Julkaistu: 27.1.2005
Kymmenen vuotta tietoyhteiskuntaa
Arjen logistiikka on tehostunut
Suomalaiset ovat kymmenen vuotta kulkeneet tietoyhteiskunta-kehityksen etujoukossa, mutta nyt kehitys on ainakin tilapäisesti kyllästymispisteessä. Varsinkaan varttuneemmat kansalaiset eivät löydä itseään kiinnostavaa palvelua. Onko vika varttuneissa kansalaisissa vai palvelujen tuottajissa? Jälkimmäisissä, arvioi tietoyhteiskuntakehitystä tutkinut Juha Nurmela.
Asta Junnila
Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä on seurattu "Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta" -hankkeessa vuodesta 1996 alkaen. Suomalaiset suhtautuvat tutkimustulosten mukaan avoimesti tieto- ja viestintätekniikan käytön kasvuun ja suomalaisten valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa ovat maailman huippua.
Erilaisissa tutkimuksissa on kuitenkin ennustettu tietoyhteiskuntakehityksen Suomessa taantuvan. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Juha Nurmela miettii, mitä tämä taantuminen voisi tarkoittaa kansalaisten tasolla. Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan kehityksessä on saavutettu ainakin väliaikainen kyllästymispiste.
"Kotitietokoneen ja Internet-yhteyden omistavien kotitalouksien määrä ei enää kasva tai kasvaa hyvin hitaasti. Sama hidas kasvu koskee Internetiä käyttävien ja sähköpostin hankkineiden osuuksia. Tästä seuraa kysymys, miksi on näin. Analyysimme viittaavat selvästi siihen, että työuran jälkeisessä elämänkaaren vaiheessa olevista yli 60-vuotiaista vain pieni osa on löytänyt Internetistä itseään kiinnostavaa tietoa tai käyttötarkoituksia. Heistä moni on kyllä kokeillut, mutta jatkuvaan käyttöön motivoivia 'palveluja' ei ole löytynyt. Tästä seuraa kysymys, onko vika varttuneiden kansalaisten vai palvelujen tuottajien. Minusta jälkimmäisten", Nurmela sanoo.
Hän korostaa, ettei kyse varttuneiden kohdalla useinkaan ole rahan puutteesta vaan motivaatiosta. 700 - 1 000 euron sijoittaminen laitteistoon, jolla voisi maksaa kymmenen laskua kuukaudessa ja korvata muutaman tunnin puhelinkeskustelut sähköpostiviesteillä, ei liene ostoslistan kärkipäässä, jos muuta hyöty- tai huvikäyttöä ei ole.
Tilastokeskuksen tutkimuksissa on ilmennyt, että eläkeikäisistä ja 35-59-vuotiaista työikäisistä suhteellisen moni tuntee kuitenkin syrjäytyneensä kehityksestä. Syrjäytymistä voidaan Nurmelan mukaan parhaiten estää huolehtimalla siitä, että ihmiset voivat hoitaa asioitaan aina ja helposti myös puhelimitse tai palvelupisteissä. Kirjastojen ja muiden yhteiskäyttöpisteiden verkkoyhteydet ovat myös tärkeitä. Varsin yleistä on myös internetyhteyksien 'lainaaminen' sukulaisten ja ystävien luona. Myös enemmistöllä eläkeläisistä on käytettävissään matkapuhelin, mikä heidän kohdallaan ainakin jossain määrin ehkäisee syrjäytymistä.
Etätyön potentiaali vielä vähäinen
Paljon on puhuttu myös tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista lisätä etätyöntekoa ja siten ehkäistä maaseudun autioitumista. Nurmelan mukaan tutkimustulokset eivät kuitenkaan juuri tue tätä: ihmisten oman arvion mukaan etätyön potentiaali on pieni.
"Sellaisia töitä, joihin etätyö soveltuisi parhaiten, tekevät ihmiset, jotka asuvat lähellä työpaikkaa. Työolotutkimukset viittaavat kaiketi siihen, että etätyö - siinä merkityksessä kun se viittaa työntekoon missä vaan ja koska vaan - pikemminkin lisää stressiä kuin vähentää sitä. Pieni työntekijäryhmä kokee, aiheellisesti tai aiheetta, että heidän tulee olla aina 'työn käytettävissä'", Nurmela pohtii.
Tieto- ja viestintätekniikan kehityksellä on Nurmelan mukaan ollut muutenkin vain vähäisiä ekologisia vaikutuksia. Tietoverkkojen käyttöön tarvittavien laitteiden käyttöikä on varsin alhainen. Ja vaikka sähköposti on vähentänyt kirjepostin ja faksin käyttöä dramaattisestikin, käytetään laskutuksessa ja suoramarkkinoinnissa edelleen postia, minkä vuoksi ekologiset vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Uutuudet arkipäiväistyvät nopeasti
Uusi tieto- ja viestintätekniikka on Nurmelan mukaan ennen kaikkea helpottanut ja joustavoittanut ihmisten arkielämää. Tekniikka on parantanut tiedon saatavuutta ja helpottanut yhteydenpitoa esimerkiksi postituslistojen ja ryhmätekstiviestien muodossa. Matkapuhelin ja tietoverkot ovat korvanneet aikaisemman fyysistä liikkumista vaativan "adidasverkon".
Tällainen arjen logistiikan ja vuorovaikutuksen tehostuminen uusien kanavien myötä niin kotona, työssä kuin vapaa-aikana on Nurmelan mielestä merkittävin muutos suomalaisessa tietoyhteiskunnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kauppalistaa ei tarvitse kirjoittaa muistiin, tapaamisia ei tarvitse sopia kellontarkasti.
"Siihen liittyy läheisesti myös sosiaaliset verkostot - ystävyys- ja sukulaisuussuhteet, harrastuksiin liittyvät kontaktit - joiden toimivuus ja kiinteys säilyvät entistä paremmin. Tekstiviesti ja sähköposti merkitsevät vuorovaikutuksessa uutta muotoa, joka sisältää toisaalta mahdollisuuden hyvin suureen hienotunteisuuteen, mutta tietysti myös tungettelevuuteen", Nurmela sanoo. Myös tiedon saatavuuden helpottuminen Internetin myötä on ollut merkittävä seikka. Hakukoneen käytöstä on monelle tullut jo ensimmäinen rutiini uutta asiaa selvitettäessä.
Seuraavat kymmenen vuotta tuovat tullessaan vielä monta uutta tapaa hoitaa arjen logistiikkaa. "Toisaalta sinä aikana monet asiat arkipäiväistyvät kynän kaltaisiksi itsestäänselvyyksiksi", Nurmela toteaa.
Mahdollisuus lisätä osallistumista
Nurmelan mielestä positiivisinta viimeisen kymmenen vuoden aikaisessa kehityksessä on ollut juuri kaiken tasoisen vuorovaikutuksen helpottuminen. "Vaalikoneita käyttäneistä monet arvioivat niiden lisänneen heidän yhteiskunnallista kiinnostustaan. Kuntien kotisivut lautakuntien ja valtuuston esityslistoineen ja pöytäkirjoineen tarjoavat kiinnostuneelle sellaisen mahdollisuuden vaikuttaa ja seurata asioita, jollaista ei varmaankaan ole ollut koskaan aiemmin. Tämä ulottuu myös valtion ja kansainvälisen vaikuttamisen tasoille."
Kansalaiset käyttävät nykyään yhä useammin sähköpostia ottaessaan yhteyttä niin virkamiehiin, kansanedustajiin kuin joukkoviestintävälineisiin. Nurmela huomauttaa, että sähköposti on kuitenkin tuonut vallankäytön takaisin vuorovaikutukseen. Välitön keskusteluyhteys perustuu periaatteessa tasa-arvoiseen dialogiin, jossa asioita voidaan yhdessä tarkentaa, viedä eteenpäin ja sopia. Sähköpostin, tekstiviestien ja kirjeiden kohdalla Nurmela sen sijaan puhuu "hidastetusta pallotteludiplomatiasta", jossa viestin vastaanottajalla on enemmän valtaa kuin sen lähettäjällä. Vastaanottaja voi jättää vastaamatta, viivyttää vastaamistaan, vastata asian sivusta tai lähettää asian edelleen toiselle vastattavaksi.
Tekniikalla voisi Nurmelan mukaan kuitenkin tulevaisuudessa olla suuriakin mahdollisuuksia innostaa kansalaisia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. "Yksi unelmani olisi se, että syntyisi tutkijoiden ja ohjelmoijien vapaaehtoistoimintana laatimia simulointimalleja, joilla itse kukin voisi testata poliitikkojen väitteiden paikkansapitävyyttä." Kansalaiset voisivat tällöin haastaa politiikan aivan uudenlaiseen luotettavuustestiin.
Tieto- ja viestintätekniikka yhteisyyden luoja
Nurmela näkee tieto- ja viestintätekniikan merkittävimmät mahdollisuudet ennen kaikkea vuorovaikutuksen apuvälineenä ja helpottajana sekä ihmisten välisen yhteisyyden luojana. Hän visioi tulevaisuutta, jossa tekniikka mahdollistaisi reaaliaikaisen kielen kääntämisen ja lisäisi siten eri kansakuntien yhteenkuuluvuutta.
"Jos meillä kaikilla olisi vaikkapa silmälasin sangassa mikrofoni, joka välittäisi vieraskielisen puheen käännöskoneelle ja sieltä käännettynä korvaan, silloin syntyisi mahdollisuus aivan uudenlaiseen vuorovaikutukseen, jossa ihmisten erottelu meihin ja muihin tulisi todennäköisesti vähenemään oleellisesti. Ihmettelen suuresti, miksi EU ei panosta miljardeja euroja tällaisten käännöskoneiden tekoon. Vain sitä kautta, että minä ja portugalilainen voisimme aina käyttää äidinkieltämme olemmepa missä päin Euroopan unionia tahansa, voi syntyä kokemus siitä, että olemme saman liittovaltion kansalaisia. Vai kuinka?"
Päivitetty 27.1.2005