Julkaistu: 12.9.2001
Väestöilmiöiden mittaamisen perusteet
Perioditieto, poikkileikkaustieto, kohortti
Väestönmuutostiedot ovat tyypillisiä perioditietoja, jotka lasketaan tietyltä ajanjaksolta, joka on usein vuosi. Tällainen perioditieto on esimerkiksi vuoden aikana syntyneet tai vuoden aikana avioliiton solmineiden määrä. Sen sijaan väkilukutieto on tyypillinen poikkileikkaustieto, joka ilmaisee väestön määrä tiettynä hetkenä. Suomessa väkiluku ilmoitetaan vuoden lopussa joulukuun viimeisenä päivänä. Monet maat ilmoittavat väkilukunsa tammikuun ensimmäisenä päivänä. Kuitenkin kysymyksessä on saman ajankohdan poikkileikkaustieto - ehkä tammikuun väkiluku näyttää tuoreemmalta.
Lisäksi väestötieteessä tarkastellaan väkilukua tai väestönmuutoksia kohorteittain. Kohortti määritellään samanlaisen tapahtuman kohteiksi tiettynä aikana joutuneiden ryhmäksi. Esimerkiksi vuonna 1947 syntyneet muodostavat kohortin. Nämä muodostavat syntymävuosikohortin. Sodan jälkeen vuosina 1946-50 syntyneet suuret ikäluokat muodostavat kohortin. Samoin puhutaan tiettynä vuonna solmittujen avioliittojen kohortista ja tutkitaan, moniko avioliitto on vielä voimassa.
Tunnusluku - väestöilmiöiden suuruuden mittari
Väestönmuutosten - syntymät, kuolemat, avioliiton solmimiset, avioerot, muutot - yleisyyttä kuvataan väestötieteessä erilaisilla tunnusluvuilla (mittaluvuilla). Kun verrataan esimerkiksi vuoden aikana syntyneitä lapsia koko väestöön, saadaan käsitys siitä kuinka suuri osuus väestöstä vuoden aikana on syntyneitä lapsia. Tällöin mitattavaa ilmiötä kutsutaan syntyvyydeksi. Eli saadaan syntyvyyden tasolle tunnusluku. Näin voidaan esimerkiksi syntyvyyden tasoa verrata eri maiden kesken.
Tunnuslukujen laskeminen onkin pääsääntöisesti väestönmuutosten suhteellisten osuuksien tarkastelua. Nämä suhteelliset osuudet ilmaistaan joko prosentteina tai promilleina. Suurin osa väestötieteessä käytetyistä tunnusluvuista mitataan promilleina eli tuhatta asukasta kohti.
Riskiväestö
Väestönmuutokset suhteutetaan siihen väestöön, jossa ne tapahtuvat. Tällaista väestöä, johon väestönmuutokset suhteutetaan kutsutaan riskiväestöksi. On selvääkin, että riskiväestönä voidaan pitää koko väestöä, mutta tarkempi kuva esimerkiksi syntyvyyden tasosta saadaan, kun riskiväestöksi otetaan 15-49-vuotiaat naiset. Eli se osa väestöstä, jonka on mahdollista synnyttää. Koko väestössähän on mukana paljon sellaisia ryhmiä - lapset, miehet, vanhukset - jotka eivät ole synnytysriskille alttiina.
Usein riskiväestö täytyy laskea ottamalla huomioon ikä ja sukupuoli. Mitä paremmin saadaan rajattua riskiväestö, sitä vertailukelpoisempi tunnusluku saadaan.
Keskiväkiluku
Kun väestöllisiä tunnuslukuja lasketaan niin tietyn ajanjakson väestönmuutoksia verrataan riskiväestöön. Koska väestönmuutokset - syntymät ja kuolemat - tapahtuvat jatkuvasti vuoden aikana, tulee ongelmaksi tunnuslukuja laskettaessa, mihin riskiväestöön väestönmuutoksia verrataan. Otetaanko riskiväestöksi vuoden alun väkiluku, vuoden lopun väkiluku vai jokin väkiluku vuoden alun ja lopun väliltä?
Tähän ongelmaan löytyy yksinkertainen ratkaisu: otetaan riskiväestöksi tarkasteluajanjakson alun ja lopun väkilukujen keskiarvo. Tätä keskiarvoa kutsutaan keskiväkiluvuksi.
Yleensä väestölliset tunnusluvut lasketaan kalenterivuoden ajalta, mutta tarkastelujakso voi olla myös pitempi - esimerkiksi viisi vuotta. Keskiväkiluvun laskemisessa menetellään tällöin aivan samalla tavalla kuin yhden vuoden keskiväkilukua laskettaessa. Lasketaan ensin jokaiselle vuodelle keskiväkiluku. Näin saatujen keskiväkilukujen summa jaetaan viidellä. Usein tuo viiden vuoden keskiväkiluku on lähellä jakson keskimmäistä vuotta.
Kun lasketaan tunnuslukuja iän ja sukupuolen mukaan, niin keskiväkiluku lasketaan samalla tavalla kuin edellä on kuvattu vuosittaisten keskiväkilukujen laskentaa. Otetaan esimerkiksi 18-vuotiaat vuoden alussa ja 18-vuotiaat vuoden lopussa ja lasketaan keskiväkiluku (eli keskiarvo).
Keskiväkilukua käytetään myös perustana laskettaessa muitakin kuin väestöllisiä tunnuslukuja. Maittain verrataan esimerkiksi kahvin kulutusta, autojen määrää, bruttokansantuotetta jne. keskiväkiluvun 1000 asukasta kohti.
Päivitetty 12.9.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi