Julkaistu: 14.2.2002
Teknisen suunnittelualan suhdanteet heikentyneet
Kauppa- ja teollisuusministeriö KTM:n teettämien suhdannekyselyjen mukaan teknisen suunnittelualan markkinanäkymät ovat huononemassa. Syyskuussa 2001 kolmannes kyselyihin vastanneesta sadasta insinööri- ja arkkitehtitoimistosta arveli yleisten suhdanneodotusten huononevat vuonna 2002. Ainoastaan viidennes kyselyyn vastanneista odotti suhdanteiden paranevan.
Pekka Lith
Suunnittelu- ja Konsulttitoimistojen Liitto SKOL:n jäsenyrityksille lokakuussa 2001 suunnatut suhdannetiedustelut tukevat käsitystä siitä, että suunnittelualan markkinat ovat synkentyneet. Työpaineiden väheneminen on näkynyt samalla myös kapasiteetin käytössä, sillä laskutettavuusaste putosi vuoden 2001 loppupuolella puoli prosenttiyksikköä runsaaseen 79 prosenttiin.
SKOL:n mukaan markkinanäkymien heikentyminen johtuu tilausten vähenemisestä. Kotimaisen tilauskannan kasvu pysähtyi jo vuoden 2000 puolella. Lisäksi vuoden 2001 loppupuolella suunnitteluyritykset saivat uusia töitä melkein kolmanneksen vähemmän kuin vuoden alkupuolella, minkä vuoksi alan kokonaistilauskanta pieneni 10 prosenttia viime vuoden lopussa.
Suhdannenäkymät vaihtelevat tehtäväalueittain
Suunnitteluyritysten tehtävät voidaan jakaa kolmeen päätehtäväalueeseen, jotka ovat talonrakennustekniikka, yhdyskuntarakentamisen tekniikka ja teollisuuden tuotantotekniikka. Vuonna 2000 tuotantotekniikan osuus alan kokonaislaskutuksesta oli 45 prosenttia, talonrakennustekniikan 30 prosenttia ja yhdyskuntarakentamisen 21 prosenttia. Muu toiminta oli neljä prosenttia.
Suhdanneodotukset ovat myönteisimmät teollisuussuunnittelussa, jossa tilauskanta on edelleen 10 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000. Talonrakennusalalla rakennuttajakonsultit ja arkkitehdit ovat pystyneet jopa lisäämään tilauskantaansa. Muussa talonrakennustekniikassa ja yhdyskuntarakentamisessa markkinat ovat sitä vastoin heikentyneet selvästi.
Talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa julkisen alan tilaukset ovat tärkeitä erityisesti pienille rakennusalan insinööri- ja arkkitehtitoimistoille. Julkisen alan osuus suunnitteluyritysten laskutuksesta on kuitenkin hiljalleen vähentynyt, mikä johtuu kuntien rakennusinvestointien pienenemisestä pääkaupunkiseutua ja muutamaa maakuntakeskusta lukuun ottamatta.
Liikevaihdon kasvu hidastunut
Tilastokeskuksen liiketoiminnan suhdannekuvaajien mukaan teknisen suunnittelualan liikevaihto kasvoi 11 prosenttia vuonna 2000. Rahamääräisesti liikevaihto kasvoi lähes kahdeksaan miljardiin euroon. Liikevaihdon kasvu on kuitenkin hidastunut vuoden 2001 aikana.
SKOL:n mukaan suunnitteluyritysten laskutustaso (noin 71 000 euroa/työntekijä vuodessa) on edelleen kohtuullisen korkealla tasolla, vaikka laskutustaso pieneni viitisen prosenttia viime vuoden jälkipuoliskolla. Vuonna 2002 liikevaihdon kasvun ennakoidaan taasen voimistuvan, sillä puolet KTM:n suhdannekyselyihin vastanneista yrityksistä ennakoi liikevaihdon lisääntyvän kuluvana vuonna (taulukko 1).
Taulukko 1. Teknisen suunnittelualan liikevaihdon, henkilöstön, investointien, kannattavuuden ja viennin kehitys vuonna 2002, %
| Kasvaa | Ennallaan | Pienenee | |
| Liikevaihto | 49 | 31 | 20 |
| Henkilöstö | 30 | 59 | 11 |
| Investoinnit | 20 | 62 | 18 |
| Kannattavuus | 38 | 47 | 18 |
| Vienti | 20 | 77 | 3 |
| Lähde: Kauppa- ja teollisuusministeriön suhdannekyselyt 2/2001 | |||
Kannattavuus ja rahoitusasema parantunut
Osuuspankkikeskus Opk:n yritystutkimuksen mukaan teknisen suunnittelualan kannattavuus koheni vuosina 1998-2000, mikäli kannattavuutta mitataan käyttökatteen, rahoitustuloksen tai nettotuloksen suhteella liikevaihdosta. Samanaikaisesti omavaraisuusaste parani ja velkaantumisaste pieneni. Vuonna 2000 Opk:n yritystutkimukseen osallistui 150 suunnitteluyritystä (taulukko 2).
Taulukko 2. Teknisen suunnittelualan kannattavuuden ja rahoitusaseman kehitys 1998-2000
| 1998 | 1999 | 2000 | |
| Yrityksiä | 246 | 216 | 149 |
| Käyttökate, % | 11,4 | 11 | 11,9 |
| Rahoitustulos, % | 8,1 | 7,7 | 7,9 |
| Nettotulos, % | 4,4 | 3,7 | 4,5 |
| Omavaraisuusaste, % | 30,7 | 32,3 | 36,2 |
| Velkaantumisaste, % | 34,3 | 38,1 | 32,8 |
| Lähde: Osuuspankkikeskuksen yritystutkimus 2001 | |||
KTM:n suhdannekyselyjen mukaan vajaat 40 prosenttia suunnitteluyrityksistä uskoi kannattavuuden kohoavan vuoden 2002 aikana. Kannattavuuden osalta on myönteistä, että palkkakustannukset ovat nousseet vuonna 2001 hitaammin kuin liikevaihto (kuvio 1), sillä työvoimakustannukset muodostavat monissa suunnitteluyrityksissä jopa 50-60 prosenttia liikevaihdosta.
Kuvio 1. Liikevaihdon ja palkkasumman kasvu teknisellä suunnittelualalla edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna 11/2000-11/2001, %
Viennin kehitys ennallaan
Teollisuussuunnittelun osuus teknisen suunnittelualan laskutuksesta on suurta erityisesti kansainvälisessä toiminnassa. Tilastokeskuksen rakennetilastojen mukaan teknisen suunnittelualan vienti oli vuonna 2000 noin 340 miljoonaa euroa. SKOL:n mukaan viennistä runsaat puolet suuntautui Eurooppaan, viidennes Pohjois-Amerikkaan ja loput muille alueille (kuvio 2).
Kuvio 2. Teknisen suunnittelualan yritysten ulkomainen toiminta alueittain vuonna 2000, % laskutuksesta.
Viennissä suurin toimiala on meri- ja laivatekniikka, jossa vienti kasvoi 20 prosenttia vuonna 2000. Muut merkittävät teollisuussuunnittelun vientialat ovat koneenrakennustekniikka, tehdas- ja laitossuunnittelu, teollisuusautomaatio ja prosessisuunnittelu. Kaikilla näillä toimialoilla vienti väheni. Niinikään vienti on pienentynyt talonrakennustekniikassa ja yhdyskuntarakentamisessa.
KTM:n suhdannekyselyistä kävi ilmi, että pääosa yrityksistä (lähes 80 %) uskoo viennin pysyvän suurin piirtein ennallaan vuonna 2002. Viidennes arveli viennin lisääntyvän (taulukko 1). SKOL:n mukaan tilanne pysyy vientimarkkinoilla ennallaan teollisuussuunnittelussa ja talonrakennustekniikassa. Yhdyskuntarakentamisessa vientitoiminnan ennustetaan puolestaan heikkenevän.
Henkilöstöpulasta lomautuksiin
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tekninen suunnitteluala työllisti yksityisellä alalla noin 32 000 työntekijää vuonna 2000. Alan yritysten menestys on perustunut vahvasti osaavaan ja koulutettuun henkilöstöön. Tätä osoittaa se, että noin 70 prosenttia suunnitteluyritysten työntekijöitä on suorittanut insinöörin, diplomi-insinöörin tai muun akateemisen loppututkinnon.
Suunnitteluala kärsi vuonna 2000 henkilöstöpulaa, mikä johti yrityksissä töiden ruuhkautumiseen. Vielä vuoden 2001 alussa suunnittelualan henkilömäärä kasvoi kolmella prosentilla. Sittemmin henkilöstön kasvu on pysähtynyt ja lomautukset ovat lisääntyneet joissakin yrityksissä. Vuonna 2002 kuitenkin 30 prosenttia yrityksistä on aikeissa palkata lisää työvoimaa (taulukko 1).
KTM:n suhdannekyselyjen mukaan tärkein työllistämisen este on kysynnän riittämättömyys ja epävarmuus tulevaisuudesta. Toiseksi tärkeimmäksi työllistämisen esteeksi on muodostunut sopivan työvoiman saatavuus. Tätä mieltä oli peräti neljännes kyselyihin vastanneista suunnitteluyrityksistä. Sitä vastoin palkkataso tai työn sivukulut eivät ole merkittäviä työllistämisen esteitä (kuvio 3).
Kuvio 3. Suurimmat työllistämisen esteet teknisellä suunnittelualalla 2001, % vastanneista yrityksistä
Alan kehittämistarpeet
Suunnittelualan suurimmat kehittämisen tarpeet liittyvät henkilöstöön ja sen koulutukseen, sillä alan arvonlisäys syntyy nimenomaan korkeaan osaamispanokseen perustuvasta henkilöpanoksesta. Koulutuksen tarvetta korostaa se, että mm. tietotekniikan nopea kehittyminen edellyttää panostusta uusien työskentelymenetelmien ja välineiden hallintaa (kuvio 4).
Kuvio 4. Tärkeimmät kehittämistarpeet teknisellä suunnittelualalla 2001, % vastanneista yrityksistä
Seuraavalla sijalla ovat markkinointi ja myynti sekä tietotekniikka ja tuotekehitys. KTM:n suhdannekyselyjen mukaan kuitenkin vain runsas viidennes suunnitteluyrityksistä on lisäämässä tutkimus- ja kehittämispanosta vuonna 2002. Ankara kilpailu on rajoittanut suunnitteluyritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa, kun työtuntien laskutettavuusaste (n. 80 %) on pidettävä korkeana.
Lähteet: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Suhdannetiedustelu 2/200; Kauppa- ja teollisuusministeriö (toim. Pekka Lith): Tekninen konsultointi, toimialaraportti 1/1999, Helsinki 1999; Osuuspankkikeskus: Yritystutkimus 2001, Helsinki 2001; Suunnittelu- ja Konsulttitoimistojen Liitto: Laskutustilasto 2000 ja Suhdannetilasto 2/2001; Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpidon, liiketoiminnan suhdannekuvaajien, työvoimatutkimuksen ja yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoja
Kirjoittaja toimii tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith).
Päivitetty 14.2.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi