Julkaistu: 8.1.2002

Tunnista myös suunta

Yhteiskunta on dynaaminen kokonaisuus. Vaikka asioiden tila sinänsä on tietenkin tärkeää, vähintään yhtä tärkeää on se, mihin suuntaan asiat ovat kehittymässä. Kun viime vuoden aikana huolestuimme taloudesta, emme huolestuneet siitä, että tuotanto olisi esimerkiksi romahtanut lamavuosien tai edes muutaman vuoden takaiselle tasolle, jolloin voitiin toki melko hyvin.

Olimme huolissamme siitä, että tuotannon kasvu pieneni.

Tilastoja luetaankin kahdella tavalla. Toisaalta etsitään asioiden määrää tai tasoa kuvaavia tunnuslukuja, toisaalta lasketaan tunnuslukuja muutoksesta. Ensin mainituista tunnusluvuista ovat esimerkkejä bruttokansantuote (esimerkiksi henkeä kohti laskettuna), valuuttakurssi, työttömyysaste, kotitalouksien tulot kulutusyksikköä kohden. Toisesta taas tuotannon (bkt:n) vuosikasvu, inflaatio eli hintojen nousu vuodessa, tulojen kasvu.

Voidakseen pysyä pystyssä yhteiskunta näyttää tarvitsevan muutosta: tuotannon kasvua, hintojen ja ansioiden nousua.

Muutosta kuvataan useimmiten indekseillä (ks. Tietoajan Tilasto-opisto 8/2000). Muutoksen kuvaus on kehittyneintä taloustilastoissa, erityisesti lyhyen ajan suhdanteiden kuvaamisessa. Ihmisten ajattelun, arjen ja elinolojen muutoksesta emme kovin paljon tiedä, sillä niiden kuvaamiseen ei ole pystytty rakentamaan yleisesti hyväksyttyjä mittareita. YK on pyrkinyt rakentamaan inhimillisen kehityksen indikaattoria (Human Development Index), jossa taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi otetaan huomioon myös elinikä ja koulutus. Myös nopeasti yleistyneet barometritutkimukset (mm. kuluttaja-, työolo-, alue- ja tasa-arvobarometri) ovat syntyneet peittämään tätä aukkoa, mutta niiden asema ei ole vielä vakiintunut.

Muutoksen merkitys on ilmeinen juuri tuotannon kehityksen yhteydessä. Koska tuottavuus kehittyy jatkuvasti, on tuotannon kasvettava samalla mitalla, jotta työtä riittäisi entiselle joukolle työntekijöitä.

Toisaalta myös tasolla on merkitystä. Kun toiminta on pientä, esimerkiksi uudella toimialalla, nousevat kasvuprosentit helposti pilviin. Kun kahden hengen yritykseen palkataan kaksi henkilöä lisää, prosentuaalinen kasvu on huikeat 100, vaikkei asialla ole juurikaan laajempaa merkitystä. Jos 20 000 hengen toimiala työllistää 2 000 henkeä lisää, ei kasvu ole kuin 10 prosenttia, mutta vaikutukset yhteiskunnassa jo selvästi havaittavia.

Tason ja muutoksen suhteisiin liittyy myös globaalin kehityksen paradoksi. Vaikka köyhän maan bruttokansantuote kasvaa samaa vauhtia kuin rikkaan, kasvaa maiden välinen elintasoero. Esimerkiksi USA:n kansantulo henkeä kohti on noin 30 000 dollaria vuodessa. Turkissa sama tunnusluku on noin 3 000 dollaria. Kohtuullisella kahden prosentin vuosikasvulla Yhdysvaltain kansalainen saa 600 dollaria lisää kansantuloa. Jotta elintason absoluuttinen ero pysyisi edes samana, täytyisi Turkin BKT:n kasvaa käytännössä mahdottomalla 20 prosentin vuosivauhdilla. Kansantulon kahden prosentin vuosikasvulla turkkilaiset jäävät amerikkalaisista jälkeen 540 dollaria ensimmäisenä vuonna ja vuosi vuodelta yhä enemmän. Maailman kahtiajaon murtaminen ei siis näytä ratkeavan pelkän kasvupolitiikan avulla.

Myös asioiden tasoa kuvaavat tunnusluvut ovat yleensä tulosta monenlaisista prosesseista. Esimerkiksi työttömyysaste, joka kuukaudesta toiseen pysyy samalla kiusallisen korkealla tasolla, on poikkileikkaustieto, joka kätkee taakseen valtavan määrän mittausajankohtien välillä tapahtunutta yhteiskunnallista liikettä: työllistymisiä, työttömäksi joutumisia, opiskelun päättymisiä, alkaneita ja päättyneitä äitiyslomia, eläkkeelle siirtymisiä ym. Työttömät eivät ole kuukaudesta toiseen muuttumattomana säilyvä yhteiskunnan huono-osaisten joukko, vaan myös paljon muuta.

Tunnusluvuista muutosta kuvaavat ovat vaikeampia. On kohtuullisen helppo kuvata asioiden tilaa ja arvioida, ovatko asiat hyvällä vaiko huonolla tolalla. On helppo huomata, että Suomen työttömyys on epäkohta verrattuna esimerkiksi muihin EU-maihin. Muutoksen mittaus on vaikeaa ja muutosta kuvaavien lukujen ymmärtäminen vielä vaikeampaa. Milloin Suomen inflaatio muodostuu ongelmaksi? Miten hyvä asia oli teollisuuden voimakas kasvu vuoteen 2000 asti ja miten huono kokonaistuotannon suhteellisen nopea vähentyminen viime vuonna?

Tärkeimpiä yhteiskunnan muutosta kuvaavia tilastoja

  • väestönmuutostilasto
  • kuluttajabarometri
  • kuluttajahintaindeksi
  • ansiotasoindeksi
  • teollisuustuotannon volyymi-indeksi
  • kokonaistuotannon kuukausikuvaaja
  • liiketoiminnan suhdannekuvaajat
  • kansantalouden tilinpito

Jussi Melkas

Päivitetty 8.1.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi