Tiedolla tietoyhteiskuntaan

Tietoyhteiskuntakeskustelun painotukset ovat muuttuneet. Teknologiakeskeisyydestä on viimein päästy lähemmäs yritysten, kansalaisten ja kuluttajien arkisia tarpeita. Suunta on myönteinen ja jo pitempään toivottu. Viimeaikaisessa keskustelussa esillä ovat olleet muiden muassa tietotekniikan vaikutukset yritysten liiketoimintamallien kehittymiseen, kuluttajien ostokäyttäytymiseen, sosiaalisten verkostojen muotoutumiseen sekä kansantalouden tuottavuuteen ja hyvinvointiin yleensä.

Ylimääräinen 'hype' on karissut myös tietoyhteiskunta-käsitteen ympäriltä. Ymmärretään, että tietoyhteiskunta on vain näkökulma yleiseen yhteiskuntakehitykseen ja siinä pätevät samat rajoitteet ja lainalaisuudet kuin yhteiskunnassa yleensä.

Keskustelun avartuminen on pitkälti lisääntyneen tiedon ja informaation ansiota. Tilastokeskus on osaltaan tätä tietoa lisännyt julkaisemalla 1990-luvun puolivälistä alkaen tietoyhteiskunnan tilaa ja kehitystä kuvaavia kokoomajulkaisuja. Näissä on selkeytetty käsitteitä ja määritelmiä ja tuotu esiin uusia näkökulmia tietoyhteiskuntakehitykseen. Vuoden vaihteessa ilmestynyt "Tiedolla tietoyhteiskuntaan" on neljäs tietoyhteiskuntakehitystä kuvaava Tilastokeskuksen kokoomajulkaisu.

Tietopohjan paraneminen palvelee paitsi yleistä kansalaiskeskustelua myös yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sen toivoisi helpottavan myös yritysten ja kuluttajien valintoja. Jo usean vuoden ajan Tilastokeskus on tehnyt esimerkiksi kyselytutkimuksia, joissa on selvitetty kansalaisten tietoyhteiskunta-asenteita sekä sähköisten palveluiden käyttötottumuksia ja niiden muutoksia.

Runsaasti virheinvestointeja tehtiin 1990-luvulla, kun uusia tuotteita ja palveluita tuotiin markkinoille ilman riittävää tietoa käyttäjien tarpeista ja asenteista. Nämä synkät uutiset eivät näytä vieläkään loppuneen. Äskettäin osui silmiini lehtikirjoitus, jossa todettiin, että suurisuuntainen hanke lisätä kaupankäyntiä matkapuhelimen avulla oli karkeasti epäonnistunut. Kuluttajat eivät vain olleet valmiita omaksumaan uutta kaupankäyntitapaa. Tähän ns. kännykkätavaratalon kehittämiseen osallistui joukko merkittäviä kotimaisia kaupan ja tieto- ja viestintäteknologia-alan yrityksiä.

Tuoreimmat tilastotiedot viittaavat siihen, että talouden viime vuosien taantumavaihe ei ole pysäyttänyt kehitystä kohti tietoyhteiskuntaa. Vauhti on tosin hidastunut. Tuotannon ja viennin kasvu on eräillä tietoyhteiskunta-toimialoilla tasaantunut ja työpaikat ovat monilla aloilla vähentyneet. Yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat sen sijaan säilyneet korkealla tasolla ja samoin innovaatiotoiminta. Myös tietotekniikan ja media-alan koulutus ja tutkinnot ovat lisääntyneet.

Tieto- ja viestintätekninen laitekanta on monilta osin jo varsin runsas ainakin määrältään. Laadullinen kehitys toki edellyttää laitehankintoja jatkossakin. Esimerkiksi laajakaistayhteydet ovat viime aikoina ripeästi yleistyneet, digisovittimia on hankittu runsaasti ja sähköinen kaupankäynti on jatkanut ripeätä kasvuaan. Myös julkisia palveluita alkaa yhä enemmän olla saatavilla verkon kautta.

Kansainvälistenkin vertailujen mukaan suomalaiset yritykset, kuluttajat ja julkinen sektori ovat ottaneet uutta teknologiaa laajasti käyttöön. Teknologian hyötyjen realisointi edellyttää kuitenkin edelleen runsaasti työtä toimintatapojen, työmenetelmien, johtamisen ja organisaatioiden kehittämiseksi. Veikkaanpa, että mielenkiinto kuluttajien käyttäytymistottumusten ja niiden muutosten tutkimusta kohtaan tulee myös melkoisesti vielä lisääntymään.

Heli Jeskanen-Sundström, pääjohtaja
Tilastokeskus

Päivitetty 26.1.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi