Tietoaika: Joulukuu 1996
Sisältö
- Relander: Lama jätti suomalaisten arvot ja asenteet ennalleen
- Tietoa tiedosta
Mustosen survo
Vara-aktuaarin tilastotälli - Kuuselan kuviot
Hahmo ja tarina - Alueilla entistä enemmän kumppaneita
- Kunnasta toiseen muuttoja tänä vuonna 240 000
- Ulkomaalaisten työttömyys ei hellitä
- Ulkomaalaisia 10 % lisää viime vuonna
- Alueellisesti tasainen vai tasa-arvoinen
verotus
Arvonlisävero tasaisin kertymältään
Yllätyksiä maksukyvyssä - Uusi työvoimatutkimus käyttöön vuoden alusta
- Seutukunnat hyvin kirjava seurakunta
- Töitä eniten Oulun, Salon ja Äänekosken seuduille
- Kotimaan katsaus
Alueiden tuotantoerot kasvaneet
Teollisuus energisessä kasvussa
Puukaupan paineet purkautuvat
Helsinki asuntojen kallistumisen veturina
Pääoman vienti supistui viime vuonna
Kolmannes metsäteollisuuden viennistä
Saksaan ja Iso-Britanniaan
Raakapuun tuontiennätys
Suomalaisten optimismi pysyy
Tuloerot edelleen ennallaan
Ansiot reilussa nousussa
Bensiini ja asunnot herättelevät inflaatiota
Kolme neljästä osaa vieraita kieliä
Syksy toi matkailijoita - Ulkomaan sivut
Yritystä on, kysyntää puuttuu
EU-teollisuus piristyi
EU:n työttömyys ja inflaatio ennallaa - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Lama jätti suomalaisten arvot ja asenteet ennalleen
Suomen kokonaistuotanto saavuttaa todennäköisesti jo tämän vuoden loppukuukausina lamaa edeltäneen, vuoden 1990 alun huipputasonsa. Näin mitattuna lamasta on siis viimein selvitty, vaikka monet ongelmat - työttömyys, valtiontalouden velkaantuminen jne. - ovat vielä jäljellä. Myös ihmisten arkielämässä lamakokemukset heijastuvat varmasti vielä pitkään.
Lama ja siihen johtaneet kehityskulut ovat viime aikoinakin kirvoittneet runsaasti erilaista muistelmakirjallisuutta. Siitä tulevat historiantutkijat omilla menetelmillään aikanaan yrittävät kaivaa esiin 'lopullista totuutta'. Taloustutkijoidemme rooli lamaan johtaneiden tekijöiden ja kehityskulkujen selvittämisessä on jäänyt vaatimattomaksi. Kukin on tyytynyt korostamaan omaan tai työnantajansa näkökulmaan soveltuvia tekijöitä.
Laman oletetaan kypsyttäneen suomalaisia muutokseen. Kaikkialla on korostettu sitä, miten elämme vedenjakajalla, murroksessa ja suurten muutosten keskellä. Ilman syvällekäypiä muutoksia - niin yksilön kuin yhtteiskunnan tasolla - emme tästä selviä. Näin on vakuutettu monella taholla.
Vuosikymmenen alun yhteiskunnallisessa keskustelussa on säännöllisesti viitattu myös kansalaisten asenteiden ja arvojen muuttumiseen. Useimmiten näistä arvonmuutoksista on kuitenkin puhuttu ilman empiirisiä havaintoja.
Tohtori Matti Puohiniemi on tuoreimmissa asennetutkimuksissaan päätynyt yllättävään johtopäätökseen; koko väestön tasolla suomalaisten arvoissa ja asenteissa ei 1990-luvulla näytä tapahtuneen oikeastaan minkäänlaisia muutoksia. Vain tiettyjen väestöryhmien arvoissa ja asenteissa voidaan nähdä muutoksia. Lisäksi - pitkästä lamasta huolimatta - vain kuutisen prosenttia suomalaisista osoittautui arvomaailmaltaan avoimiksi muutoksille.
Paljon on puhuttu myös työstä vieraantumisesta ja työyhteiskunnan moraalin murtumisesta. Nämäkään puheet eivät eivät näytä saavan tukea empiirisistä aineistoista. Asiaa on tutkinut dosentti Anneli Pohjola Tilastokeskuksen vuoden 1994 elinolotutkimuksen laajalla aineistolla.
Vuonna 1994 edelleen valtaosa-84 prosenttia suomalaisista arvioi työnsä sisällöllisesti merkitykselliseksi ja henkilökohtaista tyydytystä tuottavaksi. Edelliseen elinolotutkimukseen verrattuna työn sisällöllisen merkityksen korostuminen on vastoin oletuksia jopa hieman lisääntynyt.
Työn välineellistymisestä ei siis voida puhua eikä siitä, että lama olisi herpaannuttanut suomalaisten vahvaa työetiikkaa. Työyhteiskunnan moraali näyttää iskostuneen myös nuoriin. Nuoret näyttävät myös sopeutuvan työmarkkinoiden epävakauteen.
Tällaiset johtopäätökset varmasti herättävät ajatuksia useampaankin suuntaan. Suomalaiset eivät tunnu olevan kovin valmiita hylkäämään perinteitä ja lähemään kohti uusia ennustamattomia lopputuloksia. Onko tämä asiantila hyvä tai paha, riippuu luonnollisesti tulkitsijan arvoista ja arvostuksista.
Lähde: Elämän riskit ja valinnat-hyvinvointia lama-Suomessa? (toimittaneet Kirsti Ahlqvist ja Anja Ahola). Oy Edita Ab, Tilastokeskus.