Julkaistu: 26.1.2004
Tietotekniikkapalvelun yritykset ovat ohittaneet aallonpohjan
Taantuma on tuonut supistuksia ja konkursseja, mutta tietotekniikkapalvelun yritysten odotukset vuodelle 2004 ovat optimistisia. Ylisuurten odotusten jälkeen alan kehitykseen pettyneet rahoittajat ovat kuitenkin kiristämässä rahahanojaan. Rahoittajilta vaadittaisiin nyt malttia, sillä jatkuvan kehitystyön turvaaminen yrityksissä on toimialan elinehto.
Pekka Lith
TUOTANNON kasvu oli tietotekniikkapalvelun alalla erittäin ripeää 1990-luvun jälkipuoliskolla. Kauppa- ja teollisuusministeriön tuoreesta raportista ilmenee, että 2000-luvun taantuma on heikentänyt toimialan kasvua, joskin tuotanto kehittyy toimialalla yhä nopeammin kuin kansantaloudessa keskimäärin (kuvio 1).
Kuvio 1 Tietotekniikkapalvelun tuotannon ja markkinahintaisen bkt:n määrän kasvu (1990=100)
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus.
Taantuma on näkynyt tietotekniikkapalvelussa toimintansa lopettaneiden yritysten määrän tuntuvana lisääntymisenä vuosina 2001-02 (kuvio 2) Vaikka aloittaneita on edelleen enemmän kuin lopettaneita yrityksiä, nettolisäys on pienentynyt selvästi takavuosiin verrattuna. Vuonna 2002 myös konkurssien määrä kasvoi.
Kuvio 2 Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset tietotekniikkapalvelussa
Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.
Lopettamisten lisäksi toimintaansa jatkavat yritykset ovat supistaneet henkilöstöään. Seurauksena 2000-luvun vaihteen pula ammattitaitoisesta työvoimasta on vaihtunut työttömyyden kasvuksi. KTM:n "pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät" -selvityksen mukaan viidennes toimialan yrityksistä on vähentänyt väkeä vuosina 2002-03.
Taantuma iski tuoteliiketoimintaan
Vaikeudet alkoivat Internet-konsulttiyrityksistä sekä tietoturvayrityksistä. Sittemmin kysynnän heikkenemisestä johtuvat ongelmat yleistyivät muilla tietotekniikkapalvelun aloilla. "Taantuma on kohdannut erityisesti pieniä tuotebusinekseen keskittyneitä yrityksiä, joiden toiminta ei ole ehtinyt muodostua kannattavaksi", toteaa ohjelmistoalan raportin laatinut KTM:n toimialapäällikkö Marja Toivonen.
Kasvun hidastumista arvioitaessa on otettava huomioon, että kysymys on osittain nuoren toimialan liiketoiminnan normalisoitumisesta ja ylisuurten kasvuodotusten tasaantumisesta. Parhaiten taantumasta ovat selviytyneet suuret, laajasti ohjelmistopalveluja tarjoavat yritykset. Esimerkiksi TietoEnatorin kokoista vahvan markkina-aseman saavuttanutta yritystä suhdanteet eivät ole paljonkaan heiluttaneet.
Odotukset ovat valoisat
Myönteisenä kehityksenä voidaan pitää sitä, että tietotekniikkapalveluissa toimivien yritysten kannattavuus ei ole merkittävästi heikentynyt KTM:n kyselyjen mukaan vuosina 2002-03. Kyselyjen valossa tilanne on edelleen parantumassa, sillä 59 prosenttia yrityksistä katsoo, että kannattavuus kohenee tänä vuonna. Kannattavuuden heikkenemistä ennusti vain pari prosenttia yrityksistä (kuvio 3).
Kuvio 3 Suhdanneodotukset tietotekniikkapalvelussa ja pk-yrityssektorilla keskimäärin vuodelle 2004, saldoluvut (paranemista odottavien yritysten prosenttiosuus miinus heikkenemistä odottavien prosenttiosuus)
Lähde: Ktm:n pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -selvitys.
Kannattavuuden paranemisen taustalla ovat näkemykset myynnin kasvusta. Noin kaksi kolmesta tietotekniikka-alan yrityksestä arvioi, että liikevaihto kohoaa vuonna 2004. Kannattavuuden koheneminen antanee tilaa investoinneille ja työntekijöiden palkkaamiselle. Tietotekniikkapalvelun odotukset ovatkin selvästi myönteisemmät kuin koko pk-yrityskentässä keskimäärin (kuvio 3).
"Suhdanneluontoisista vaikeuksista huolimatta ohjelmistoala kasvaa pitkällä aikajaksolla voimakkaasti", korostaa Marja Toivonen. Muun muassa mobiiliteknologian kehitys samoin kuin sen ja Internetin yhdistäminen etenee tällä hetkellä uusien laitteiden yleistymisen myötä, vaikka ns. kolmannen sukupolven matkapuhelimien käyttöönotto on hidastunut siitä, mitä 2000-luvun vaihteessa ajateltiin.
Teknologia etenee uusille urille
Paikantamispalveluista odotetaan paljon soveltamismahdollisuuksia niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin käyttöön. Yritysten kohdalla paikantamispalvelut yleistyvät muun muassa kuljetus- ja huoltoyritysten ohjausjärjestelmissä. Esimerkkinä sovellutuksista voidaan mainita Helsingin taksijärjestelmä.
Yksityishenkilöistä paikantamispalveluja hyödyntävät paljon liikkuvat, mutta sairauden takia apua tarvitsevat.
Varmenne- ja tietoturvapalveluissa on selvää kasvua odotettavissa. Tietoturva on osa-alue, jossa suomalaisilla tuottajilla on vahvaa osaamista (F-Secure jne.). Tietoturvaan kuuluvat palomuuriohjelmistot, virustentorjunta, salausohjelmistot, tunnistusteknologiat ja virtuaaliset yksityisverkot. Tietoturvan merkitys korostuu sähköisen kaupankäynnin yleistymisen myötä.
Yksi ohjelmistoalan kasvava osa-alue koostuu jatkossa yritysten toiminnan ohjausjärjestelmistä. Toiminnanohjaus kattaa muun muassa yritysten ostot, tuotannonohjauksen, varastoinnin ja myynninohjauksen. Siihen kuuluvat myös tietovirtojen hallintaratkaisut, taloushallinto ja asiakkaan hallintajärjestelmät. Suomalaisilla palvelutuottajilla olisi mahdollisuuksia etenkin mobiilin toiminnanohjauksen kehittämisessä.
Liiketoiminnan kasvavia osa-alueita on myös ohjelmistojen vuokraus Internetin kautta. Vuokraus mahdollistaa ohjelmistojen käytön entistä laajemmin pienissä yrityksissä. Myös puheen käyttö erilaisissa ohjelmissa tulee lisääntymään. Esimerkkinä voidaan mainita auton toimintojen puheohjaus. Lisäksi kieliteknologian sovellutukset kuten puoliautomaattiset kääntämispalvelut kasvavat.
Rahoittajien toiminta lyhytnäköistä
Tietotekniikkapalvelu on ollut keskeinen Suomen taloudelliseen menestykseen vaikuttanut toimiala. Sen kansantaloudellisen merkityksen kasvu on ollut ripeää tuotanto- ja työllisyysosuuksilla mitaten, ja kasvupotentiaali on edelleen suuri (kuvio 4). "Hullaantuminen ja pettyminen toimialan menestykseen on ollut meillä kuitenkin ylimitoitettua", Marja Toivonen muistuttaa.
Kuvio 4 Tietotekniikkapalvelun kansantaloudellinen asema vuosina 1995 ja 2002 (yrityksiä koskevat tiedot ovat vuodelta 2001)
Lähde: Kansantalouden tilinpito ja yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.
Pettymys toteutuneeseen kehitykseen on näkynyt Toivosen mukaan yksityisten ja julkisten rahoittajien hätiköidyissä toimenpiteissä, jotka ovat merkinneet rahahanojen kiristämistä. Tämä voi muodostua kohtalokkaaksi varsinkin pienille ja vielä toimintansa alkuvaiheessa oleville, tuotekehitykseensä vahvasti panostaville tietotekniikkapalvelun yrityksille.
"Keskeisin haaste onkin riittävän pitkäjänteisen kehitystyön turvaaminen yrityksissä, joilla on lupaavia tuotteita, mutta toiminta ei ole vielä edennyt markkinoille valmiisiin tuote- ja palvelukokonaisuuksiin asti", Marja Toivonen sanoo. Oleellista toimialalla on rahoituksen kokoaminen yhteen riittävän suuriksi paketeiksi sekä realististen liiketoimintasuunnitelmien kytkeminen rahoitussuunnitelmiin.
Liikkeenjohdon osaamista vahvistettava
Suomalaisten tietotekniikkayritysten vahvuuksia ovat toimintaympäristö, jossa tele- ja tietotekniikan infrastruktuuri on hyvä ja koulutustaso sekä työntekijöiden osaaminen korkeatasoista. Tekninen osaaminen ei kuitenkaan pelkästään riitä. Tarvitaan liiketoiminnan osaamista, kuten markkinointiin, hinnoitteluun, myyntiin ja johtamiseen liittyvien kysymysten ratkaisukykyä.
Kiinteä osa liiketoiminnallista osaamista on projektihallinta ja projektiorientoitunut työskentelytapa. Tähän liittyviä osaamisalueita ovat jatkuvasti kasvavan verkostomaisen toimintatavan hallitseminen. Asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen kytkeytyy puolestaan toimialaosaaminen. Etulyöntiasemassa ovat yritykset, joiden henkilöstöllä on kokemusta toimimisesta asiakkaiden kanssa.
Ohjelmistotuotteiden vienti laajentunut
Tietotekniikka-alalla palvelujen kansainvälinen kysyntä kasvaa asiantuntijoiden mukaan nopeammin kuin kysyntä kotimaassa. KTM:n kyselyistä ilmenee, että noin 40 prosenttia toimialan yrityksistä aikoo panostaa kansainvälistymiseen joko voimakkaasti tai ainakin jonkin verran, kun vastaava osuus kaikissa maamme pk-yrityksissä on alle viidennes.
Viennillä on tärkeä asema etenkin tuotepohjaiseen liiketoimintaan nojaavissa tietotekniikkapalvelun yrityksissä. Teknologian kehittämiskeskus Tekesin arvioiden mukaan ohjelmistotuotteiden vienti oli vuonna 2002 noin 400 miljoonaa euroa, mikä muodosti jo 40 prosenttia suomalaisen ohjelmistoliiketoiminnan koko arvosta.
Suomalaisille ohjelmistotuoteyrityksille on tyypillistä keskittyminen yhteen maahan. Tärkeitä vientimaita ovat Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa, Norja, Britannia ja Viro. Vienti on lisännyt kansainvälistymiseen liittyvän osaamisen tarvetta jatkuvasti. Siinä keskeisiä kehittämiskohteita ovat kansainvälisen liiketoiminnan tuntemus, jakelukanavien rakentaminen, tuotetuki ja kulttuurikysymykset.
Lähteitä:
Lith Pekka: Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelualat ja ammatit Uudellamaalla -tilastollinen tarkastelu, Culminatum Oy, Espoo 2003. Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpidon, työvoimatutkimuksen ja yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoja. Toivonen, Marja: Ohjelmistoala, Toimialaraportti, joulukuu 2003.
Kirjoittaja toimii yrittäjänä omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith) email: pekka.lith@kolumbus.fi
Päivitetty 26.1.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi