Julkaistu: 24.9.2001
Uusi talous uusin silmin
Vahdinvaihdos Tilastokeskuksen johdossa osuu suhdannekäänteen aikaan, jolloin tilastouutisia odotetaan käsi ojossa. Tuotannon kasvua, työllisyyslukuja, kuluttajabarometriä - kaikkia luetaan viiden lihavan vuoden jälkeen vaihteeksi kuin tulosvaroituksia. Ei ihme, että uusi pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström on saanut ehtimiseen vastailla kysymyksiin siitä, mihin suuntaan Suomen talous on kehittymässä.
"Kertoisin jos tietäisin", Jeskanen-Sundström sanoo ensimmäisenä työpäivänään pääjohtajana ja muistuttaa, ettei hänellä ole sen kummempia tietoja tulevaisuudesta kuin muillakaan tilastojen käyttäjillä. Uusi pääjohtaja kehottaa sitä, joka haluaa itse tulevia arvailla, seuraamaan "koko käytettävissä olevaa suhdannetilastoarsenaalia - eikä vain Suomea kuvaavia, vaan USA:ta, Saksaa, koko euroaluetta, keskeisiä vientimaitamme, joihin olemme tiukasti sidoksissa".
"Kuluttajabarometri on erittäin luotettava laadullinen mittari, se täydentää hyvin näitä kvantitatiivisia mittareita ja antaa viitteitä tulevaisuudesta. Samoin kuin teollisuuden ja palvelualojen omat suhdannebarometrit."
Jeskanen-Sundström nostaa esiin myös yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot indikaattorina tulevasta kehityksestä. Samalla kun yrityksiltä kysytään toteutuneita menoja, niiltä tiedustellaan myös arvioita t&k-budjeteista. "Tiedot antavat viitteitä yritysten tulevaisuuden näkymistä", sanoo Jeskanen-Sundström, joka 33-vuotisella urallaan Tilastokeskuksessa on toiminut mm. yritystilastot -yksikön tilastojohtajana.
Nykyinen suhdannetaantuma on mielenkiintoinen, koska sitä ei pitänyt tulla - ainakaan uuden talouden apostolien mukaan. Vielä jokin aika sitten uskottiin ns. uuden talouden tuoneen jatkuvan kasvun yhdistyneenä matalaan inflaatioon ja alhaiseen työttömyyteen.
"Eli taloudellisen paratiisin", Heli Jeskanen-Sundström hymähtää.
"Kun sitten tuli tämä harmillinen takaisku, kysymyksenasettelu muuttui. Alettiin kysyä, onko uutta taloutta olemassakaan. Se on relevantti kysymys."
Vaikka usko uuteen talouteen on rapistunut viime aikoina, uuden teknologian läpimurto ja vaikutus talouteen ja ihmisten elämään on kiistaton tosiasia. Ja tämän kehityksen tilastollinen kuvaaminen on tämän hetken keskeisiä haasteita tilastolaitoksille.
Tuore pääjohtaja on edellisenä päivänä palannut Tokiosta, jossa hän on puhunut aiheesta kansainväliselle tilastoyhteisölle. "On ongelmallista, että nopean kehityksen oloissa kansainväliset tilastoluokitukset ovat jo syntyhetkellään vanhentuneita. Esimerkiksi nyt käytössä olevan toimialaluokitusstandardin kehittäminen vei kymmenen vuotta, mutta luokitus ei tunne mitään niistä uusista taloudellisista toiminnoista, jotka ilmaantuivat Internetin läpimurron myötä."
Eikä kysymys ole nice-to-know -asioista. Taloustilastojen keskeisiä kysymyksiä on, onko tilastokuvaus edelleen relevantti, ovatko tuottavuuden ja taloudellisen kasvun mittarit ajan tasalla. Esimerkiksi tuotevalikoiman nopea uudistuminen ja tuotteiden laadunparannukset pitää kyetä ottamaan huomioon, jos halutaan mitata hintakehitystä oikein.
"Tokiossa käytiin vilkas keskustelu siitä, mihin kaikkeen uusi teknologia vaikuttaa ja miten tilastojen kehittämisprioriteetit tulisi asettaa. Toistaiseksi on paljolti keskitytty teknisen kehityksen ja siihen liittyvän tavaratuotannon tilastolliseen kuvaamiseen. Sen sijaan uuteen tekniikkaan liittyvien palvelujen kuvaaminen, kuten palvelutuotannon kuvaaminen ylipäätään, on jäänyt lapsipuolen asemaan. Maailmalla on jonkin verran tehty tutkimusta uuden tieto- ja viestintätekniikan taloudellisista vaikutuksista, mutta sosiaalisten vaikutusten kuvaamisessa ollaan vasta alkutaipaleella."
"Suomi kuuluu maailman eturivin maihin, mitä tulee tietoyhteiskuntakehityksen tilastointiin", Heli Jeskanen-Sundström toteaa ja mainitsee esimerkiksi Tilastokeskuksen julkaisemat "Tiellä tietoyhteiskuntaan " -julkaisut, joista tuorein on juuri tulossa painosta. Samoin käynnissä oleva laaja tutkimusprojekti "Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta", joka tutkii kansalaisten valmiuksia ottaa käyttöön uutta tekniikkaa, on kansainvälisesti katsoen pioneerihanke.
Heli Jeskanen-Sundströmillä on vahva kokemus osallistumisesta tilastoalan kansainväliseen yhteistyöhön. EU-puheenjohtajakaudella Jeskanen-Sundström johti tilastoasioiden käsittelyä Neuvoston tilastotyöryhmässä. Hänet on myös valittu Kansainvälisen Tilastoinstituutin alajärjestön IAOS:n (International Association for Official Statistics) puheenjohtajaksi kaudelle 2003-2005.
Viime vuosina käytyä keskustelua tilastojen EU-vertailukelpoisuudesta Jeskanen-Sundström haluaa laajentaa. "Ei riitä, että tiedot ovat EU-maiden kesken vertailukelpoisia. Globaalissa kilpailussa vertailukohteet haetaan USA:sta ja Japanista."
Uuden pääjohtajan näkemyksiä ja kuulumisia tilastojen ja niiden kuvaaman todellisuuden kehityksestä on vastedes luvassa tällä Tietoajan palstalla.
-JK
Päivitetty 24.9.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi