Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Tietoaika > Tietoaika: Marraskuu 1998

Tietoaika: Marraskuu 1998

Sisältö

• Relander: Pääomamarkkinat, talouskriisi ja tilastot
• Tietoa tiedosta
  Peruskoulutilastot kerätään ensi kertaa Internetin kautta
  Koulutusjulkaisu ilmaiseksi Internetistä
  
• Rakentaminen kasvaa ennakoitua vähemmän
  
• Pohjoisen metropolit kasvavat
  Kaupunki!?
  
• Maalla lovi nuorten aikuisten kohdalla
  
• Erakkoasutus kasvaa
  
• Rillipäiden maa
  Näkövammaisia yhä enemmän,
  täysin sokeita vähän
  
• Turmeleeko tilastotiede muita tieteenaloja?
  
• Kotimaan katsaus
  Alle puolet lapsista käyttää päivähoitopalveluja
  Huono sato, muuten kasvua elokuussa
  Puun käyttö energialähteenä kasvoi viime vuonna
  Teollisuustuotanto kasvoi elokuussa 5,3 prosenttia
  Kotitaloudet nostivat ennätysmäärän asuntoluottoja
  Yleisöluotoista neljännes Uudellamaalla
  Kuluttajien luottamus talouskasvuun heikkeni
  Myynnin kasvu jatkui elokuussa
  Nuorten työllisyys parantunut
  Koulutusalan yritykset pieniä
  Asuminen, ruoka ja liikenne kallistuneet eniten
  Naisia halutaan lisää politiikkaan
  Matkailu väheni loppukesästä
  
• Kansainvälinen katsaus
  Yksinhuoltajuus yleistynyt rajusti EU:ssa
  Ruotsi ja Tanska omassa veroluokassaan
  Ruotsille rikollisleima
  Pohjoismaat satsaavat eniten koulutukseen
  
• Kuuselan kuviot
  Kosslynin kuviot
  

  ---

  Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja

  Pääomamarkkinat, talouskriisi ja tilastot

  Läpinäkyvyys eli hienosti sanottuna transparenssi on nyt kovasti muodissa. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on tarjottu lääkkeeksi myös meneillään olevaan kansainväliseen talouskriisiin. Tämä tuntuukin olevan lähes ainoa asia, josta toistaiseksi on päästy yksimielisyyteen kriisin ratkaisukeinoja mietittäessä. Myös Euroopan Keskuspankki ilmoitti äskettäin, että se aikoo toimia mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi.

  Kansainvälinen talouskriisi on paljastanut mielenkiintoisia asioita. Erityisen hämmästyttävää on se, miten uskomattoman köykäisin tiedoin ja riskianalyysein kansainvälisillä pääomamarkkinoilla operoidaan ja sijoitetaan valtavia rahamääriä.

  Transparenssi tarkoittaa myös tilastoinformaation avoimuutta ja luotettavuutta. Tasaisesti virtaava tilastotuotanto on välttämätön edellytys markkinoiden tehokkaalle toiminnalle. Ilman ajantasaisia ja luotettavia tilastoja talouden ja riskien analysoiminen on perin vaikeata. Markkinoiden vakaantuminen on odotettavissa vasta silloin, kun kaikilla talouden toimijoilla on kaikki olennainen tieto käytettävissään.

  Aasiassa ja kehitysmaissa yleensä tilastokulttuuritkin ovat vasta kehittymässä kohti länsimaista tasoa. Kansainvälisten pääomamarkkinoiden edellyttämän tilastojärjestelmän rakentaminen ja ylläpitäminen on kallis investointi, eikä nykyinen kriisivaihe välttämättä tätä tilannetta paranna.

  Informaation avoimuutta ja läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset nousivat esiin jo 1990-luvun puolivälissä Meksikon finanssikriisin yhteydessä. Kriisin sanottiin johtuneen siitä, että eräät keskeiset taloustiedot eivät olleet sijoittajien ulottuvilla. Tuolloin Kansainvälinen Valuuttarahasto antoi jäsenmailleen suosituksia tilastotuotannon kehittämiseksi. Nyt pelkät suositukset eivät riitä, tarvittaisiin rahaa ja asiantuntija-apua. Myös globaalien pääomamarkkinoiden intressissä luulisi olevan se, että nämä asiat saadaan kuntoon.

  Tilasto-ongelmia on toki myös pitemmälle kehittyneissä teollisuusmaissa. Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla innovaatiot ovat viime vuosina olleet siinä määrin runsaita, että tilastollisten seurantajärjestelmien on ollut vaikea pysyä mukana. Erilaisten johdannaismarkkinoiden seuraaminen ei näytä olevan helppoa näillä markkinoilla operoiville yrityksille saati sitten tilastovirastoille. Yleensäkin reaalitalouden ilmiöihin perinteisesti keskittynyt tilastotoimi ei tarjoa riittävää analyysipohjaa kansainvälisille pääomamarkkinoille. Muiden muassa Kansainvälinen valuuttarahasto on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota näihin ongelmiin.

  Tarvitaan paitsi hyviä tilastoja myös kykyä lukea ja analysoida niitä. Esimerkiksi ennusmerkit Aasian kriisiytymisestä olivat luettavissa tilastoista vuosia ennen kriisin puhkeamista. Näin on jälkikäteen vakuuteltu usealta taholta. Kriisiä edelsi sekä talouskasvun että valuuttojen keinotekoinen tukeminen massiivisella ja pitkän päälle kestämättömällä pääomatuonnilla. Valitettavasti useimmat ekonomistitkaan eivät näitä ongelmia etukäteen nähneet.

  Virheellisiä tulkintoja voidaan ehkäistä myös tilastojen vertailtavuutta ja laatua lisäämällä. Käyttäjien tulee olla selvillä siitä, mitä luvut tarkoittavat, miten ne on laadittu, mikä on niiden luotettavuusarvio jne. Myös tilastojen laatuselosteiden on oltava kunnossa ja yleisesti käyttäjien saatavilla. Tilastokeskuksen tarjonta vastaa hyvin sekä IMF:n että EU:n tilastovaatimuksia.

  Kansainvälisten pääomamarkkinoiden intressissä luulisi olevan myös esimerkiksi tilastostandardien globaali yhdenmukaistaminen. Viime vuosina tilastoja ja tilastokäsitteitä on yhdenmukaistettu etenkin EU-tasolla, mikä ei kuitenkaan vielä riitä. Kasvava kansainvälinen yhdenmukaistamisvaatimus kohdistuu myös yritysten tilinpitojärjestelmiin.

  Nykyinen kansainvälinen talouskriisi todennäköisesti johtaa globaalin finanssijärjestelmän toimintaperiaatteiden ja instituutioiden laajaan uudelleenarviointiin. Tilastoasiat tullevat tässä arviossa olemaan keskeisellä sijalla.