Julkaistu: 12.9.2001
Yhä useampi juo hiukan harvemmin kuin ennen
Alkoholin käyttö ei juuri ole lisääntymään päin, käyttäjät kylläkin. Raitis nainen alkaa olla yhtä harvinainen kuin lasiin sylkevä mies.
Jouni Kotkavuori
Alkoholin kokonaiskulutus ei paljon ole kasvanut viime vuosina. Kokonaiskulutus oli viime vuonna yhdeksän litraa 100-prosenttiseksi muunnettua alkoholia henkeä kohti, eli puolisen litraa enemmän kuin 1990-luvun puolivälissä. Lukemaan on laskettu normaalin alkoholikaupan kautta kulkeva tilastoitu kulutus sekä arvioitu tilastoimaton kulutus, johon kuuluu kotivalmisteisten, matkatuomisten ja salakuljetettujen juomien sekä korvikkeiden nautinta.
Kulutuksen kasvua merkittävämpi ilmiö on se, että kuluttajia on tullut lisää. Stakesin tuoreimman juomatapatutkimuksen mukaan raittius on vähentynyt entisestään. Vuoden 1992 tutkimuksessa vielä 14 prosenttia suomalaisista ilmoittautui raittiiksi, viime vuonna enää 9 prosenttia. Raittiiksi tutkimuksessa lasketaan henkilö, joka ei oman ilmoituksensa mukaan ole juonut edes puolta annosta alkoholia haastattelua edeltäneen 12 kuukauden aikana.
Raittius on vähentynyt siellä, missä sitä vielä on ollut: naisten keskuudessa. Vuonna 1992 naisista oli raittiita vielä 17 prosenttia, nyt enää yhdeksän prosenttia. Tyystin alkoholista pidättäytyvä nainen alkaa olla yhtä harvinainen kuin raitis mies. Miehistä raittiiksi ilmoittautui viime vuonna 8 prosenttia, vuonna 1992 sentään 10 prosenttia.
Kuiva polvi väistyy
Kohtuuden nimissä on todettava, että naisten osuus kulutetusta alkoholista on noususta huolimatta edelleen vain neljännes koko määrästä. Ja miesten puolellakin toiminta on keskittynyttä; noin puolet koko alkoholikulutuksesta nimittäin on eniten juovan joukon käsissä.
Suuri osa raittiiden naisten vähenemisestä johtuu sukupolven vaihdoksesta kulutustutkimuksen kohderyhmässä, 15-69 -vuotiaissa. Vanhin ja kuivin ikäryhmä on väistymässä - nuorta, märkää polvea tulee tilalle. Vuonna 1992 oli 50-69-vuotiaista raittiita kolmannes, viime vuonna enää 16 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten juomatavat eivät ole muuttuneet "eurooppalaisempaan", vähemmän-mutta-useammin suuntaan. Humalajuomisen suosio on ennallaan.
Hieman yllättävänä on pidetty tutkimustulosta, jonka mukaan juomispäivät ovat pikemminkin hieman harventuneet, viiteen kuukaudessa viime vuonna. Vuonna 1992 alkoholia nautittiin hiukan useammin, kokonaiskulutus oli kuitenkin vähän pienempi. Ainakin osaselitys lukuihin on alkoholin käyttäjämäärän kasvu, ei välttämättä käytetyn määrän (per käyttäjä) kasvu. Kokonaiskulutus kasvaa, kun suurempi joukko juo vaikka sitten hiukan harvemminkin.
Alkoholinkäyttöpäivät ovat vähentyneet sekä miehillä että naisilla, vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta. Miehillä alkoholinkäyttöpäiviä on vuodessa keskimäärin 76, naisilla 41. Miehistä lähes neljännes juo pari kolme kertaa viikossa ja joka kymmenes vähintään neljä kertaa viikossa. Naisista viidennes juo kerran viikossa, loput harvemmin.
Oluen kuohua 60-luvulta
Vielä 1960-luvulla raittiiden osuus oli varsinkin naisissa korkea, yli 40 prosenttia. Osuus aleni nopeasti 1970-luvulla. Samalla kokonaiskulutus kasvoi voimakkaasti keskiolutuudistuksen ja maaltamuuton myötä. Suuret ikäluokat alkoivat päästä sisään ravintoloihin ja keskiolut tuli ruokakauppoihin.
Kuohuvan 60-luvun yhtenä perintönä onkin Suomen muuttuminen nopeasti viinamäestä olutväeksi. Tätä nykyä noin 60 prosenttia Suomessa nautitusta alkoholista kulutetaan oluena tai oluen vahvuisena juomana kuten naisten suosimana siiderinä. Vuonna 1965 väkevien osuus oli 60 prosenttia ja oluen parikymmentä.
Toinen nousuvaihe alkoholinkulutuksessa ajoittuu 1980-luvun nousukauteen, jolloin Suomi oli yksi harvoista maista, joissa alkoholin kulutus kasvoi. 1990-lama sen sijaan ei vastoin oletuksia kasvattanut ns. kurjuusjuomista, vaan kulutus hieman laski. 1990-luvun puolivälin jälkeen kulutus on taas hiukan noussut laman hellittämisen sekä itä- ja etelärajan ylin tapahtuvan matkailun kasvun myötä.
Kehitysapu juomarahoista
Suomalaiset käyttivät alkoholiin noin 4 000 markkaa asukasta kohden viime vuonna, yhteensä lähes 21 miljardia markkaa. Satsaus on yli kaksinkertainen verrattuna vaikkapa koko puolustusbudjettiin ja melkein kymmenkertainen kehitysapuun nähden.
Viinan kirot tunnetaan, alkoholiin tuskin satsattaisiin näinkin paljon ellei myönteistä vastinetta odotettaisi rahoille. Juomatapatutkimuksissa on kyselty alkoholin nauttimisesta koituneiden haittojen lisäksi kokemuksia positiivisista seurauksista. Niitä on - kuinka ollakaan - enemmän niillä, jotka juovat enemmän.
Miehistä viidennes uskoo juotuaan saaneensa paremman kontaktin vastakkaiseen sukupuoleen ja kolmannes olleensa nokkelampi puheissaan. Joka neljäs kokee aristaneensa vähemmän toisten seuraa ja oppineensa tuntemaan jonkun ihmisen paremmin kuin ennen.
Naisilla vastaavat myönteiset kokemukset ovat selvästi vähäisempiä. Toisaalta niin ovat myös naisten nauttimat juomamäärät.
Lähteet: Dialogi/NeuvoaAntavat 4/2001.
Suomalaiset juomatavat 1968, 1976, 1984, 1992 ja 1996. Stakes.
TIEDOTE Nro 57/2001, 28.6.2001, Stakes
Päivitetty 12.9.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi