Julkaistu: 12.9.2001
Paikallisia vääristymiä anniskelukilpailussa
Oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteisöjen harjoittama anniskelu- ja ravitsemismyynti on valtakunnallisella tasolla vähäistä. Paikallisesti kuitenkin näiden yhteisöjen palvelujen alihinnoittelulla ja mahdollisella arvonlisäverottomalla toiminnalla voi olla kilpailua vääristäviä vaikutuksia yksityisten yritysten kannalta katsoen.
Pekka Lith
Oppilaitoksilla on Suomessa noin 70 ravitsemisalan toimipaikkaa, joilla on anniskeluoikeudet. Ravitsemistoimintaa harjoittavat julkisyhteisöjen ylläpitämät oppilaitokset ovat pääasiassa kuntien ja koulutuksen kuntayhtymien ammatillisia oppilaitoksilla ja ammattikorkeakouluja.
Oppilaitosten ravitsemisalan toimipaikat sijaitsevat pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja maakuntakeskuksissa. Vuonna 1999 oppilaitosten ravitsemismyynti oli Sosiaali- ja terveyshuollon tuotevalvontakeskus STTV:n tilastojen mukaan runsaat 120 miljoonaa markkaa. Myynnistä ruokamyyntiä oli 71 prosenttia, alkoholi- ja olutmyyntiä 19 prosenttia ja muuta ravitsemismyyntiä (kahvimyynti yms.) 10 prosenttia.
Oppilaitosten ravitsemismyynnin arvosta 35 prosenttia kertyi pääkaupunkiseudulla (mm. Helsinki, Espoo, Porvoo). Merkittävää myynnin arvo oli lisäksi Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Vaasan seuduilla. Oppilaitosten anniskelupaikoissa oli 16 100 asiakaspaikkaa. Myynti asiakaspaikkaa kohden oli 7 700 markkaa vuonna 1999.
Urheiluseurat, kyläyhdistykset, upseerikerhot...
Kolmannen sektorin anniskelutoimintaa harjoittavat yhteisöt koostuvat muun muassa urheiluseuroista, teatteriyhdistyksistä, työväenyhdistyksistä, kyläyhdistyksistä, puolueiden paikallisyhdistyksistä, kannatusyhdistyksistä ja upseerikerhoista. Yhteensä kolmannen sektorin yhteisöillä on STTV:n mukaan noin 540 toimipaikkaa, joilla on anniskeluoikeudet.
STTV:n tilastoista ilmenee, että kolmannen sektorin yhteisöillä on anniskelutoimintaa harjoittavia ravitsemisalan toimipaikkoja sekä asukasluvultaan suurilla että pienillä paikkakunnilla. Erityisesti pienillä paikkakunnilla kolmannen sektorin merkitys voi nousta suureksi, kun potentiaalinen ravitsemispalvelujen kysyntä on varsin vähäistä.
Yleishyödyllisten yhteisöjen ravitsemismyynti oli 270 miljoonaa markkaa vuonna 2000. Myynnistä ruokamyyntiä oli 59 prosenttia, alkoholi- ja olutmyyntiä 32 prosenttia ja muuta ravitsemismyyntiä yhdeksän prosenttia. Asiakaspaikkoja kolmannen sektorin yhteisöjen anniskelupaikoissa on arviolta 49 000, mutta asiakaspaikkakohtainen myynti jäi 5 500 markkaan.
| Julkisyhteisöjen oppilaitosten ja kolmannen sektorin yleishyödyllisten yhteisöjen anniskelupaikkojen ravitsemismyynti tuoteryhmittäin yhteensä vuosina 1999-2000 (arvio). | ||
| Ravitsemismyynti yhteensä, milj. mk (oppilaitokset v. 1999, kolmas sektori v. 2000) |
Osuus kaikkien anniskelupaikkojen ravitsemismyynnistä, prosenttia |
|
| Alkoholimyynti | 70 | 0,7 |
| Olutmyynti | 40 | 1 |
| Ruokamyynti | 250 | 3,3 |
| Muu myynti | 40 | 1,7 |
| Yhteensä | 400 | 2,3 |
| Lähde: STTV. | ||
| Julkisyhteisöjen oppilaitosten ja kolmannen sektorin yleishyödyllisten yhteisöjen ravitsemisalan toimipaikkojen (anniskelupaikat) asiakaspaikat vuosina 1999-2000 (arvio). |
||
| Asiakaspaikat yhteensä, lkm (oppilaitokset v. 1999 ja kolmas sektori v. 2000) |
Osuus kaikkien anniskelupaikkojen asiakaspaikoista, prosenttia |
|
| Oppilaitokset | 16 000 | 1,5 |
| Kolmas sektori | 49 000 | 4,8 |
| Yhteensä | 65 000 | 6,3 |
| Lähde: STTV. | ||
| Julkisyhteisöjen oppilaitosten ja kolmannen sektorin yleishyödyllisten yhteisöjen ravitsemisalan toimipaikat (anniskelupaikat) maakunnittain 1999-2000. | |||
| Kolmannen sektorin anniskelu- paikat, lkm |
Oppilaitosten anniskelu- paikat, lkm |
YHTEENSä | |
| Uusimaa | 43 | 11 | 54 |
| Etelä-Pohjanmaa | 47 | 2 | 49 |
| Pirkanmaa | 43 | 3 | 46 |
| Pohjois-Savo | 38 | 7 | 45 |
| Kymenlaakso | 42 | 1 | 43 |
| Lappi | 40 | 3 | 43 |
| Varsinais-Suomi | 35 | 6 | 41 |
| Etelä-Karjala | 36 | 5 | 41 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 36 | 4 | 40 |
| Etelä-Savo | 36 | 3 | 39 |
| Pohjanmaa | 35 | 3 | 38 |
| Keski-Suomi | 29 | 3 | 32 |
| Päijät-Häme | 16 | 2 | 18 |
| Satakunta | 14 | 3 | 17 |
| Kanta-Häme | 10 | 7 | 17 |
| Pohjois-Karjala | 14 | 2 | 16 |
| Keski-Pohjanmaa | 13 | 1 | 14 |
| Kainuu | 10 | - | 10 |
| Itä-Uusimaa | 4 | 2 | 6 |
| Yhteensä | 541 | 68 | 609 |
| Lähde: STTV. | |||
| Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kuntayritykset vuonna 1999. | ||||
| Yritykset, lkm | Toimipaikat, lkm |
Henkilöstö, lkm |
Liikevaihto, milj. mk |
|
| Hotellit, joissa ravitsemistoimintaa | 7 | 13 | 140 | 60 |
| Pelkät majoitusliikkeet | 7 | 9 | 30 | 4 |
| Pelkät ravitsemisliikkeet | 5 | 13 | 50 | 10 |
| Yhteensä | 19 | 35 | 220 | 74 |
| Kaksi yritystä on säätiömuotoisia, joilla ei ole käsitteellisesti liikevaihtoa. Näiden myyntitulot lisäisivät kuitenkin käytännössä alan majoitus ja ravitsemismyyntiä. (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). |
||||
Oppilaitosten ja kolmannen sektorin markkinaosuudet
Vaikka julkisyhteisöjen oppilaitosten ja kolmannen sektorin harjoittaman ravitsemismyynnin arvo jää 400 miljoonaan markkaan, eli ainoastaan 2,3 prosenttiin maamme kaikkien anniskelupaikkojen kokonaismyynnistä, voi toiminnalla olla paikallisesti huomattava vaikutus yksityisten yritysten toimintaedellytyksiin.
Pelkästään ravitsemismyyntiin perustuva markkinaosuuksien tarkastelu ei myöskään ota huomioon toiminnan sesonkiluonteisuutta, myytyjen ruoka-annosten määrää ja palvelujen hinnoittelua. Oppilaitosten ja kolmannen sektorin anniskelupaikkojen asiakaspaikat (65 000 kpl) muodostavat kuitenkin yli viisi prosenttia maamme kaikista anniskelupaikoista.
Alihinnoista tehottomuutta ja yritysten syrjäytymistä
Oppilaitosten liiketoiminnan aiheuttama tavanomainen kilpailuvääristymä on liittynyt ravitsemisalalla markkinahintoja alempaan hinnoitteluun, joka on ollut mahdollista budjettiperusteisen subvention vuoksi. Alihinnoittelu voi siirtää kysyntää keinotekoisesti julkisiin palveluihin, sillä asiakkaiden on vaikea ymmärtää yksityisten ja julkisten palvelujen välistä hintaeroa.
Julkisen sektorin subventoitu palvelutuotanto vähentää tehokkuutta elinkeinoelämässä, sillä menettely vaikeuttaa ilman julkista tukea toimivien yritysten elinkeinotoiminnan harjoittamista. Paikallisesti ja alueellisesti kehitys on voinut johtaa ravitsemistoiminnassa siihen, että tehokkaammin toimivat yksityiset palveluntuottajat ovat syrjäytyneet markkinoilta.
Oppilaitosten ja yksityisten yritysten välinen kilpailutilanne on voinut kärjistyä keskisuurissa kaupungeissa, kuten Kuopiossa, Jyväskylässä, Porvoossa, Rovaniemellä ja Vaasassa. Vaikka oppilaitosten osuus ravitsemismyynnistä ei olisikaan suurta koko kunnan alueella, voi oppilaitosten anniskelutoiminnalla olla merkitystä jollain kunnan osa-alueella.
Kilpailuun samalta lähtöviivalta
Oppilaitoksissa syntyy osana koulutusta opiskelijatöitä tai koulutukseen sisältyy työharjoittelua muun muassa ravintolatoiminnan muodossa, mutta avoimilla yksityisillä markkinoilla toimivien julkisyhteisöjen palvelulaitosten olisi hinnoiteltava tuotteensa liiketaloudellisin perustein. Hyödykkeiden hintojen olisi katettava kokonaiskustannusten lisäksi kohtuullinen tuotto myös sijoitetulle pääomalle.
Markkinoiden selkeyttämiseksi julkisten palvelulaitosten liiketoiminta olisi eriytettävä hallinnollisesti ja laskennallisesti varsinaisesta julkisesta toiminnasta, jotta liiketoiminnan yleiskustannuksia ei voitaisi vyöryttää kilpailulta suojattuun toimintaan. Oppilaitosten olisi myös omaa liiketoimintaansa kehittäessään otettava huomioon alaan liittyvä yksityinen liiketoiminta alueellaan.
Kunnat matkailuyrittäjinä
Kunta-alalla toimi vuonna 1999 yhteensä yhdeksäntoista yritysmäistä kunnallista majoitus- ja ravitsemisalan yksikköä, joiden liikevaihto oli vajaat 70 miljoonaa markkaa (myynti noin 90 milj. mk). Näistä yksiköistä osakeyhtiömuotoisia yrityksiä oli seitsemäntoista ja säätiömuotoisia yhteisöjä kaksi.
Kuntayrityksistä ravitsemistoimintaa harjoittavia hotelleita ja ravintoloita oli kaksitoista ja pelkkiä majoitusliikkeitä seitsemän. Kunnan näkyvää osuutta matkailussa on perusteltu sillä, että kunnasta halutaan luoda keskeinen matkailukohde alueellaan. Yrityspuolella ei kuitenkaan katsota hyvällä sitä, että kunta harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa elinkeinotoimintaa.
Kunnissa toimii lisäksi omille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulaitoksilla ja kouluille ateriapalveluja tuottavia liikelaitostettuja ruokapalveluyksiköitä, joskin niiden määrästä on vaikea saada täsmällistä tietoa. Vuonna 2001 tehdyn kuntakyselyjen mukaan kunnallisten ruokapalveluyksiköiden liikelaitostaminen tai yhtiöittäminen yleistyy lähivuosina ainakin suurissa kaupungeissa.
Arvonlisäverotuksessa epäkohtia
Kolmannen sektorin yhteisöjen keskeinen kilpailuvääristymä on liittynyt Kilpailuviraston mukaan myös niiden myymien palvelujen arvonlisäverottomuuteen. Syynä on, että yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverollinen vain, jos sen harjoittamasta toiminnasta (esim. ruokamyynti) saatua tuloa pidetään tuloverolain mukaan yhteisön veronalaisena elinkeinotulona.
Palvelujen arvonlisäverottomuus on voinut vääristää kilpailua myös oppilaitosten osalta. Laveasti ymmärrettyjen opetussuunnitelmiensa puitteissa oppilaitokset ovat voineet laajentaa arvonlisäverotonta oheisliiketoimintaansa muun muassa luontomatkailuun sekä kiertoajelu- ja majoituspalveluihin, joilla toimii vastaavia verollisia palveluja tuottavia yksityisiä yrityksiä. Kolmannen sektorin yleishyödyllisten yhteisöjen osalta tuloverolain ja arvonlisäverolain välinen yhteys olisi syytä katkaista, sillä samoilla markkinoilla toimivat yksityiset elinkeinonharjoittajat ovat arvonlisäverotuksessa erilaisessa asemassa. Kilpailluilla markkinoilla toimivia julkisia laitoksia ja yksityisiä yrityksiä tulisi kohdella arvonlisäverotuksessa samalla tavoin.
Lähteet: Mm. Kilpailuvirasto: Arvonlisäveron aiheuttamat kilpailuvääristymät, aloite 23/05/2000, Dnro 344/71/2000; Lith; Pekka: Julkisyhteisöjen ja kolmannen sektorin kilpaileva liiketoiminta ja julkiset hankinnat ravitsemisalalla, Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, tutkimuksia ja raportteja 5/2001; Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tilastoja; Suomen Hotelli- ja ravintolaliitto: Julkisyhteisöjen liiketoiminnan pelisäännöt ja rajat, muistio 31/03/2001; Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoja.
Päivitetty 12.9.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi