Julkaistu: 26.1.2004
Kuinka Suomesta tuli tietoyhteiskuntakehityksen mallimaa?
Egyptiläinen huippukokousedustaja tiedusteli, mitä maata edustan Geneven kokouksessa. Kertoessani tulevani Suomesta hän totesi, että sittenhän tämä on juuri minun kokoukseni, onhan Suomi mainio esimerkki onnistuneesta tietoyhteiskuntakehityksestä.
Sama asenne tuli esille monissa eri yhteyksissä. Samalla ihmeteltiin, miten nopea kehitys oli Suomessa mahdollista ja mitä Suomelta voi oppia?
Presidentti Tarja Halonen totesi puheessaan, että jokaisen kansakunnan on löydettävä omista lähtökohdistaan toimiva tietoyhteiskuntamalli, mutta Suomi jakaa mielellään kokemuksiaan.
Mitkä sitten ovat Suomen menestystekijöitä tietoyhteiskuntakehityksessä? Miksi metsästä elävästä pikkuvaltiosta tuli pitkälle kehittynyt tietoyhteiskunta? Näihin kysymyksiin suomalaiset vaikuttajat etsivät vastauksia huippukokouksessa järjestetyssä paneelikeskustelussa.
Koulutus perustana
Menestykseemme pureuduttaessa tulee väistämättä esille muutama perusseikka, kysyttiinpä asiaa hallituksen, tieteen tai yksityisen sektorin edustajilta.
Suomessa tietoyhteiskuntakehitystä ei voi erottaa muusta yhteiskunnan kehityksestä: tietoyhteiskunta kulkee käsi kädessä hyvinvoinnin kanssa. Peruskoulutus takaa suomalaisille tarvittavat valmiudet tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen muistutti laajan koulutusjärjestelmän merkityksestä. Suomalainen menestystarina ei olisi ollut mahdollinen ilman teknologiamyönteisiä kansalaisia, jotka avoimesti ottavat haltuun uusia innovaatioita.
Esimerkkinä ennakkoluulottomuudesta on sähköinen pankkitoiminta. Suomessa nykyään jo 80 prosenttia maksuliikenteestä tehdään verkkoyhteyden avulla. "Toimivaa tietoyhteiskuntaa onkin rakennettava kansalaisten, ei teknologian tarpeista lähtien", Luhtanen muistutti.
Myös liike-elämän tutkimus- ja tuotekehittelyyn tarvitaan korkeasti koulutettuja teknologiaosaajia. Nokian teknologiapolitiikasta vastaava johtaja Erkki Ormala kiitteli suomalaisten oppilaitosten nopeaa reagointia tarpeeseen. Suomessa informaatio- ja viestintäteknologian alalla korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden määrä on kolminkertaistunut lyhyessä ajassa. Samoin panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on muihin EU- ja OECD-maihin verrattuna mittavaa. Vuonna 2001 tutkimus- ja kehitysmenot olivat 3,4 prosenttia kansantuotteesta, kun EU-maissa keskiarvo oli alle kaksi prosenttia.
Yhteistyössä toinen kivijalka
Toisena suomalaisen tietoyhteiskunnan kivijalkana keskustelussa nähtiin eri tahojen yhteistyö alusta alkaen. Politiikan, tieteen ja liikemaailman vaikuttajat korostivat kuin yhdestä suusta eri sektorien pitkäaikaisen vuorovaikutuksen merkitystä. Hallituksen edustajina ministerit Luhtanen ja Paula Lehtomäki kiittivät yksityistä sektoria aktiivisesta osallistumisesta tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoittamiseen. Yksityisen sektorin puolesta Nokian Erkki Ormala taas antoi kiitosta hallitukselle toimivasta ja avoimesta lainsäädännöstä sekä yliopistoille niiden kanssa tehtävästä hedelmällisestä yhteistyöstä.
Tampereen yliopiston professori Kaarle Nordenstreng puolestaan muistutti, ettei tietoyhteiskunnan kehittäminen olisi ollut mahdollista, ellei hallitus olisi huolehtinut hyvinvoinnista ja koulutuksen takaamisesta. Näin suomalainen tietoyhteiskuntapyörä pyörii eri tahojen tukiessa toinen toisiaan.
Lainsäädäntö pidettävä ajan tasalla, jopa edellä
Tärkeänä suomalaisen tietoyhteiskunnan rakennusaineena panelistit mainitsivat myös avoimen ja toimivan lainsäädännön. Markkinoiden avaaminen kilpailulle suhteellisen varhaisessa vaiheessa nopeutti teknologian leviämistä Suomessa.
Erkki Ormala muistutti myös, että suomalainen lainsäädäntö on maailmanlaajuisesti edistyksellinen. Useat säädökset eivät nimittäin ole sidottuja tiettyyn teknologiaan tai alustaan. Tulevaisuutta ajatellen tämä teknologisten alustojen käytön vapaus nousee erityisen tärkeäksi, kun eri toimintojen yhdistäminen yhteen laitteeseen lisääntyy.
Kansalaisten luottamus ensisijalla
Suomalaisen tietoyhteiskunnan edessä on kuitenkin myös haasteita. Leena Luhtanen muistutti erityisesti tietoturvallisuuden kehittämisen olevan jatkossa ratkaisevan tärkeää. Liikenne- ja viestintäministeriä ei niinkään huoleta se, ettei digivastaanottimien käyttöönotto ole edennyt aivan odotetusti, eikä Suomi keiku kansainvälisten vertailujen kärjessä laajakaistaliittymien määrässä. Tärkeämpää on kansalaisten luottamus, vain takaamalla palveluiden turvallisuus voidaan varmistaa niiden laajempi käyttö.
Suomessa tulevaisuuden haasteena nähdään myös ikääntyneemmän väestön huomioiminen teknologian käyttäjinä. Tietoyhteiskuntahuippukokouksen iskulausetta "Information Society for All" lainaten on Suomessa huolehdittava siitä, että tietoyhteiskunta on todellisuudessa tarkoitettu kaikille, iästä riippumatta.
Päivitetty 26.1.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi