossa edellä mainitut yleisetkin edellytykset ovat olleet poikkeuksellisen suotuisat osakemarkkinoiden kasvulle.
Ratkaisevaa lienee nyt se, miten pysyviksi kurssinousua suosineet talouden yleiset regiimimuutokset tulkitaan. Esimerkiksi demografiaan liittyvät tekijät voidaan toki tulkita melko pysyviksi. Keskeinen epäily on viime aikoina kohdistunut etenkin alhaisen inflaation ja alhaisten korkojen pysyvyyteen. Monet tilapäiset tekijät, jotka viime vuosina ovat hillinneet hintapaineita, ovat viime kuukausina alkaneet vaikuttaa pikemminkin inflaatiota kiihdyttävästi. Työttömyys on ainakin Yhdysvalloissa alentunut tasolle, joka historiallisesti on lisännyt inflaatiopaineita. Öljyn ja raaka-aineiden hinnat ovat suhdanneluontoisesti elpymässä. Maailmantalouden ylikapasiteettitilanne lievenee Aasian ja Euroopan talouksien elpymisen myötä. Dollarin heikkeneminen lisää sekin hintapaineita Yhdysvalloissa. Myös yritysten mahdollisuudet ripeän tuottavuuden nousun ylläpitoon heikkenevät, kun talouden kasvu saattaa hidastua Yhdysvalloissa.
Myös pörssimaailma itse on vaikuttanut odotuksiin ja kurssitasoon. Lähes kaikensuuntainen kehitys on viime vuosina kelvannut perusteluksi optimismin nostattamiseen. Jatkuvalle talouskasvulle ja pörssikurssien nousulle on kehitelty myös teoreettisia selityksiä ns. uuden talouden koulukunnan toimesta.
Yhdysvaltain pörssi on ratkaisevassa asemassa koko maailmantaloudenkin kannalta. Dow Jones –indeksissä noteerattujen yritysten markkina-arvo vastaa nykyisin lähes puolta maailman pörssien markkina-arvosta. Pörssin odotukset ovat alkaneet ilmeisesti vaikeuttaa myös Yhdysvaltain keskuspankin operointia. Ajoittain on tuntunut siltä, että keskuspankki on alkanut säädellä taloutta yhä enemmän pörssikurssien kautta. Elämme epävarmoja aikoja.