Miten tietoyhteiskuntaa mitataan?

Globaalia tietoyhteiskuntaa kehitetään valtioiden, kansalaisyhteiskuntien ja yksityisen sektorin yhteistyössä. Jotta kehitystä voitaisiin seurata, on tietoyhteiskuntaa kyettävä määrittelemään ja mittaamaan.

Perinteisesti tietoyhteiskuntakehitystä on mitattu lähinnä puhelinliittymien, internet-yhteyksien tai matkapuhelimien määrällä. Näillä mittareilla ei kuitenkaan pystytä piirtämään kovin kattavaa kuvaa tietoyhteiskunnasta.

Teknologian kehittyessä ja uusien teknologioiden yleistyessä on myös mittareiden muututtava. Suomessa hyvä esimerkki on yleisöpuhelinten määrän kehitys. Viimeisen viiden vuoden aikana yleisöpuhelinten määrä on vähentynyt 24 000:sta 7 000:een. On selvää, ettei tämä kuvaa tietoyhteiskuntakehityksen taantumaa, vaan vanhan teknologian korvaamista uudella. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen mukaan luotettavien mittareiden kehittäminen tuleekin jatkossa olemaan suuri haaste.

EU tekee huipputasovertailua

Mittareiden on mahdollistettava myös kansainväliset ja alueelliset vertailut. EU-komissaari Erkki Liikasen sanoin: "Jos vertaat itseesi, olet aina edellä eiliseen verrattuna, jos vertaat muihin, näet miten todellisuudessa pärjäät."

Toisaalta kansainväliset vertailut voivat antaa hyvinkin vaihtelevan kuvan mittarista riippuen. Yleensä teknologian edelläkävijämaana pidetty Suomi esimerkiksi sijoittuu EU:n mittakaavassa vain hiukan keskitason yläpuolelle, kun kehitystä mitataan laajakaistaliittymien määrässä.

Sopivia ja kansainvälisen vertailun mahdollistavia mittareita on laadittu myös EU:n komissiossa. Huipputasovertailua (benchmarking) varten komissio on koonnut indikaattorilistan, jolla pyritään kattavasti mittaamaan tietoyhteiskuntakehitystä eri maissa. Näin maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi pyrkivä EU haluaa mahdollistaa sekä EU-maiden keskinäisen vertailun että vertailun muihin kilpaileviin talouksiin. Samalla voidaan seurata Unionin poliittisten päätösten toteutumista käytännössä.

Komission mittaristossa tärkeässä roolissa ovat edelleen Internet-liittymien määrät sekä yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuudet käyttää verkkoa. Indikaattorit pureutuvat kuitenkin myös tarkemmin sisältöihin muun muassa selvittämällä julkisten palveluiden käyttöä Internetissä, verkon käyttöä apuna terveydenhuollossa sekä kansalaisten mielipiteitä verkkokaupasta ja tietoturvallisuudesta.

Koska Suomessa on haluttu kehittää ihmiskasvoista tietoyhteiskuntaa, mittareiden avulla on pyritty piirtämään tietoyhteiskunnasta pelkkää teknologian levinneisyyttä kattavampi kuva. Muun muassa kansalaisten käsitykset tietotulvasta tai tietoturvallisuutta koskevat pelot kuvaavat laajemmin sitä, miten tietoon ja teknologiaan suhtaudutaan. Samoin yritysten tieto- ja viestintäteknologian käyttötapoja on tutkittu tarkemmin esimerkiksi selvittämällä, mihin tarkoitukseen Internetiä yrityksissä käytetään tai millaisia palveluja yritykset tarjoavat kotisivuillaan.

Päivitetty 26.1.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi