Kuolemantuomio kuolemantuomiolle

Kuolemantuomio ja ainakin sitä seuraava rangaistus, teloitus, on viime vuosina hävitetty yhä useamman maan lainsäädännöstä. Perustelut, joihin tukeutuen valtiot tuomitsevat kuolemaan omia kansalaisiaan, ovat käymässä yhä heikommiksi.

Katja Jokinen

Kuolemantuomion sallivat valtiot saavat yhä enemmän kritiikkiä niin kansallisilta kuin kansainvälisiltäkin tahoilta. Viimeisten 20 vuoden aikana kuolemantuomion kokonaan hävittäneiden maiden määrä onkin kolminkertaistunut.

Niiden maiden lukumäärä, jotka ovat käytännössä poistaneet kuolemantuomion, on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1981. Vuonna 2000 teloituksia suorittaneiden maiden määrä oli alimmillaan 10 vuoteen.

Vuoden 2000 loppuun mennessä 75 maata on hävittänyt kuolemantuomion kaikista rikoksista, lisäksi 14 rauhanajan rikoksista ja 20:ssä ei ole teloitettu ketään yli 10 vuoteen. Yhteensä noin 110 maata on siis ainakin käytännössä hävittänyt kuolemantuomion. 86 maata käyttää kuolemantuomiota, mutta ne maat, jotka todella teloittavat ihmisiä, ovat siitä vain yhä pienenevä osa.

Kuolemantuomion vastustus on yhä äänekkäämpää ja painostus alkaa tuottaa tulosta. Kuolemantuomioita langettavista valtioista osa pidättäytyy teloituksista. Brasilian viimeisin teloitus on vuodelta 1855 ja Euroopan mustan lampaan, Turkin, vuodelta 1984. Tosin Turkki langetti viime vuonna 71 kuolemantuomiota. Kuolemantuomioita muutetaan elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi.

Mikään asia ei tietenkään edisty ilman taantumista. Muutama valtio, kuten Filippiinit ja Sri Lanka, on yrittänyt palauttaa kuolemantuomion tai aloittaa teloitukset uudelleen tauon jälkeen, kuten Qatar ja Malesia.

Loukkaa oikeutta elämään

Ihmisoikeutena oikeus elämään merkitsee ensi sijassa valtioon ja yleisemmin julkiseen valtaan kohdistuvaa kieltoa laittomasti tai mielivaltaisesti surmata ihmisiä. Oikeutta elämään voidaan pitää ihmisoikeuksista perustavimpana, sillä ilman sitä ei muissakaan ole mitään mieltä. Silti tätäkin oikeutta loukataan päivittäin ympäri maailmaa muun muassa lähes mielivaltaisina kuolemantuomioina.

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset eivät yleisesti ja ehdottomasti kiellä kuolemantuomiota, mutta asettavat sille tuntuvia rajoituksia. Se on sallittu tuomio vain kaikkein vakavimmista rikoksista, kuten sotarikoksista, eikä silloinkaan alle 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista.

Sekä YK:n että Euroopan neuvoston laaja-alaisiin ihmisoikeussopimuksiin on myöhemmin laadittu kuolemantuomion kieltävä lisäpöytäkirja, johon läheskään kaikki maat eivät kuitenkaan ole sitoutuneet. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut ihmisoikeuksien vastaiseksi kuolemanjono-käytännön, jossa tuomitut joutuvat odottamaan ehkä vuosia lopullista ratkaisua.

YK:n ihmisoikeuskomitea taas on tuominnut eräät kuolemantuomion täytäntöönpanotavat, kuten myrkkykaasun käytön. Se on lisäksi todennut, että oikeutta elämään loukataan, jos henkilö tuomitaan kuolemaan oikeudenkäynnissä, joka ei vastaa oikeudenmukaisuuden vaatimuksia.

Lähteet: Amnesty International. Dödsstraffet i världen. (http://www2.amnesty.se) ja Ensemble contre la peine de Mort. The death penalty throughout the world, Facts and figures. (http://www.ecart-type.com)

Kiina ja Singapore kovalla linjalla

Vaikka kuolemantuomion hävittäminen maailmasta edistyy, niin löytyy kuitenkin vielä maita, joille se on tuomio muiden joukossa. Todellisuus on vielä tilastoja karumpi, sillä useimmat, varsinkin ei-demokraattiset maat, jotka teloittavat ihmisiä, eivät joko tilastoi tapauksia tai sitten julistavat ne salassa pidettäviksi.

Amnesty Internationalin tietojen mukaan viime vuonna 3 058 ihmistä tuomittiin kuolemaan 65 maassa ja ainakin 1 457 ihmistä teloitettiin 28 maassa. Suurin osa vuosittaisista teloitustapauksista keskittyy muutamiin maihin. Viime vuonna 88 prosenttia tiedetyistä teloituksista tapahtui Kiinassa, Iranissa, Saudi-Arabiassa ja Yhdysvalloissa.

Tuleva olympiaisäntä Kiina antoi vuosien 1990-99 välisenä aikana 27 580 kuolemantuomiota ja suoritti 18 020 teloitusta. Kansalliset tilastot ovat salaisia. Vuonna 1999 Kiina teloitti arvioiden mukaan 1 230 ja viime vuonna 1 000 ihmistä. Kiinassa kuolemantuomioiden ja teloitusten määrä saattaa jonakin vuonna moninkertaistua maanlaajuisten rikoksenvastaisten kampanjoiden seurauksena.

Singapore teloitti 21 ihmistä vuonna 2000, mikä on maailman korkein määrä väkilukuun suhteutettuna.

Kuolemantuomioita määrätessään maat samalla rikkovat kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joihin ovat sitoutuneet. Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta kuolemantuomion on vuoden 1990 jälkeen langettanut seitsemän maata: Kongon demokraattinen tasavalta, Iran, Nigeria, Pakistan, Saudi-Arabia, Yhdysvallat ja Jemen. Pakistanissa se ei enää nykyisin ole sallittua. Suurin määrä, 14 tuomiota, on annettu Yhdysvalloissa, jonka lakien mukaan kuolemantuomio voidaan langettaa yli 16-vuotiaalle. Yhdysvaltojen lisäksi vain Somalia ei ole allekirjoittanut lasten kuolemantuomiot yksiselitteisesti kieltävää YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.

USA:ssakin kannatus laskussa

Maaliskuussa 2001 täyttyi Yhdysvalloissa 700 teloituksen raja niiden uudelleen aloittamisesta laskien vuonna 1977. Tuosta vuodesta lähtien noin 60 valtiota maailmassa on hävittänyt kuolemantuomion. Yhdysvalloissa kuolemantuomio on sallittu 38 osavaltiossa, liittovaltiotasolla ja sotaoikeudessa. Viime vuonna Yhdysvalloissa teloitettiin 85 ihmistä.

Heinäkuussa 2000 Yhdysvaltojen kuolemanselleissä, death row'lla, odotti rangaistustaan 3 682 vankia. Vuodesta 1973 lähtien yli 90 vankia on vapautettu kuolemanselleistä, kun heidät on todettu syyttömiksi.

Jo vuonna 1888 Yhdysvalloissa ehdotettiin tappavan ruiskeen käyttöönottoa, mutta sen tilalle tuli sairaanhoidon ammattilaisten vastustuksen vuoksi sähköteloitus. Tappava ruiske otettiin kuitenkin "humaanimpana" menetelmänä käyttöön, kun kuolemantuomio tuli jälleen voimaan vuonna 1977. Samalla lääkäreistä tehtiin teloittajia, sillä osa osavaltioista vaatii lääkärin paikallaoloa teloituksen aikana. Tappavaa ruisketta käytetään 22 osavaltiossa. Sitä on myös viety Kiinaan, Guatemalaan, Filippiineille ja Taiwaniin.

Elokuussa 2000 Yhdysvalloissa tehtiin laaja mielipidetutkimus, jossa kysyttiin vastaajien suhtautumista kuolemantuomioon. Vastaajista 60 prosenttia tuki kuolemantuomiota, 21 prosenttia vastusti ja 19 prosenttia ei osannut sanoa. Vaikka kuolemantuomio sai taakseen enemmistön kannatuksen, on luku kuitenkin alhaisempi kuin moniin vuosiin.

Kuolemantuomion poistaminen Pohjoismaissa
	Viimeisin teloitus	Poistettiin rauhanajan rikoksista	Poistettiin kokonaan
Islanti	1830		1928
Ruotsi	1910	1921	1972
Suomi	1944	1949	1972
Norja	1948	1905	1979
Tanska	1950	1933	1978

Lähde: Amnesty International. Dödsstraffet i världen. (http://www2.amnesty.se)

Euroopan vuosi ilman teloituksia

EU:n jäsenmaat ovat kaikki poistaneet kuolemantuomion lainkäytöstään. Vuonna 1998 ensimmäistä kertaa Euroopan historiassa ketään ei teloitettu Euroopan neuvoston silloisissa 40 jäsenmaassa. Euroopan neuvoston Euroopan ihmisoikeussopimusta pidetään yleisesti maailman tehokkaimpana ihmisoikeussopimuksena sen valvontajärjestelmien ansiosta. Sopimuksen 6. lisäpöytäkirja, joka tuli voimaan vuonna 1985, kieltää kuolemantuomion rauhan aikana. Sen ratifiointi, tietyissä aikarajoissa, on pakollista kaikille uusille jäsenmaille. Kesäkuuhun 2001 mennessä sen oli ratifioinut 39 nykyisestä 43 jäsenmaasta. Sitä eivät ole ratifioineet Armenia, Azerbaidzhan, Venäjä ja Turkki. Itse asiassa Turkki ei ole sitä edes allekirjoittanut. Euroopan neuvostossa on valmisteilla uusi lisäpöytäkirja, jossa kuolemantuomio kiellettäisiin täydellisesti, siis myös sodan aikana.

Suomen lainsäädännöstä kuolemantuomio on poistettu niin rauhan kuin sodankin aikana. Suomi on liittynyt kuolemantuomion kieltäviin YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksiin ja kielto on myös Suomen perustuslaissa. Suomessa kuolemanrangaistus poistettiin rauhanajan rikoksista vuonna 1949 ja täydellisesti 1972. Vuoden 1826 jälkeen ei Suomessa ole rauhanajan rikoksen vuoksi teloitettu ketään. Sota-aikoina kuolemanrangaistusta käytettiin ja viimeinen teloitus on vuodelta 1944.

Norjassa ja Tanskassakin viimeisimmät teloitukset ovat sota-ajalta, Toisen maailmansodan jälkiselvittelyistä. Islannissa viimeisin teloitus on vuodelta 1830 ja Ruotsissakin jo ajalta ennen Ensimmäistä maailmansotaa, vuodelta 1910. Kaikki Pohjoismaat poistivat kuolemanrangaistuksen kokonaan 1970-luvun loppuun mennessä.

Lähteet:

Amnesty International. The Death Penalty Worlwide: Developments in 2000; Amnesty International. Dödsstraffet i världen; Amnesty International. Report 2001; Amnesty International. Website Against the Death Penalty; Euroopan neuvosto. The Council of Europe and the death penalty, Facts and Figures; Ensemble contre la peine de Mort. The death penalty throughout the world, Facts and figures; Human Rights Watch. World Report 2001; Suomen YK-liitto ry. Yhteiset ihmisoikeutemme. Helsinki 1998.

Päivitetty 12.9.2001

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi