Tietoaika: Lokakuu 2000
Sisältö
- Yrittänyttä ei enää laiteta
- www.tilastokeskus.fi/vaalit kertoo kunnallisvaalien taustat ja tulokset
- Kaupunki- ja seutuindikaattorit - Tilastokeskuksen uusi tilastopalvelu
- Sosiaalikustannusten osuudet Suomessa alle EU-keskitason
- Alueelliset tuloerot kasvavat kuntien sisällä
- Kuntien talous entistä herkempää suhdanteille
- Lapset muuttoliikkeen pyörteissä
- Lama ohi myös taidemarkkinoilla
- Kotimaan katsaus
Suomalaiset vaalipuntarissa
BKT kasvoi 4,5 %
Tuotanto lisääntyi 4,2 %
Teollisuustuotanto kasvoi 10,9 %
Teollisuuden ympäristöinvestoinnit vähenivät viidenneksen
Rakennuslupien kuutiomäärä väheni neljänneksen
Teollisuusyritysten liikevaihdon nopea kasvu jatkui
Vähittäiskaupan myynti lisääntyi 6,2 %
Työllisiä lisää 66 000
Inflaatio 3,8 %
Tuontihinnat nousivat 13,6 %
Yöpymisten määrä kasvoi hieman
Ulkomaalaisten yöpymiset lisääntyivät 9 %
Elokuun tieliikenteessä kuoli 39 ihmistä - KANSAINVÄLINEN KATSAUS
Nopea väestönkasvu jatkuu USA:ssa
Euroinflaatio hidastui 2,3 prosenttiin
Euroalueen julkinen alijäämä supistui 1,3 prosenttiin
EU:n vaihtovaje 15 miljardia euroa
Bkt kasvoi 0,9 %
Euroalueen ulkokaupan ylijäämä 4,9 miljardia - KUUSELAN KUVIOT
Mielikuvituksella lisää havainnollisuutta
Tietoaika 10/2000 pdf-muodossa (677 kt)
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Yrittänyttä ei enää laiteta
Suomalaista yhteiskuntaa ei perinteisesti ole pidetty yrittäjäyhteiskuntana. Yritysrakenteemme on ollut suurten yritysten hallitsema. Pienten ja keskisuurten yritysten rooli tuotannossa ja työllisyydessä on Suomessa jäänyt vähäisemmäksi kuin useimmissa muissa maissa. Yrittäjyys ei ole tarjonnut kovin kiinnostavaa uravaihtoehtoa. Uusia yrityksiä on perustettu suhteellisesti vähemmän kuin muualla.
Tilanne on 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen kuitenkin muuttunut. Talouden pitkään jatkunut vahva kasvu sekä vakaa ja ennustettavissa oleva yleinen toimintaympäristö ovat luoneet suotuisat puitteet riskinotolle ja yrittämiselle. Uusien yritysten perustaminen on viime vuosina vauhdittunut hyvälle kansainväliselle tasolle. Yritysrakenteen uusiutuminen on vauhdittunut. Nopeaan kasvuun ja työllistämiseen tähtäävien yritysten osuus yrityskannasta on noussut. Myös yrittämisen esteet ovat eräiltä osin lieventyneet. Lisäksi monet yritysmaailman toimintamallit ovat yleistyneet myös julkisella sektorilla. Puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä.
Yleinen asenneilmasto yrittäjyyttä kohtaan parani 1990-luvulla. Tämä paraneminen on näkynyt paitsi arvoja ja arvostuksia mittaavissa asennetutkimuksissa myös harjoitetussa talouspolitiikassa. Maailmantalouden kilpailuhaasteet ja julkisen talouden ongelmat ovat siirtäneet tuotannon ja työllisyyden vetovastuun yritysten harteille.
EU:n komission tuoreen selvityksen mukaan yrittämisen tärkeimmät esteet – rahoituksen saatavuus, julkisen hallinnon väliintulo ja työvoiman puute – ovat viime vuosina rajoittaneet pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa Suomessa vähemmän kuin useimmissa kilpailijamaissa.
Muiden muassa julkisen hallinnon uudistaminen, valtionyhtiöiden osittainen yksityistäminen sekä työmarkkinoiden joustavuuden lisääntyminen ovat parantaneet yritysten toimintaedellytyksiä. Rahoitusmahdollisuuksien monipuolistuminen on parantanut etenkin pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Samoin esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan soveltamisessa suomalaiset pk-yritykset katsovat olevansa ulkomaisia kilpailijoitaan edellä. Palkkamaltin säilyminen on ollut välttämätön edellytys koko yrityssektorin menestykselle.
Suomen EU- ja EMU-jäsenyydet selkeyttivät yritystoiminnan edellytyksiä. Komission selvityksen mukaan Suomessa pienet ja keskisuuret yritykset suhtautuvat myönteisemmin yhteismarkkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin kuin useimmissa muissa jäsenmaissa.
Vaikka parempaan päin ollaan menossa, korjattavaakin varmasti löytyy. Yrittäjyyden tiellä on edelleen työmarkkinoiden jäykkyyttä tai verotukseen, hallintoon ja kilpailutilanteeseen liittyviä esteitä. Esimerkiksi julkisten hankintojen hyödyntämisessä pienemmillä yrityksillä näyttää olevan ongelmia. Kansainvälistyviä työ- ja rahoitusmarkkinoita pk-yritykset ovat kyenneet hyödyntämään selvästi rajoitetummin kuin suuret yritykset.
Myöskään hallinnollisen säätelyn purkaminen ei ole sujunut ongelmitta; esimerkiksi kaupan aukioloaikojen liberalisoinnin on monessa maassa todettu suosivan suuria yrityksiä. Samoin 1990-luvun vientivetoinen talouskasvu on osaltaan tukenut suurten yritysten hallitsevaa asemaa yritysrakenteessamme. Uusien yritysten perustamisaste nousi Suomessa 1990-luvun jälkipuoliskolla likimain kaksinkertaiseksi edeltävään aikaan verrattuna. Yrittäjyydessä on kuitenkin merkittäviä eroja eri alueiden ja ikäryhmien välillä. Suotuisista ympäristötekijöistä huolimatta uusia yrityksiä perustetaan Suomessa kuitenkin suhteellisesti edelleen selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yritysten ja yrittäjien määrä suhteessa väkilukuun on Suomessa vielä kansainvälisesti verrattuna alhainen.
Vuoden 1993 jälkeinen kokonaistuotannon kasvu on Suomessa ollut 95-prosenttisesti yrityssektorin eli markkinatuotannon aikaansaamaa. Tämä jos mikä kuvaa talous- ja yhteiskuntakehityksen yrittäjävetoisuutta. Pääosin tämä talouskasvu on ollut seurausta vanhojen yritysten laajenemisesta, mutta myös uusilla yrityksillä on ollut tärkeä roolinsa.
Yrittäjyyden rooli on erityisen merkittävä nykyisenkaltaisissa nopean teknologisen muutoksen oloissa. Monissa tapauksissa uudet yritykset kykenevät hyödyntämään uuden teknologian esiin tuomia bisnes-mahdollisuuksia joustavammin kuin vanhat yritykset. Tästä on esimerkkejä Suomestakin; etenkin korkeateknologisten alojen nopea esiintulo on ollut merkittävältä osin uuden innovatiivisen yritystoiminnan aikaansaamaa.
Viime vuosien tilastotiedot ja indikaattorit yrityssektorin menestymisestä ja yrittäjyyspotentiaalin esiintulosta ovat siis aika merkittäviä. Balanssi yksityisen yritystoiminnan ja julkisen sektorin välillä on parantunut siten, että vähitellen voitaneen Suomessakin alkaa puhua yrittäjäyhteiskunnasta.