Tietoaika: Marraskuu 1997
Sisältö
- Relander: Uusi vai vanha talousjärjestys
- Tietoa tiedosta
Tietoa kerätään yhä enemmän
Ennakkotiedot osuvammiksi
Tilastotietoa USA:sta Internetissä - Kuuselan kuviot
Viisarilla vai numeroilla - Muuttoaalto tuo kasvua yhä harvemmille
alueille
- Asutus tiivistyy kaupunkien sisälläkin
Paikkatieto muuttoliikkeen tarkastelussa - Energia-alan työpaikat vähentyneet rajusti
90-luvulla
- Afrikassa pian enemmän kristittyjä kuin
Euroopassa
- Kotimaan katsaus
Tuotannon kasvu hidastui hieman elokuussa
Puolet kouluttautuu työnantajan tuella
Kattava selvitys yksityisen sektorin palkoista
Hakkuissa ennätysvilkas elokuu
Teollisuustuotannon kasvu vauhdittui kesällä
Kiinteistön ylläpito kallistunut vuodessa 2,5 prosenttia
Yritysluotot vähenivät vuodessa kymmeneksen
Optimistit ostavat kodinkoneita
Työuupumus yleistynyt saneeratuilla työpaikoilla
Matkailu Suomessa kasvoi elokuussa edelleen
Vientihinnat nousseet vuodessa lähes prosentin - Ulkomaan sivut
Venäjän alueiden kehitys eriytyy
Kehitysmaiden osuus maailman kokonaistuotannosta kasvaa - Euroopan unioni
Ammatillinen koulutus tuplaa nuorten työmahdollisuudet
Unionissa erotaan entistä enemmän - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Uusi vai vanha talousjärjestys
Yhdysvaltain talouden hämmästyttävä menestys on muodostunut haasteeksi taloustieteilijöille. Talouden vanhat toimintamekanismit ja lainalaisuudet eivät kaikilta osin näytä enää toimivan. Vahvaan talouden kasvuun on yhdistynyt täystyöllisyys, vakaa hintataso, yritysten ennätykselliset voitot ja viime viikkoihin asti pörssikurssien huima nousu.
Poikkeuksellista on nyt se, että tällainen suotuisa tavoiteyhdistelmä on onnistuttu pitämään yllä tavallista pitempään. Yhdysvalloissa vakaata nousukautta on jatkunut yhtämittaisesti jo 15 vuoden ajan lyhyttä, vajaan vuoden mittaista, taantumavaihetta lukuunottamatta. Suhdannevaihtelut näyttävät, jos eivät aivan hävinneen, niin ainakin selvästi kesyyntyneen.
Kun perinteisiin käsitteisiin nojaava taloustieteen selitysvoima on heikentynyt, on alettu puhua uudesta talousopista, uuden talouden paradigmasta. Se nojaa selityksensä ratkaisevasti kahteen tekijään; markkinoiden globalisoitumiseen ja teknologian kehitykseen. Nämä ovat luoneet suotuisan itseään ruokkivan kehityskierteen. Tieto- ja tietoliikenneteknologian edistys vauhdittaa globalisoitumista ja päinvastoin. Yritysten viimeisimmät 'management'-suuntaukset ovat vielä vahvistaneet näiden tekijöiden suotuisia vaikutuksia.
Uuden opin mukaan talouksien kasvupotentiaali on suurempi kuin tähän mennessä on ymmärretty. Tällainen lähes loputonta menestystä lupaava talousoppi kiehtoo tietenkin bisnes-maailmaa, sijoittajia ja poliitikkoja. Toiveet ja odotukset ovat nousseet pilviin, mikä näkyy erityisesti pörssissä. Akateeminen maailma suhtautuu uuteen talousoppiin selvästi varauksellisemmin.
Myös keskuspankit tuntuvat olevan epäuskoisia, vaikka ovatkin selvästi kallistaneet korvansa uuden talousopin puolestapuhujille. Korkopolitiikassa on monissa maissa jääty odottavalle kannalle. Esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Alan Greenspan on avoimesti todennut, että talous ei nyt käyttäydy historiallisen kokemuksen mukaisesti ja että heillä on vaikeuksia taloustilastojen tulkitsemisessa.
Akateeminen maailma tavoilleen uskollisena pitäytyy vanhaan oppiinsa ja puhuu mieluummin useiden suotuisten tekijöiden tilapäisistä yhteensattumista.
Teorioiden kehittely ei suinkaan ole vaarallista paitsi silloin, kun se vaikuttaa markkinoiden käyttäytymiseen. Uuden talouden paradigma on selvästi jo heijastunut talousyksiköiden odotuksiin ja sitä kautta käyttäytymiseen. Esimerkiksi sijoittajien käyttäytymisen muutos näkyy siinä, että pörssi ei enää viime aikoina ole reagoinut nopeaan talouskasvuun viittaaviin tilastoihin samaan tapaan, kuin se teki vielä muutama vuosi sitten.
On täysin mahdollista, että usko uuteen talousoppiin romahtaa esimerkiksi sen takia, että suotuisan kehityksen taustatekijät todellakin osoittautuvat tilapäisiksi. Silloin uusi talousoppi voi osaltaan syventää seuraavan talous- ja pörssiromahduksen syvyyttä.