Julkaistu: 11.9.2001
Kalatalousbarometri 2001:
Realisoituvatko kalan suotuisat näkymät?
Suomalaiset arvostavat kalaa, kalatalousbarometrin mukaan usko kalankulutuksen kasvuun on jopa edelleen nousussa. Mutta nouseeko myös varsinainen kulutus?
Anssi Ahvonen & Asmo Honkanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosPetri Godenhjelm & Antti Siikanen, Tilastokeskus
Kalatalouden osuus kansantalouden tilinpidossa ei ole suuri. Kalan painoarvo yhteiskunnassa on kuitenkin huomattavasti moninaisempi. Kala on suomalaisille tärkeä elintarvike ja toisaalta merkittävä pyyntiharrastuksen kohde. Alueellisesti kalan taloudellinenkin merkitys on huomattava useissa rannikon ja järvialueiden kunnissa.
Kala myös puhuttaa suomalaisia, koska kala ja kalastus tarjoavat monille omakohtaisen näkökulman luontoon ja ympäristökysymyksiin. Kalaan elintarvikkeena kohdistuu kuluttajien taholta myös uusia vaatimuksia. Ruuan toivotaan olevan terveellistä, kevyttä, luonnonmukaista ja samalla turvallista. Kuluttajien muuttuvista odotuksista tarvitaan uudenlaista ajantasaista tietoa, jotta markkinoille saadaan tarpeita vastaavia tuotteita. Muun muassa näiden kysymysten jäsentämiseksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on kehitetty kalatalousbarometri.
Mitä barometri mittaa?
Barometrimittaus on kohdistettu elinkeinokalatalouden koko tuotantoketjuun ja toisaalta kalan kuluttajiin (15-74-vuotiaat suomalaiset). Näin voidaan saada käsitys siitä, miten kalaan kohdistuvat mielipiteet ja asenteet vaihtelevat eri osapuolten välillä.
Kysymykset tarkastelevat kalatalouteen liittyviä tulevaisuudennäkymiä sekä mielikuvia kalatuotteista ja kalan tarjonnasta. Pelkästään kuluttajilta tiedustellaan vastaajan omakohtaista suhdetta kalaan sekä muutamiin kalaan liittyviin tuotteisiin kohdistuvia ostoaikeita. Aiheita on yli 60. Barometrin yhteydessä kerätään lisäksi tietoa kala-alan yritysten taloudellisista näkymistä, joten kalatalousbarometrissa yhdistyy kuluttaja- ja yritysbarometrin piirteet (kuva 1).¨
Kalalla vankka arvostus
Kalaan liittyvät mielikuvat ovat hyvin myönteisiä. Elinkeinon ja kuluttajien näkemykset ovat pääosin samansuuntaisia. Sekä kuluttajat että kalatalousalan yrittäjät pitävät kalaa maukkaana, terveellisenä ja edullisena elintarvikkeena. Suomalaiset uskovat sekä kalan kulutuksen kasvuun että kalatuotteiden valikoiman lisääntymiseen lähivuosina. Usko kalankulutuksen kasvuun on jopa nousussa (kuva 2). Kalatarjonnan odotetaan laajenevan mm. luomu- ja ekomerkittyjen kalatuotteiden suuntaan.
Kalan kotimaisuutta arvostetaan paljon (kuva 3). Uusilla kotimaisilla kasvatetuilla kalalajeilla näyttäisi olevan kysyntää. Ulkomaista kalaa ei koeta merkittäväksi uhaksi kotimaiselle kalalle. Valtaosa suomalaisista uskoo, että uusia terveysvaikutteisia kalatuotteita tulee tarjolle ruokakauppoihimme lähivuosina. Sen sijaan geenimuunneltujen kalatuotteiden kysyntään suhtaudutaan erittäin epäilevästi sekä elinkeinon että kuluttajien taholla.
Kalalle myönteisten käsitysten taustalla on usein omakohtainen ja konkreettinen suhde kalaan: 95 prosenttia suomalaisista syö kalaa, 80 prosenttia valmistaa itse kalaruokia tuorekalasta ja yli puolet kalastaa itse tai osallistuu ainakin joskus kalastamiseen. Naiset ovat jonkin verran miehiä innokkaampia kalaruokien valmistajia. Miehet vastaavasti kalastavat naisia selvästi useammin.
Jalostusasteen nostamiseen painetta
Vaikka suhtautuminen kalaan on hyvin myönteistä, ei kalan kulutuksen kokonaistaso ole tilastojen mukaan oleellisesti muuttunut viime vuosikymmenen aikana (kuva 4). Kulutuksen rakenteessa on sitä vastoin tapahtunut muutoksia.
Vaikka suuri osa kansalaisista käyttää itse pyydettyä kalaa, ei käsittelemätöntä kalaa haluta ostaa entisessä määrin. Varsinkin nuoret suhtautuvat vanhempia ikäryhmiä varauksellisemmin käsittelemättömään tuorekalaan ja suhtautuvat vastaavasti myönteisesti pitkälle esikäsiteltyihin ja jalostettuihin kalatuotteisiin. Barometrin mukaan kalamarkkinoilla on vastaisuudessakin muutospaineita.
Laboratoriossa testattuja kalajuttuja
Barometreilla mitataan yleensä ajallista muutosta. Tärkeää ei ole niinkään yksittäiset mittaustulokset, vaan mittauskertojen väliset muutokset. Kalatalousbarometri perustuu toistaiseksi kahteen mittauskertaan, mikä asettaa rajoituksia tulosten ajalliselle tulkinnalle. Lisäksi on havaittu, että useissa mitatuissa asioissa on kysymys enemmänkin pysyväisluonteisista asenteista kuin herkästi muuttuvista mielipiteistä. On myös hyvä ottaa huomioon, että vaikka barometrit ovat yleisesti käytetty keino lähestyä yhteiskunnallisten ilmiöiden odotuksia, ne eivät kuitenkaan ole suoranaisia ennusteita, vaan kehitysarvioiden laadinnan apuvälineitä.
Kalatalousbarometria kehittäessä tiedostettiin, että ilmiöalueen toimintaympäristön ja toisaalta menetelmiin liittyvä asiantuntemus on syytä yhdistää jo suunnitteluvaiheessa. Haastattelulomakkeen sisältö, ymmärrettävyys ja tulkittavuus testattiin Tilastokeskuksen Surveylaboratoriossa. Tutkimusosapuolten yhteinen kiinnostus mittaamisen moninaisiin ongelmiin on poikinut myös tieteellistä yhteistyötä (ks. Hyvinvointikatsaus 4/2000). Varsinaista tiedonkeruuta edelsi myös esitutkimus, jossa mittaristo, tiedonkeruujärjestelmä, estimointi ja koko tuotantoprosessi testattiin aidoilla otoksilla (kuva 5).
Toteutuneiden kalatalousbarometrien tiedot perustuvat noin 300 yrityksen ja yli 1500 kuluttajan haastatteluihin. Kuluttajahaastattelut on toteutettu Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tiedonkeruun yhteydessä.
| Kalatalousbarometrin vaiheistettu suunnittelu- ja tiedonkeruuprosessi |
||
| Tutkimuksen, tiedonkeruun ja välineiden SUUNNITTELU JA TESTAUS |
||
| Alku(kk/v) | kesto (päivää) |
|
| Tutkimushankkeen suunnittelu | 9/98 | 90 |
| Mittariston rakentaminen | 1/99 | 60 |
| Lomaketestaus surveylaboratoriossa | 2/99 | 60 |
| Otannan suunnittelu | 2/99 | 30 |
| Kvantitatiivinen esitutkimus | 3/99 | 90 |
| Esitutkimusten tulosten analysointi | 6/99 | 90 |
| Esitutkimuksen raportointi | 9/99 | 60 |
| Varsinaisen tiedonkeruun suunnittelu | 9/99 | 120 |
| Haastattelijakoulutus | 1/00 | 5 |
| Tutkimuksen TOTEUTTAMINEN JA RAPORTOINTI |
||
| Alku(kk/v) | kesto (päivää) |
|
| Varsinainen aineistonkeruu I | 2/00 | 60 |
| Aineiston analysointi ja raportointi | 4/00 | 60 |
| Kalatalousbarometri 2000 julkaistaan | 5/00 | 2 |
| Väliarviointi I | 9/00 | 30 |
| Mittaristopäivitys | 11/00 | 30 |
| Haastattelijakoulutus | 1/01 | 5 |
| Varsinainen aineistonkeruu II | 2/01 | 60 |
| Aineiston analysointi ja raportointi | 4/01 | 60 |
| Kalatalousbarometri 2001 julkaistaan | 5/01 | 2 |
| Väliarviointi II | 9/01 | 30 |
Lähteitä: http://www.rktl.fi/kala/kalamarkkinat/barometri.html
http://www.rktl.fi/tilasto/index.html
Päivitetty 11.9.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi