Tietoaika: Joulukuu 1999
Sisältö
- Toiveikkuus huipussaan
- Tilastoja vuodesta 00
- Teollisuuden myynti suuntautuu ulkomaille ja kotimaakuntaan
- Palvelujen yhtiöittäminen leviää
- Ennusteet, todellisuus ja sulavia jäitä hatussa
- Vuosisadan tilinpäätös...ja tulevat uhat
- 1900-luvun räjähdys jää historiaan
- Kotimaan katsaus
Uudenmaan etumatka tuotannossa kasvaa
Rakentaminen ja kauppa vauhdissa
Paperi vaihteeksi teollisuuden vauhdittajana
Yrittelijäintä Uudellamaalla
Asuntorakentaminen kasvussa
Helsinki veti asuntojen hintarallia
Lamarakenne väistyy kulutuksesta
Luottamus talouteen vain vahvistuu
Asuntoluottokanta yli 200 miljardin
Kaupan kasvu jatkui syyskuussa
Työvoimakustannusten nousuvauhti talttumassa eurotahtiin
Miesten työttömyys 9%, naisten 10%
Ansiot nousivat eniten yksityisellä sektorilla
Bensiini vauhdittaa inflaatiota
Tuontihinnat nousseet, vientihinnat laskeneet
Ulkomaalainen työnhakija puntarissa
Väestötilastoja 250 vuotta - Kansainvälinen katsaus
Mustien surma vie jopa neljänneksen väestä
Suomeen suhteessa eniten investointeja
Bisnes käyntiin helposti USA:ssa ja Suomessakin
Euroalueen tuollisuus kasvussa
Enemmän mutta köyhempiä brittimiljoonikkoja - Kuuselan kuviot
Visuaalinen vertailtavuus kunniaan
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Toiveikkuus huipussaan
Tuoreet talouden indikaattorit ja ennusteet viittaavat siihen, että uusi vuosikymmen käynnistyy poikkeuksellisen korkean talousoptimismin vallitessa. Kansainvälisen talouden ennustajat ovat taas kerran harvinaisen yksimielisiä. Parempaan päin ollaan menossa parin hitaamman kasvuvuoden jälkeen. Esimerkiksi OECD, Kansainvälinen Valuuttarahasto ja EU-komissio ovat äskettäin julkaisseet syyskauden ennusteensa, joiden mukaan edessä näyttäisi olevan vahvaa talouskasvua niin pitkälle kuin ennustajien silmä siintää.
Jo päättymässä olevasta vuodesta on muodostumassa parempi kuin keväällä vielä ennustettiin. Maailmantalouden kasvu näyttää vuonna 1999 yltäneen noin 3 prosenttiin ja maailmankaupan kasvu noin 4 prosenttiin. Nämä luvut ovat liki prosenttiyksikön korkeampia kuin keväällä ennustettiin. Vuosien 1998-99 kansainvälinen suhdannetaantuma näyttää siten jäävän tuntuvasti lievemmäksi, kuin useimmat aikaisemmat. Vuonna 2000 maailmantalouden kasvun ennustetaan yltävän 3,5–4 prosenttiin ja maailmankaupan kasvun 6–7 prosenttiin.
Mielialojen muutos on tapahtunut hämmästyttävän nopeasti. Vielä runsas vuosi sitten –- syksyllä 1998 – sekä Kansainvälinen Valuuttarahasto että presidentti Clinton maalailivat maailmantalouden näkymät epävarmimmiksi sitten toisen maailmansodan jälkeen. Myös teollisuusmaissa pörssi uhkasi romahtaa ja yritysten suhdanneodotukset notkahtivat syvälle miinuksille.
Esimerkiksi Venäjä, Brasilia ja Aasian kriisimaat ovat elpyneet odottamattomalla vauhdilla. Öljyntuottajamaiden näkymät ovat kohentuneet öljyn hintojen nousun myötä. Kansainvälisen finanssijärjestelmän kriisit tuntuvat olevan taaksejäänyttä elämää. Yhdysvaltain huippukausi näyttää epäilyistä huolimatta yltävän ennätyksellisiin mittoihin. Japanillekin rohjetaan viimein tarjota positiivisia kasvulukuja. Samoin Euroopassa talouskasvu on nopeutumassa.
Myös yritysten ja kuluttajien suhdanneodotukset ovat useissa maissa lähellä historiallista huippuaan. Samoin sijoittajien odotuksia heijastavat pörssikurssit laukkaavat vauhdilla uusiin ennätyksiin.
Tuntuu siltä, että tällä kertaa optimismin takana on muitakin kuin suhdannetekijöitä. Uuden talouden teoreetikot puhuvat pysyvämmistä muutoksista taloudessa. Syitä menestykselle on etsitty myös pitkistä teknologia-aalloista. Yritysten investoinnit ovat kiihtyvällä vauhdilla painottumassa tieto- ja tietoliikenneteknologiaan. Ja tulostakin on alkanut näkyä pitkän odottelun jälkeen. Tuottavuus ja tehokkuus ovat nopeasti nousseet, mikä on todennäköisesti avartanut talouden kasvumahdollisuuksia pysyvämminkin. Selityksiä menestykselle on etsitty myös yritysten uusista management-suuntauksista, joiden ansiosta yritysten voitot ovat monissa maissa nousseet entistä korkeammalle tasolle.
Ekonomistit suhtautuvat penseästi uuden talouden ja pitkien teknologia-aaltojen selitysvoimaan. Useat keskuspankit ovat varovaisesti suostuneet testaamaan uusia talouskasvun rajoja, mutta nyt niidenkin kokeiluhalut näyttävät loppuneen. Nousevat korot eivät tosin näytä madaltavan odotuksia samalla tavalla kuin aikaisemmin. Öljyn viimeaikainen raju hintakäänne osoittaa, että ns. vanha talouskin on vielä voimissaan. Öljyn hintarallin myötä uuden talouden voittokulku on nyt selvästi katkolla.
Sijoittajien teknologiausko on hämmästyttävää siinäkin valossa, että uuden teknologian riskit ovat tiedossa. Uusia tuotteita ja palveluita kehitetään edelleen aivan liian teknologiavetoisesti. Erään amerikkalaisen konsulttiyrityksen arvion mukaan esimerkiksi sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä hankkeista 75 prosenttia epäonnistuu. Monet organisaatiot todennäköisesti yliarvioivat sähköiseen kaupankäyntiin liittyvien hankkeiden hyödyt ja aliarvioivat sen ajan, mitä nämä kehittämishankkeet edellyttävät. Vain harvoin tietotekniikkayksiköt kykenevät edesauttamaan odotetulla tavalla yritysten strategisten tavoitteiden saavuttamista.
Uuden talouden uudet kasvurajat liittyvät selvästi myös ajankohtaiseen kotimaiseen talouden ylikuumenemiskeskusteluun. Esimerkiksi OECD:n tuoreimman katsauksen mukaan Suomen talous on jo parin vuoden ajan toiminut kapasiteettirajojen yläpuolella. Laman jälkeen rakenteellisen työttömyyden arvioitiin nousseen noin 10 prosenttiin. Miten paljon viime vuosien rakenneuudistukset ovat tuota rajaa alentaneet, siitä ei tunnu kenelläkään olevan selvää käsitystä. Yleensäkin talouden ylikuumenemista arvioidaan käsitteillä, joiden laskeminen nykytilanteessa on hankalaa. Ilman riittävän selkeää empiiristä todistusaineistoa talouden ylikuumenemispuheet jäävät kovin yleiselle tasolle.