Julkaistu: 8.1.2002
Menestyksen mittarien paremmuutta vaikea arvioida
Alueiden menestymistä kuvaavien mittareiden paremmuuden arviointi on ongelmallista. Menestyminen näyttää sisältävän tavoitteellisen ja tuloksellisen toiminnan ohella myös ripauksen onnekkuutta ja selittämätöntä pärjäämistä.
Kun mittarin hyvyyttä ei voida arvioida suoraan sen kuvaaman, mutta tuntemattomaksi jäävän ilmiön - menestyksen - avulla, mittarin arvoja ja paremmuusjärjestystä verrattaan muiden mittareiden vastaaviin ja kaikkien mittareiden keskiarvoon korrelaatioiden avulla. Mittarin arvojen ja järjestysten korrelaatioiden keskiarvot kuvaavat, kuinka lähelle mittari pääsee kaikkien mittarien kuvaamaa keskimääräistä mitattua menestystä.
Mittarit, erilaisuudestaan huolimatta, mittaavat eri näkökulmista samaa ilmiötä. Arvojen ja järjestysten korrelaatiot ovat positiivisia. Monet mittarit koostuvat samoista tai lähellä toisiaan olevista muuttujista, mikä voimistaa mittareiden välisiä korrelaatiota.
Seuraavassa esitettävä yhteenveto mittareiden kyvystä kuvata menestystä perustuu mittareiden keskinäisiin riippuvuuksiin ja siihen, miten lähelle mittari pääsee kaikkien mittareiden kuvaamaa keskimääräistä mitattua menestystä.
Mittarit on ryhmitelty kolmeen sarjaan: yhden muuttujan mittarit, suhteutetut mittarit ja yhdistetyt ja synteettiset mittarit.
Yhden muuttujan mittarit
Tuotannon ja työllisyyden keskimääräiset riippuvuudet muista mittareista ja läheisyys kaikkien mittareiden kuvaamaan keskimääräiseen menestykseen ovat miltei samat, kuitenkin hieman työllisyyden eduksi. Väestönmuutos sen sijaan korreloi voimakkaasti muihin menestysmittareihin ja pääsee lähelle keskimääräistä menestystä.
Väestönmuutosten kyky kuvata alueiden menestystä yltää laman jälkeisen nopean kasvun ja vilkkaan muuttoliikkeen aikana miltei yhdistettyjen ja synteettisten mittareiden tasolle. "Ihmiset liikkuvat etujensa suuntaan", Eero Silvasti totesi mielipidekirjoituksessaan (HS 31.12.2001). Yhden muuttujan mittareista väestönmuutos on selvä testivoittaja.
Suhteutetut mittarit
Kuntatalouden tilaa kuvaavan vuosikatteen osuus (%) poistoista yhteys alueen muuhun menestymiseen on positiivinen, mutta riippuvuus on heikompi kuin muiden mittareiden. Bruttokansantuote asukasta kohti ja työllisyysaste kuvaavat paremmin menestystä kuin yhden muuttujan vastaavat muutoskuvaajat.
Bkta asukasta kohti saa hieman korkeammat lukemat kuin työllisyysaste, jonka kykyä mitata menestystä alentaa opiskelijoiden suhteellisen suuri määrä joillain yliopisto- ja korkeakouluseuduilla. Parhaiten menestystä mittaavat taloudellinen huoltosuhde ja tulontaso.
Järjestyksen perusteella molemmat mittarit ovat yhtä hyviä. Tulotason arvojen riippuvuus on hieman korkeampi, mikä tuottaa sille suhteutettujen mittareiden sarjavoiton.
Yhdistetyt ja synteettiset mittarit
Useista muutos- ja tasomuuttujista koostuvat mittarit kuvaavat luonnollisesti parhaiten keskimääräistä menestystä. Pelkkää muutosta mittaavan btv-indikaattorin yhteys muihin menestysmittareihin ja kaikkien mittareiden keskiarvoon onkin heikompi kuin muiden tämän ryhmän mittareiden.
Elinvoimaisuutta, alueellisia menestystekijöitä, tieto- ja osaamisintensiivisyyttä ja kilpailukykyä kuvaavien menestysmittareiden arvo- ja järjestysriippuvuudet ovat miltei samat. Tasaisen kisan voittajaksi selvisi alueellisia menestystekijöitä kuvaava mittari.
Tutkimukselliset mittarit
Tutkimusten, joiden tuloksista on esimerkkimittarit otettu, tarkoituksena ei ole ollut alueiden yleisen menestyksen mittaaminen. Ne analysoivat tutkimuksellisin keinoin menestysmittareiden keskeisiä muuttujia ja tuovat lisävalaistusta menestymisen takana oleviin tekijöihin ja prosesseihin.
Tutkimuksellisia mittareita ei niiden erilaisten lähtökohtien, rajausten ja toteutustapojen vuoksi verrata muihin eikä keskenään.
Yhteenveto seutukunnista:
Helsinki kärkeen, kärkikunnat hännille
Alueen menestys on monen tekijän yhteisvaikutuksen tulos. Testatut mittarit ovat osoittaneet erilaisia lähestymistapoja alueelliseen menestymiseen sekä esitelleet menestymisen mittaamistapoja yksinkertaisista yhden muuttujan mittareista monipuolisiin, osin monimutkaisiinkin mittareihin. Olemassa oleviin mittareihin tutustuminen antaa hyödyllisiä näkökulmia ja viitteitä alueellista menestymistä kuvaavien mittareiden kehittämiselle. Mittarit eivät kuitenkaan anna vastausta siihen, mitä alueiden menestys oikeasti on tai mitä sen tulisi olla.
Mittareiden hyvyyttä, luotettavuutta tai vastaavuutta omiin mielikuviin voi testata myös arvioimalla niiden tuottamia tuloksia. Koska kaikki mittarit ja niiden tulokset sisältävästä taulukosta on hankala tehdä yhteenvetoja, oheisessa kuviossa esitetään yksi tiivistelmä seutukuntien järjestyksestä.
Seutukuntien menestysmittareiden yhteenveto
Paremmuusjärjestyksien sijoitusten keskiarvo
Jos arvo on sama, järjestyksen on ratkaissut desimaali.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksiköstä. Hän on erikoistunut aluetilinpitoon ja alueindikaattoreihin.
Seutukuntien menestysmittareiden yhteenveto (Excel-tiedosto)
Päivitetty 8.1.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi