Julkaistu: 12.9.2001
Miten kappaleita ja tonneja voidaan verrata keskenään?
Laadullisesti erilaisten asioiden vertailu on tilastotyön perusongelmia, sillä numero ilman vertailuarvoa ei ole mitään. Vaikka asioiden täydellinen vertailu on hyvin harvoin mahdollista, on vertailujen tekemiseksi kehitetty standardimenettelyt tilastojen piirissä.
Miten voisimme verrata Suomen talouden avainhyödykkeiden, kännyköiden ja selluloosan tuotantoa? Kännykkätuotannon laajuutta kuvaa parhaiten tuotettujen laitteiden lukumäärä ja selluloosan tuotantoa taas tuotettujen sellutonnien määrä. Sellupaalien kappalemäärän tai kännykkätonnien käyttäminen mittayksikköinä ei ole järkevää.
Muutosta voidaan verrata
Vertaillaksemme kappaleita ja tonneja keskenään, voimme kiinnittää huomion tuotannon määrissä tapahtuviin muutoksiin. Tarkkailemme silloin esimerkiksi, kuinka paljon enemmän kappaleita tai tonneja on tuotettu johonkin vertailuajankohtaan nähden. Sähköteknisiä laitteita tuotettiin viime kesäkuussa 3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, massan, paperin ja kartongin tuotanto oli viime kesäkuussa 14 % vähäisempää kuin vuotta aiemmin.
Tällaisessa vertailussa voidaan vertailla eri alojen kehitystä, mutta ei saada selville, mikä on vertailtavien asioiden keskinäinen painoarvo. Kesäkuun lukujen perusteella tiedämme, että laskusuunta oli jyrkempi selluteollisuudessa kuin sähköteknisten tuotteiden tuotannossa. Arvioidaksemme eri toimialojen taantuman merkitystä koko kansantalouden kannalta tarvitsemme tietoja tuotannon arvosta.
Raha vertaa
Markkinataloudessa raha on vertailua auttava tekijä. Kännyköiden ja selluloosan tuotannon määriä voidaan verrata keskenään vertaamalla tuotannon arvoa tai siitä johdettuja tunnuslukuja. Sähköteknisten laitteiden tuotannon bruttoarvo oli Suomessa vuonna 2000 ennakkotietojen mukaan noin 140 Mrd mk, massaa, paperia ja kartonkia taas tuotettiin 96 Mrd mk:n arvosta. Eli sähköteknisten tuotteiden valmistuksen välitön merkitys kansantaloudessa on lähes 1,5-kertainen verrattuna massan, paperin ja kartongin tuotantoon.
Raha vertailusuureena on kuitenkin myös ongelmallinen. Jos selluloosan hinta nousee, nousee tietenkin tuotannon arvokin, vaikka todellisessa tuotannossa ei ehkä ole tapahtunut mitään muutoksia. Vastaavasti jos kännyköiden hinnat laskevat, ei tuotannon kasvu näy koko voimallaan. Jos jotakin välttämätöntä tuotetta, esimerkiksi raakaöljyä, tuotetaan aikaisempaa olennaisesti vähemmän, hinnannousu kompensoi hyvin voimakkaasti tuotannon määrän vähentymistä. Tuotannon arvoon pohjautuva mittari antaa silloin väärän kuvan kehityksestä.
Lisäksi hintakehitys voi olla eri aloilla hyvinkin erilainen, mikä tekee alojen kehityksen keskinäisen vertailun vaikeaksi.
Jos eri aloilla tapahtuneesta hintojen muutoksesta on käytettävissä tietoa, se voidaan tietenkin ottaa huomioon. Se merkitsee käytännössä, että tuotannon arvon kehitystä eri toimialoilla tarkastellaan saman viitevuoden hintatasolla. Tämä kiinteisiin hintoihin pohjautuva mittari antaa melko oikean kuvan tuotannon määrän kehityksestä.
Kiintein hinnoin laskettuja eri alojen tuotannon määrää kuvaavia tunnuslukuja voidaan myös laskea yhteen siten, että saadaan arvio esimerkiksi koko teollisuustuotannon arvon kehityksestä.
Indeksi yksinkertaistaa
Muutoksen suuruutta kuvataan yleensä indeksillä. Indeksi on tiivis ja havainnollinen tapa verrata eri asioiden muutoksia. Indeksin laskemiseksi merkitään tietyn vuoden tuotannon määrä 100:ksi. Myöhempien ajankohtien tuotannon määrä suhteutetaan perusvuoden tuotantoon jakamalla ko. ajankohdan tuotannon määrä (pt + 1) perusvuoden tuotannon määrällä (pt) ja kertomalla tulos sadalla.
Indeksiluvusta voi suoraan lukea muutosprosentin vähentämällä siitä 100. Jos tuotanto on kasvanut, vähennyslasku tuottaa positiivisen luvun ja vähennys negatiivisen. Kesäkuussa massan, paperin ja kartongin tuotannon volyymi-indeksi oli 91,7 ja sähköteknisten laitteiden valmistuksen 272,3. Se tarkoittaa että verrattuna kantavuoteen 1995 massan, paperin ja kartongin tuotanto oli vähentynyt noin 8 %, mutta sähköteknisten laitteiden valmistus oli lisääntynyt peräti 172 %.
Jussi Melkas
Päivitetty 12.9.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi