Yrittäminen kannattaa Suomessa

Yrittäminen näyttää Suomessa kannattavan paremmin kuin muissa EU-maissa. Yhteinen valuutta ja EU:n sisämarkkinakehitys eivät ole nakertaneet suomalaisten yritysten hinnoitteluvoimaa ja kannattavuutta ainakaan samassa määrin kuin useimmissa muissa EU-maissa.

Englannin Keskuspankin äskettäin julkaiseman vertailututkimuksen mukaan yritysten kannattavuus oli Suomessa vuosina 2000 ja 2001 EU-maiden huippua. Etumatka on säilynyt jo pitkään, sillä vuosina 1995-1999 keskimäärin yritysten pääoman tuottoaste oli Suomessa liki 6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomen hyvä sijoitus yritysten kannattavuusvertailuissa sopii hyvin yksiin sen informaation kanssa, jota erilaiset kansainväliset kilpailukykyvertailut ovat viime vuosina viestittäneet.

Yritysten kannattavuus (pääoman tuottoaste) eräissä EU-maissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa (yksityiset yritykset lukuun ottamatta pankkialaa)

Yritysten kannattavuudessa on huomattavia maakohtaisia eroja. Heikoimmin kannattavat yritykset löytyvät EU:n ydinalueilta Alankomaista, Saksasta ja Ranskasta. Suomen ohella kannattavuus on ollut kohtuullisen hyvä myös muun muassa Britanniassa ja Belgiassa.

Yritysten hinnoitteluvoima näkyy osittain myös yleisessä hintatasossa. Tuoreimpienkin tietojen mukaan yksityisen kulutuksen hintataso on Suomessa edelleen euromaiden korkein ja noin 16-17 prosenttia korkeampi kuin esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa.

Hinta- ja kannattavuuserot ovat osoitus EU:n sisämarkkinakehityksen ongelmista. Talousteorian mukaan sekä hinta- että yritysten kannattavuuserojen pitäisi euroalueella tasoittua yhdenmukaistuvan kilpailun ja suorien sijoitusten kautta. Tällaisesta ei kuitenkaan ole merkkejä. Sisämarkkinakehityksestä ja yhteisestä valuutasta huolimatta euroalue jakautuu edelleen pitkälti kansallisiin markkinoihin. Yrityksillä on mahdollisuus hinnoitella tuotteensa hyvin eri tavalla eri markkinoilla. Hintaeroja esiintyy myös kansallisten markkinoiden sisällä.

Myöskään suorat sijoitukset euro-alueen sisällä eivät juuri näytä seuraavan yritysten kannattavuuseroja. Esimerkiksi Saksa on viime vuosina pysynyt edelleen hyvin houkuttelevana suorien sijoitusten kohdemaana, vaikka yritysten kannattavuus on Saksassa ollut pitkään EU-alueen heikoimpia. Suomalaisten yritysten hyvä kannattavuus ei sen sijaan ole mainittavasti kohentanut Suomen houkuttelevuutta suorien sijoitusten näkökulmasta.

Suomen hyvään sijoitukseen yritysten kannattavuusvertailuissa vaikuttaa ratkaisevasti eräs nimeltä mainitsematon globaali suuryritys. Ei kuitenkaan yksinomaan, sillä myös palvelualojen kannattavuus oli Suomessa EU-maiden huippua vuonna 2001. Useimmissa maissa palvelualojen kannattavuus on parempi kuin teollisuuden. Suomessa ja eräissä muissa maissa tilanne on kuitenkin päinvastainen.

Englannin keskuspankin selvitys mahdollistaa myös vertailun amerikkalaisten ja eurooppalaisten yritysten välillä. Lähes koko 1990-luvun EU-alueella toimivien yritysten tulokset ja kannattavuus jäivät jälkeen amerikkalaisten ja japanilaisten yritysten kannattavuudesta. Talouden nykyisen taantuman myötä osat ovat kuitenkin vaihtuneet, kun kannattavuus on heikentynyt Yhdysvalloissa enemmän kuin Euroopassa.

Tutkimus osoittaa myös uuden talouden prinsiippien kestämättömyyden. Tuottavuuden vahvistumisen ja teknologisen kehityksen ansiosta yritysten voittojen uskottiin kohoavan pysyvämminkin entistä korkeammalle tasolle. Yhdysvalloissa yritysten kannattavuus toki vahvistui tasaisesti vuodesta 1992 aina vuoteen 1997 saakka. Tämän jälkeen kannattavuus on kuitenkin alentunut jopa 1990-luvun alun pohjatasonsa alapuolelle. Myös voittojen suhde bruttokansantuotteeseen on viime vuosina jäänyt Yhdysvalloissa historiallisestikin hyvin alhaiselle tasolle. Euroopassa yritysten tuloskehitystä kuvaavat aikasarjat ovat kehittyneet selvästi tasaisemmin.

Tarkempia tietoja edellä mainitusta selvityksestä ja siinä sovellettavista käsitteistä löytyy internet-osoitteesta http://www.statistics.gov.uk/articles/economic_trends/ET587_Walton.pdf . Yksityisen kulutuksen hintatasovertailuja löytyy mm. osoitteesta www.oecd.org/pdf/M00009000/M00009349.pdf .

Edellä mainittu Englannin keskuspankin selvitys perustuu pääosin kansallisten tilastovirastojen laatimiin kansantalouden tilinpito -aineistoihin. Vastaavia johtopäätöksiä on tehtävissä myös EU:n komission ylläpitämän BACH-tietokannan (Bank for the Accounts of Companies Harmonised) aineistosta, joka perustuu yritysten tase- ja tilinpäätöstietoihin. Tämäkin aineisto on internetin kautta vapaasti käytettävissä osoitteessa http://europa.eu.int/comm/economy_finance/indicators/bachdatabase_en.htm .

Lähde: International Comparisons of Company Profitability (Richard Walton, Laura Citron), 2002

Päivitetty 14.1.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi