Talouden muutokset tilastoissa

Vuoden 2001 aikana Suomen talouden kehitysennusteita rukattiin alaspäin kerta toisensa jälkeen. Kesään mennessä oli selvää, että USA:n talous oli taantumassa, ja pelättiin jopa lamaa. Kotimaassa julkistetut suhdannetilastojen tiedot kertoivat vielä toukokuussa ilosanomaa talouden kasvusta, kuten maaliskuun kokonaistuotannon 4,2 prosentin kasvu edellisvuodesta. Ensimmäinen tilastovihje kotimaan talouden hidastumisesta tuli toukokuun lopussa, kun huhtikuun teollisuustuotannon kerrottiin olleen 0,7 prosenttia pienempi kuin edellisen vuoden huhtikuussa.

Nyt kun lähes koko vuoden kehityskuva on selvillä, näyttää kokonaistuotannon kasvu Suomessa pysähtyneen jo vuoden 2000 lopussa. Kokonaistuotannon kehitystä kuvaava trendikäyrä osoittaa alaspäin koko kevään 2001 ajan.

Miten on sitten mahdollista, että uutisoidut luvut kertoivat reilusta kasvusta vaikka tuotannon taso olikin alkanut jo pienentyä? Tämä johtuu perinteisestä tavasta uutisoida muutosprosentteja edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta tai neljänneksestä. Näennäisen kasvun sai aikaan kasvuperintö edelliseltä vuodelta.

Jos talouden indikaattori, vaikkapa kokonaistuotannon kuukausikuvaaja, kasvaa vuoden aikana, on indikaattorin taso vuoden alkupuolella matalampi kuin vuoden lopussa. Vaikka indikaattorin arvo ei seuraavana vuonna enää kasvaisikaan, on se silti korkeammalla tasolla kuin vuoden takaisella vertailujaksolla. Voipa indikaattorin arvo jopa pienentyä ja edelleen olla edellisvuoden vertailujaksoa ylempänä vuoden alkupuolella.

Tällaisen kasvuperinnön johdosta voi syntyä mielikuva positiivisesta kasvusta vaikka kasvu kuukaudesta kuukauteen olisi pysähtynyt tai vaihtunut laskuksi.

Arvioitaessa taloudellista kehitystä onkin tärkeää seurata myös sitä, mihin suuntaan talouden mittarit liikkuvat. Onko kasvu kiihtymässä, onko se pysähtynyt vai onko kasvu vaihtunut laskuksi ja toisin päin, onko lasku kiihtymässä, pysähtynyt vai onko lasku vaihtunut kasvuksi?

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että tärkeimpiä kansantalouden indikaattoreita uutisoitaessa vertaillaan yleensä ensin edelliseen ajanjaksoon, esimerkiksi kuukauteen, ja vasta sen jälkeen vuoden takaiseen jaksoon. Erityisen selvä tämä käytäntö on teollisuustuotannon kuukausittaisen ja kansantalouden neljännesvuosittaisen kehityksen kuvaamisessa.

Tilastokeskus on viime vuoden kesänä alkanut tarkastella myös lyhyen ajan muutoksia sekä kokonaistuotannon kuukausikuvaajan että teollisuustuotannon volyymi-indeksin lehdistötiedotteissa. Tätä tarkastelutapaa aiotaan vahvistaa edelleen. Ensimmäisenä toimenpiteenä teollisuustuotannon volyymi-indeksissä siirrytään tammikuun 2002 indeksistä alkaen uutisoimaan ensimmäiseksi kuukausimuutoksia ja vasta toiseksi vuosimuutoksia.

Muiden keskeisten talousindikaattorien osalta seurataan perässä. Monissa niistä ei kuitenkaan voida indikaattorin suuren vaihtelevaisuuden vuoksi käyttää kuukausittaisia muutoksia. Suomen pienessä ulkomaankaupasta vahvasti riippuvaisessa taloudessa indikaattorit heilahtelevat rajustikin emmekä voi suoraan seurata suurissa, enemmän kotimarkkinoiden varassa toimivissa, talouksissa noudatettuja käytäntöjä. Voimakasta satunnaisheittelyä tullaan tasaamaan esimerkiksi kolmen kuukauden liukuvien keskiarvojen avulla.

Samalla kun siirrytään peräkkäisten kuukausien tai kolmen kuukauden jaksojen vertailuun, on vertailussa otettava huomioon kausivaihtelu. Kausitasoitus tehdään kansainvälisesti hyväksi tunnetuilla ekonometrisilla malleilla. Tilastokeskuksen käyttämissä malleissa uudet havainnot vaikuttavat myös taaksepäin edellisten ajanjaksojen kausitasoitukseen, joskus varsin merkittävästikin. Tämän vuoksi kausitasoitetut luvut ja niistä lasketut muutokset revisoituvat jonkin verran enemmän kuin tähän asti on totuttu.

Ensimmäiset koko kansantalouden viime vuoden luvut saadaan helmikuun lopussa, jolloin Tilastokeskus julkistaa kansantalouden tilinpidon tiedot vuodelta 2001. Tähänastisten tietojen perusteella näyttää selvältä, että myös viime vuosi oli vuositasolla mitaten kasvuvuosi.

Kuitenkin viime vuotta kiinnostavampaa on se, mihin suuntaan kansantaloutemme on nyt menossa. Tätä arviointia Tilastokeskuksen uutisointikäytännön muutos auttaa omalta osaltaan.

Ilkka Hyppönen
tilastojohtaja

Päivitetty 14.2.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi