Tietoaika: Marraskuu 1995
Sisältö
- Relander: Tilastotarpeetkin kansainvälistyvät
- Tilastoala kilpailuun
- Kuuselan kuviot
Koristeita roinaksi asti - Korttelissa joka toinen on työtön
- Aidot yrityssyntymät ja -kuolemat eroon epäaidoista
- Maaperä otollinen yhteisille normeille
- Enemmän yksinasuvia, enemmän avoliittoja, vähemmän lapsiperheitä
- Yhä useampi ilman perhettä
- Uusi keskiluokka rahoittaa jo kasvua Indonesiassa
- Historiaa
1945-70: opetus, komiteat, hinnat, talous, laskennat, yhtenäistäminen - Kotimaan katsaus
- Ulkomaan sivu
Itä-Aasia ja Tyynimeri vetävät matkailijoita
Puolet EU:ssa tekee töitä viikonloppunakin tai kotona
EU-maiden 8 kärjessä eräiltä aihealueilta - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Tilastotarpeetkin kansainvälistyvät
Tilastojen kysyntä kasvaa. Erityisen voimakkaasti näyttää lisääntyvän tarve kansainvälisistä tilastotiedoista. Tämän taustalla on tietenkin talouksien ja yhteiskuntien yleinen kansainvälistymiskehitys. Kansainväliset tekijät - kuten vapautuneet rahamarkkinat, monikansalliset yritykset ja suorat sijoitukset - vaikuttavat yhä syvällisemmin yksittäisiin kansantalouksiin ja perinteisiin kansallisiin arvoihin.Myös ongelmat kansainvälistyvät. Lisääntyvästi ymmärrämme, että esimerkiksi ympäristöongelmat, työttömyys, valuuttamarkkinoiden levottomuus ym. edellyttävät yhteistyötä ja kansainvälisiä ratkaisuja.
Joudumme vertaamaan omaa kehitystämme ja tilannettamme muihin maihin. Kilpailukyvyn on oltava kunnossa ja muutoinkin pitää olla ‘pariteetissa’ kansainvälisesti. ‘Benchmarking’ tuntuu olevan päivän iskusana. Siksi on tärkeitä, että meillä on käytettävissämme luotettavia ja vertailukelpoisia kansainvälisiä tilastotietoja. Sekin on tärkeätä, että omat tietomme kansainvälisissä tilastoissa ja julkaisuissa ovat ajantasaisia ja muutoinkin kunnossa.
Esimerkiksi kansainväliset sijoittajat eivät mielellään suuntaa investointejaan sellaisiin maihin, joilla ei ole tarjota riittävän luotettavaa tilastokuvausta taloudestaan ja sen kehityksestä. Tässä mielessä tilastojärjestelmät kuuluvat välttämättömiin peruspalveluihin.
Kansainvälisten järjestöjen rooli tilastotietojen kokoajina, kehittäjinä ja julkaisijoina on erityisen tärkeä. Teollisuusmaiden talousjärjestö OECD järjesti äskettäin ehkä tunnetuimman tilastojulkaisunsa ‘Main Economic Indicators’in 30-vuotisjuhlakokouksen. Siinä tuli hyvin esiin se valtava kehitys, minkä kansainväliset tilastojulkaisut ovat viime vuosikymmeninä läpikäyneet.
Tilastojen ajantasaisuus on parantunut, tietosisältö laajentunut, luokitukset ja laadintamenetelmät ovat yhdenmukaistuneet jne. Myös tilastojen jakelu- ja julkaisuväylät ovat kehittyneet ja monipuolistuneet. Tältä osin edellytykset menestykselliselle päätöksenteolle ovat ehdottomasti parantuneet, vaikkakin maailman muuttuminen yhä kiivaampaan tahtiin vaikeuttaa tilastojen pitämistä ajan tasalla.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta myös puutteita ja ongelmia on edelleen riittämiin. Tilastojen käyttäjien vaatimustaso näyttää kohoavan nopeammin, kuin mitä tilastoja kyetään kehittämään. Tämä on tullut esiin paitsi omissa asiakastyytyväisyyttä mittaavissa tutkimuksissamme myös OECD:n äskettäin tekemässä asiakaskyselyssä.
Etenkin tilastojen ajantasaisuusvaatimukset kiristyvät. Kun talous- ja yhteiskuntakehitys on tullut entistä epävarmemmaksi, päätökset perustetaan yhä useammin tuoreimpaan mahdolliseen toteutunutta kehitystä kuvaavaan tilastomateriaaliin. Näyttää siltä, että nopeutta ollaan valmiita priorisoimaan hieman jopa laadunkin kustannuksella. Myös yksittäisten asiakasryhmien hyvinkin erilaiset painotukset vaikeuttavat tilastojen tuottajan asemaa. Tuottajat puhuvat mieluummin tilastojen kokonaislaadusta, jossa eri laatuominaisuuksia pyritään painottamaan asiakkaiden kulloistenkin toivomusten mukaan. Tasapainottelu ajantasaisuuden, nopeuden ja luotettavuuden välillä jatkuu.