Julkaistu: 27.1.2005
Irlannin huima nousu on ulkomaisten investointien varassa
LUXEMBURG on edelleen omassa vauraussarjassaan, kun mittarina käytetään bruttokansantuotetta asukasta kohti laskettuna. Luxemburgin luku on kaksinkertainen OECD-maiden keskitasoon nähden, kuten käy ilmi tällä kertaa julkaistavasta laajennetusta kansainvälisen katsauksen taulukosta. Bkt/as-lukema ampuu kuitenkin Luxemburgin tapauksessa yli, koska mukana on paljon maan rajojen ulkopuolelta töissä käyvien panosta; nimittäjäpuolellahan on silti vain maan väkiluku.
Irlanti on noussut kymmenessä vuodessa EU:n vauraimpien jäsenien joukkoon, ohi muun muassa vanhan isäntänsä, Britannian. Irlannissa on kuitenkin poikkeuksellista huomattava ero bruttokansantuotteen (BKT; engl. gross domestic product, GDP) ja bruttokansantulon (BKTL; engl. gross national income, GNI) välillä. Maan rajojen sisäpuolella tapahtuvaa tuotantoa mittaava BKT on jopa viidenneksen korkeampi kuin BKTL, josta vähennetään ulkomaalaisille kuuluvat tulot (ja johon toki vastaavasti lisätään ulkomailta saadut tulot). Korkea BKT kertoo Irlannin tapauksessa ulkomaisten yritysten ja investointien suuresta osuudesta maan talousbuumissa viime vuosina.
Bruttokansantuote asukasta kohti ostovoimapariteettien mukaan, EU25 = 100
Ekonomistien mukaan BKT:n ja BKTL:n suhde kertoo maan taloudellisesta kypsyysasteesta. Bruttokansantulo on BKT:ta korkeampi Sveitsin, Britannian ja USA:n kaltaisissa maissa, jotka ovat ehtineet investoida paljon ulkomaille. Esimerkiksi tuotot USA:n suurista investoinneista ulkomaille toisen maailmansodan jälkeen mahdollistavat osaltaan sen, että amerikkalaiset kuluttavat enemmän kuin maan rajojen sisällä tuotetaan.
Sitä vastoin Irlannin ja Viron kaltaisissa maissa, joissa nojaudutaan vahvasti ulkomaisiin investointeihin, bruttokansantulo on pienempi kuin BKT. BKT liittyy kuitenkin tuotannon mittarina esimerkiksi työvoiman kysyntään, mikä näkyy oheisessa taulussa Irlannin alhaisena työttömyytenä.
Paras maa asua
Vaikka BKT:n näyttämä vauraus ei siis ole kokonaan irlantilaisten kulutettavissa, maa yhtä kaikki on "The Economist" -lehden vuosittain tekemän, vahvasti tilastoihin perustuvan rankkauksen mukaan maailman paras paikka elää. Perusteena oli parhaiden asioiden menestyksellinen yhdistäminen uudesta ja vanhasta. Uutta edustivat korkea BKT, alhainen työttömyys ja poliittiset vapaudet, vanhaa puolestaan vakaa perhe-elämä ja yhteisöllisyys. Maan varjopuolina mainittiin ilmasto ja sukupuolten välinen epätasa-arvo.
Irlannin perässä listalla tulivat Sveitsi, Norja, Luxemburg ja Ruotsi. Suomi ylsi laskelmassa 12. sijalle. Pistemäärämme oli sama kuin USA:lla, joka BKT/as-mittarilla on maailman kakkonen Luxemburgin jälkeen.
- Jouni Kotkavuori
Päivitetty 27.1.2005