Ammattikorkeakoulut maisteripajoiksi?

Antton Lounasheimo

Euroopan korkeakouluopetuksen yhdentyminen muuttaa Suomen koulutusjärjestelmää. Ylempi korkeakoulututkinto tulee myös ammattikorkeakouluihin. Uusien koulutusohjelmien suunnittelussa korostetaan työmarkkinoiden tarpeita.

Opetusministerit 29 maasta allekirjoittivat Bolognassa kesäkuussa 1999 asiakirjan, jossa asetettiin tavoitteeksi yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luominen vuoteen 2010 mennessä. Niin kutsutun Bolognan prosessin tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaa globalisaation myötä kiristyneessä kansainvälisessä kilpailussa.

Eräs tärkeimmistä tavoitteista on eri maiden tutkintorakenteiden yhdenmukaistaminen siirtymällä kahden syklin koulutusmalliin koko Euroopassa. Ensimmäisen syklin tutkinto on kolmi- tai nelivuotinen kandidaatin tutkinto, jonka tulisi riittää työn saantiin Euroopan työmarkkinoilla. Toisen syklin muodostavat maisterin ja tohtorin tutkinnot, jotka luokitellaan molemmat jatkotutkinnoiksi.

Kaksiportainen tutkintorakenne otetaan käyttöön tänä vuonna Suomen yliopistoissa, ja se on tulossa myös ammattikorkeakouluihin, mikäli tarvittava lakimuutos saadaan sitä ennen voimaan.

Suoritetut tutkinnot ammattikorkeakouluissa

Amk-jatkotutkinnot kaikille aloille

Korkeakoulujen arviointineuvoston asettaman kansainvälisen arviointiryhmän mukaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tulisi vakinaistaa kaikille koulutusaloille. Lisäksi ryhmä suositteli monialaisten jatkotutkinto-ohjelmien perustamista.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon nimeksi arviointiryhmä suosittelee maisteria. Lisäksi ryhmä toivoo tutkintoon selvitystä koulutusalasta, esimerkiksi terveysteknologian maisteri tai yrittäjyyden maisteri.

Vuonna 2002 käynnistyneessä ja ensi kesänä päättyvässä kokeilussa jatkotutkintoja on kutsuttu ylemmiksi ammattikorkeakoulututkinnoiksi. Opetusneuvos Anja Arstila-Paasilinna opetusministeriöstä pitää todennäköisenä, että myös vakinaistettujen tutkintojen suomalaiseksi nimeksi tulee ylempi ammattikorkeakoulututkinto. "Tutkinnon englanninkieliseen nimeen tosin tullee sana Master", Arstila-Paasilinna ennustaa.

Ylemmät amk-tutkinnot ovat arviointiryhmän mukaan verrannollisia muiden EU-maiden ammatillisiin Master- eli maisteritason tutkintoihin. Niiden pitäisi ryhmän mukaan antaa kelpoisuus virkaan, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.

Opetusministeriössä valmistellaan lakiesitystä ammattikorkeakoulututkinnoista kansainvälisen arviointiryhmän antamien suositusten pohjalta. Esitys on tällä hetkellä eri sidosryhmien kommentoitavana. "Tavoitteenamme on, että hallitus pääsee käsittelemään asiaa heti vuoden alussa ja eduskunta helmikuussa, jotta lakimuutos ehtisi voimaan elokuun alkuun mennessä", Arstila-Paasilinna kertoo aikataulusta.

Korkea-asteen koulutuksessa koulutusjärjestelmän oppilaista, %

Työelämälähtöisyyttä tähdennetään

Tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa on tarjolla useita amk-tutkintoa täydentäviä erikoistumisopintoja, jotka eivät ainakaan vielä johda ylempään tutkintoon. Liikematkailun erikoistumisopinnot alkavat Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Helian Porvoon yksikössä tammikuussa. "Erikoistumisopinnoista tulee todennäköisesti myöhemmin osa jatkotutkintoon johtavaa koulutusta", yliopettaja Jarmo Ritalahti Heliasta uskoo. Alkavan ohjelman laajuus on 20 opintoviikkoa eli 30 Bolognan prosessin tuomaa uutta ECTS (European Credit Transfer System) -opintopistettä. Jatkotutkintoon vaadittaisiin noin kolminkertainen määrä opintoja.

Ammattikorkeakoulujen tarkoitus on vastata työmarkkinoiden tarpeisiin. "Liikematkailun opetusta ei ollut tarjolla Suomessa oikein missään. Matkailuala on käymässä läpi muutoksia, ja tälle erikoisosaamiselle on syntynyt kysyntää", Ritalahti kertoo uuden koulutusohjelman ideoinnista.

Hän on mukana myös matkailu-, ravitsemis- ja talousalan jatkotutkintoa suunnittelevassa valtakunnallisessa työryhmässä. Ritalahti ei näe ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetuksen välillä päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja. "Työelämälähtöinen profiilimme eroaa selvästi yliopistojen maisteriohjelmista", yliopettaja painottaa.

Kansainvälisen arviointiryhmän mukaan keskeisiä kriteerejä uusien amk-jatkokoulutusohjelmien hyväksymisessä tulisi olla juuri työelämän tarpeet, koulutuksen alueellinen kattavuus ja alueen jo olemassa oleva koulutustarjonta.

Jatkotutkintokokeilussa koulutukseen hyväksytyiltä vaadittiin valmistumisen jälkeinen kolmen vuoden työkokemus alalta. Hallitusneuvos Matti Rajakylä opetusministeriöstä uskoo kuitenkin, että työkokemukseksi hyväksytään jatkossa myös ennen alemman amk-tutkinnon suorittamista hankittu työkokemus. "Esimerkiksi lukion sijasta ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelleet ovat usein jo ehtineet olla työelämässä ennen ammattikorkeakoulun aloittamista", Rajakylä huomauttaa.

Kansainvälinen hanke

Bolognan julistuksessa edellytetään opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja korkeakoulujen muun henkilökunnan kansainvälisen liikkuvuuden lisäämistä. Tavoitteen saavuttamista helpottaa yhdentyvän tutkintojärjestelmän lisäksi opintosuoritusten ECTS-mitoitusjärjestelmä, jonka on määrä korvata kotimainen opintoviikkojärjestelmä viimeistään ensi lukuvuoden alussa. ECTS-opintopisteiden avulla opintojen siirtäminen korkeakoulusta toiseen yksinkertaistuu.

Lisäksi Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat jo ottaneet käyttöön kansainvälisen tutkintotodistuksen liitteen (diploma supplement), joka antaa tietoja suoritetuista opinnoista, tutkinnon statuksesta ja tutkinnon tuomasta kelpoisuudessa jatko-opintoihin ja työelämään. Liitteen avulla ulkomaisen tutkinnon ja koulutuksen tason ja sisällön arviointi helpottuu.

Bolognan prosessissa on korostettu myös koulutuksen laadunarvioinnin sekä kieli- ja kulttuurikoulutuksen tärkeyttä. Prosessin seuraava seurantakokous pidetään toukokuussa Bergenissä Norjassa.

Hakeneet ja aloittaneet Suomen ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain 2003

	Hakeneet			Aloittaneet			Hakeneista aloittaneita
Koulutusala	Miehiä	Naisia	Yht.	Miehiä	Naisia	Yht.	%
Humanistinen ja kasvatusala	153	890	1043	65	284	349	33,5
Kulttuuriala	3 977	7 997	11 974	879	1 876	2 755	23,0
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala	10 888	15 039	25 927	2 035	4 778	6 813	26,3
Luonnontieteiden ala	2 985	1 678	4 663	1 199	781	1 980	42,5
Tekniikan ja liikenteen ala	18 442	4 198	22 640	8 321	1 724	10 045	44,4
Luonnonvara- ja ympäristöala	1 306	1 625	2 931	520	566	1 086	37,1
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala	5 375	26 039	31 414	834	6 798	7 632	24,3
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala	1 768	6 312	8 080	430	1 752	2 182	27,0
Yhteensä	44 894	63 778	108 672	14 283	18 559	32 842	30,2

Lähde: OPM/AMKOTA

Päivitetty 28.1.2005