Julkaistu: 8.1.2002

Väestön määrä ja rakenne IV

Alueluokitusten viidakko

Suomi näyttää olevan alueluokitusten luvattu maa. Luokituksia riittää vaikka toisille jakaa ja ne noudattelevat pääsääntöisesti eri alueiden hallinnollisia rajoja. Varsinkin eri alueiden kansainvälinen vertailu tuottaa hankaluuksia, koska alueet ovat väestömäärältään hyvin eri kokoisia. Näin väestöilmiöiden tarkasteluun alueittain sisältyy paljon satunnaisuutta.

Tätä alueiden satunnaisuutta yritetään usein pienentää yhdistämällä useiden vuosien tietoja yhteen ja lasketaan erilaiset väestölliset tunnusluvut esimerkiksi viiden vuoden periodeille. On selvääkin, että Uukuniemen 567 asukkaasta laskettuihin syntyvyys- ja kuolevuuslukuihin vaikuttaa satunnaisuus enemmän kuin Helsingin 555 474 asukkaasta laskettuihin lukuihin.

Kunta alueyksikkönä

Suomessa on tällä hetkellä 448 kuntaa, joista pienin on Sottunga 129 asukkaallaan. Kuntien määrä on vuosien saatossa vähentynyt, joten pitkien aikasarjojen laatiminen on usein väestötutkijalle tuskallinen tehtävä. Varsinkin pitkien aikasarjojen laatiminen väestönkehityksestä niistä kunnista, jotka ovat saaneet vain osan jaetun kunnan väestöstä, aiheuttaa harmaita hiuksia aikasarjojen laatijoille.

Seutukunta - tulevaisuuden kuntako?

Väestötilastossa - kuten muissakin aluetilastoissa - on alueyksikkönä alettu käyttää yhä enemmän seutukuntaa, jotka ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia. Kriteerinä on käytetty työssäkäyntiliikennettä kuntien rajan yli sekä erilaista kuntien välillä jo olemassa olevaa yhteistyötä. Suomi on tällä hetkellä jaettu 82 seutukuntaan - pienin asukasluvultaan on Ålands skärgård (2 348) ja suurin Helsingin seutukunta (1 118 845).

Maakuntia 20, läänejä enää 6

Maakunnat ovat jo väestötutkijalle riittävän suuria väestömäärältään, vaikka niistä pienimmän eli Ahvenanmaan (25 776) asukasluku on liian pieni vuosittaisten syntyvyys- ja kuolevuuslukujen laskemiselle. Väkiluvultaan seuraavina tulevat Keski-Pohjanmaa (71 292), Itä- Uusimaa (89 604) ja Kainuu (89 777). Muut maakunnat ovatkin väkiluvultaan huomattavasti suurempia.

Läänit muodostavat Ahvenanmaata lukuun ottamatta jo väkiluvultaan suuremmat alueet. Niitä on enää kuusi.

NUTS-luokitus

Tuon neljän kirjaimen yhdistelmän näkee nykyisin useissa yhteyksissä. Sillä tarkoitetaan EU:n alueluokitusjärjestelmää, jolla tehdään maiden aluetilastot. Se tulee sanoista: Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques. Luokituksella on viisi tasoa:

NUTS 1 -taso

  • Manner-Suomi ja Ahvenanmaa

NUTS 2 -taso

Suuralueet (eri kuin läänit, mutta niitäkin on kuusi)

NUTS 3 -taso

  • Maakunnat

NUTS 4 -taso

  • Seutukunnat

NUTS 5 -taso

  • Kunnat

Taajama

Vuodesta 1960 alkaen on väestölaskennassa käytetty alueluokituksena taajamaa, joka on asuinrakennusryhmä, jossa on vähintään 200 asukasta ja asuinrakennusten välinen etäisyys ei ole yleensä 200 metriä pitempi. Vuoden 1950 väestölaskennassa käytettiin myös taajamakäsitettä, mutta taajamaksi hyväksyttiin 500 asukkaan asuinrakennusryhmä.

Tilastollinen kuntaryhmitys

Väestötutkimuksessa tarkastellaan väestönkehitystä ja väestönmuutoksia usein erikseen kaupunkien ja maaseudun välillä. Kaupunkien väestö kasvaa nopeasti, koska maaseudulta muutetaan sinne ja syntyvyys on perinteellisesti korkeampaa maaseudulla kuin kaupungeissa. Esimerkkejä löytyy paljon, joissa ero kaupunkien ja maaseudun välillä on selkeä.

Kuitenkin kaupunkien ja maaseudun raja on häipymässä. Esimerkiksi Suomessa kaupunkien määrä on jatkuvasti kasvanut. Kunnathan ovat hallinnollisesti samanarvoisia - kaupunki-nimityksestä on tullut "arvonimi", jota haetaan ja se myös saadaan. Niinpä monet uudet kaupunkimme näyttävät ulkoisesti enemmän siltä vanhalta kuntakeskukselta: pankki, posti, kirkko, Kela ja muutama kauppa.

Ratkaistakseen kaupunki- maaseutu-vertailun on Tilastokeskuksen aluetilastoissa käytössä niin sanottu tilastollinen kuntaryhmitys, jolla pyritään muun muassa väestötilastossa ja väestölaskennassa korvaamaan tuo vanha hallinnollinen kaupunki-maaseutu- jako. Tilastollinen kuntaryhmitys muodostuu kolmesta luokasta:

  1. Kaupunkimaiset kunnat (68), joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000
  2. Taajaan asutut kunnat (75), joiden väestöstä 60-89 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on 4 000-14 999
  3. Maaseutumaiset kunnat (305), joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 sekä kunnat joiden väestöstä 60-89 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.

Katso enemmän Suomen alueluokituksista:
http://tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/index_alue_keh.html


Päivitetty 8.1.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi