Julkaistu: 16.2.2003
Harmaa tavara haukkaa tieliikenteen kuormasta
Osuus 3-5 prosenttia alan myynnistä
Kuorma-autoliikenteen harmaasta taloudesta laadittu tuore selvitys osoittaa, että piilotaloutta on eniten idän ulkomaanliikenteessä, maanrakennusalan kuljetuksissa, muuttokuljetuksissa ja muissa yksityisten kotitalouksien ostamissa kuljetuksissa. Kokonaisuudessaan harmaa talous asettuu Suomessa 3-5 prosenttiin tieliikenteen tavarankuljetusalan myynnistä.
Pekka Lith
Epäterve kilpailu ilmenee tieliikenteen tavarakuljetuksessa pimeän työvoiman käyttönä, ajoaikamääräysten rikkomisena, ylikuormina ajamisena ja suoranaisina harmaina kuljetuksina. Konkurssikeinottelu ja pimeiden kuljetusten myynti yksityiseen liikenteeseen rekisteröidyillä ajoneuvoilla katsotaan olevan yleisempää kuin kirjanpidon ohittava toiminta luvanvaraisessa tavaraliikenteessä (taulukko 1).
Taulukko 1. Harmaan talouden tärkeimmät ilmenemismuodot tieliikenteen tavarakuljetusalan yrityskyselyjen mukaan tärkeysjärjestyksessä, pisteet
| Pisteet | |
| Pimeän työvoiman käyttö | 306 |
| Konkurssikeinottelu ja kertakäyttöyritysten hyväksikäyttö | 225 |
| Pimeiden kuljetuspalvelujen myynti yksityiseen liikenteeseen rekisteröidyillä ajoneuvoilla | 216 |
| Kirjanpidon ohittava kuljetuspalvelujen myynti luvanvaraisessa tavaraliikenteessä | 157 |
| Arvonlisäveron laiminlyönti | 73 |
| Polttoaineveron kierto | 27 |
| Laittoman alkoholin, tupakkatuotteiden ja piraattituotteiden salakuljetus maahan | 19 |
| Vastaukset on pisteytetty yrityskohtaisesti ja summattu yhteen siten, että tärkein harmaan talouden ilmenemismuoto on saanut kolme pistettä, toiseksi tärkein kaksi pistettä ja kolmanneksi tärkein yhden pisteen. (Lähde: Harmaan talouden yrityskyselyt 2002) | |
Tieliikenteen tavarakuljetuksissa ei esiinny kuitenkaan laajamittaista tulonsalausta, sillä toiminta on pääosin yritysten välistä toimintaa, missä kuljetuspalvelun ostaja tarvitsee liikennöitsijältä kuitit omaa kirjanpitoaan varten. Tulojen salaaminen voi olla yleistä vain yksityisten kotitalouksien ostamissa kuljetuksissa ja silloin, kun toimeksiantajana on ulkomainen yritys tai muu yhteisö.
Harmaa talous painottuu tieliikenteen tavarakuljetuksissa kuitenkin kustannuksia säästäviin toimiin, kuten pimeän työvoiman käyttöön. Erityisen yleistä on pimeiden palkkojen maksaminen tavaroina, perusteettomina päivärahoina ja muina kulukorvauksina. Myös tekaistuja tarvike- ja palveluostoja (kuittikauppaa) on käytetty pimeiden palkkojen maksamiseen.
Alan verotarkastuksissa havaitut muut tyypilliset virheet koskevat yrittäjän yksityiskulujen sisällyttämistä yrityksen kirjanpitoon, verollisen ja verottoman myynnin tulkintaa kansainvälisissä kuljetuksissa sekä arvonlisäverotukseen liittyviä epäselvyyksiä kalustokaupoissa. Esimerkiksi kalustoa on ostettu verottomana, mutta kuitenkin on tehty vähennyksiä arvonlisäverotuksessa.
Yritykset keskittyvät selviytymiseen
Alan suuret pääkustannukset ja suhdanneherkkyys, työvoimakustannusten suuri osuus kokonaiskustannuksista, pienyritysvaltaisuus, suurasiakkaiden harjoittama kuljetusten alihinnoittelu ja Venäjän liikenteeseen liittyvät jatkuvat ongelmat ovat luoneet kuljetusalalle toimintaympäristön, jossa liikennöitsijät ovat keskittyneet selviytymiseen ja jossa kilpailuetua on haettu epäterveillä toimintatavoilla.
Toimintaa pyöritetään tieliikenteen tavarakuljetuksessa nykyisin varsin pienillä marginaaleilla, ja monet yritykset toimivat lähes konkurssin partaalla. Verohallinnon riskikartoituksen mukaan peräti neljännes toimialan yrityksistä kuului kohonneen tai suuren riskin yrityksiin vuonna 2002. Riskiyrityksiä on suhteellisesti enemmän liikevaihdoltaan suurissa yrityksissä kuin pienissä yrityksissä.
Kilpailun vääristymät lisäävät harmaata taloutta
Harmaata taloutta ovat lisänneet kilpailun vääristymät, jotka johtuvat kuljetusyrittäjien mukaan erityisesti velkasaneerauksessa olleiden ja konkurssin tehneiden yrittäjien toiminnasta markkinoilla. Yrityskyselyjen mukaan piilotaloutta kasvattavat edelleen "villien" kuljetusvälittäjien toiminta sekä virolaisten ja venäläisten kuljettajien käyttö kotimaan kuorma-autoliikenteessä.
Korkeaa arvonlisäveroa tai polttoaineveroa ei lueta kuitenkaan alalla harmaan talouden tärkeimpien syiden joukkoon, kuten ei myöskään löyhää liikennelupakäytäntöä tai väärinkäytöksiin houkuttelevaa puutteellista lainsäädäntöä. Silti monet yritykset ovat sitä mieltä, että liikennelupakäytäntö ei ota riittävästi huomioon yrittäjän ammattitaitoa ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.
Suurin osa yrityskyselyyn osallistuneista arveli, että harmaa talous ei ole tieliikenteen tavarakuljetuksessa pelkästään lamakauden ilmiö, vaan piilotaloutta esiintyy myös noususuhdanteessa (taulukko 2). Yritykset katsovat myös, että harmaa talous pitää osaltaan kuljetuspalvelujen hinnat epäterveellä tasolla, vääristää kilpailua ja pakottaa koko toimialan lähemmäksi epäterveitä toimintatapoja.
Taulukko 2. Vastaukset väittämiin tieliikenteen tavarakuljetusalan harmaan talouden yrityskyselyihin vastanneiden mukaan, keskiarvot
| (asteikko 5-1, jossa 5 = täysin samaa mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 2 = jossain määrin eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä) | |
| Pisteet | |
| Viranomaisten tehotarkastusiskut ovat välttämättömiä harmaan talouden harjoittajien kiinnisaamiseksi? | 4,26 |
| Harmaan talouden torjunnassa valvonnan lisääminen ei pelkästään riitä, vaan tarvitaan myös rangaistusten koventamista? |
4,06 |
| EU:n ehdotukset yrittäjien työajan rajoittamisesta (työaikadirektiivi) lisäisivät toteutuessaan harmaata taloutta alallamme? |
4,06 |
| Viranomaisten tulisi kehittää aloittavien yritysten ohjaavaa valvontaa ja seurantaa harmaan talouden vähentämiseksi? |
4,03 |
| Liikennelupakäytäntö ei ota riittävästi huomioon yrittäjän ammattitaitoa ja taloudellisia toimintaedellytyksiä? | 3,85 |
| Harmaan talouden ongelmat vähenevät toimialamme yrityksistä hyväksyttyjä tilintarkastajia (HTM, KHT) ja auktorisoituja kirjanpitotoimistoja käyttämällä? |
3,32 |
| Harmaan talouden ongelmat vähenevät toimialaltamme polttoaineverotusta alentamalla? | 2,94 |
| Harmaa talous korjaa verotuksen markkinavääristymiä tuottamalla palveluja ja tavaroita, joita ei voida tuottaa kannattavasti verolliseen hintaan? |
2,85 |
| Harmaan talouden ongelmat vähenevät toimialaltamme arvonlisäverotusta alentamalla? | 2,83 |
| Harmaan talouden vastaisessa kamppailussa on korostettu aivan liikaa valvonnan ja sanktioiden merkitystä? | 2,66 |
| Harmaa talous on ollut toimialallamme vain lama-ajan ilmiö, jonka merkitys vähenee noususuhdanteessa? | 2,23 |
| Lähde: Harmaan talouden yrityskyselyt 2002 | |
Piilotaloutta ulkomaanliikenteessä ja maanrakennusalan kuljetuksissa
Tieliikenteen tavarakuljetusalalla tehtyjen yrityskyselyjen mukaan toimialan harmaan talous painottuu yksityisten kotitalouksien ostamiin kuljetuksiin (muun muassa muuttokuljetuksiin), Venäjän ja muun Itä-Euroopan liikenteeseen ja rakennus- ja maanrakennusalan kuljetuksiin. Yrityskyselyjä tehtiin 194 syksyllä 2002. Ne kuvastavat näiden yritysten näkemyksiä toimintaympäristöstään.
Mediaanikeskiarvona harmaiden kuljetuspalvelujen myynti asettuu vain kolmeen prosenttiin alan kokonaismyynnistä, mutta maanrakennusalan kuljetuksissa ja ulkomaanliikenteessä harmaan toiminnan osuus nousee jopa kymmeneen prosenttiin. Sitä vastoin tavaralinjaliikenteessä, säiliökuljetuksissa ja muissa kuljetuksissa harmaan talouden merkitys on pieni (kuvio 1).
Kuvio 1. Harmaan talouden osuus tieliikenteen tavarakuljetusalan kokonaismyynnistä ja yritysten suoritealojen mukaan, mediaanit
Tieliikenteen tavarakuljetuksen laskennallisen harmaan tuotoksen arvo oli noin 180 miljoonaa euroa vuonna 2000 eli 4-5 prosenttia alan koko tuotoksesta tuolloin. Arvio on lähellä yrityskyselyistä saatuja arvioita. Korkeimmillaan laskennallisen harmaan tuotoksen merkitys oli vuosina 1995-96. Tulokset perustuvat maksuvalvontarekisteristä johdettuihin arvioihin (taulukko 3).
Taulukko 3. Laskennallisista pimeistä palkoista johdettu harmaa tuotos tieliikenteen tavarakuljetuksessa
| Tuotos kansantalouden tilinpidossa, miljoonaa e |
Laskennallinen harmaa tuotos, miljoonaa e |
Osuus tuotoksesta, % |
|
| 1995 | 2 804 | 247 | 8,8 |
| 1996 | 2 941 | 482 | 16,4 |
| 1997 | 3 155 | 216 | 6,8 |
| 1998 | 3 376 | 102 | 3 |
| 1999 | 3 535 | 80 | 2,3 |
| 2000 | 3 921 | 182 | 4,6 |
| Lähde: Tilastokeskuksen kansantalouden tilipito, palkkatilasto ja maksuvalvontarekisteri | |||
Harmaan talouden kasvu pysähtynyt
Harmaan talouden nousua vuonna 1996 on selitetty siten, että suuret kuljetusliikkeet siirtyivät kustannusjahdissaan enenevässä määrin aliurakoitsijoiden käyttöön, minkä vuoksi markkinoille ilmestyi lyhyessä suuri joukko varsin heppoisin toimintaedellytyksin varustettuja pieniä yrityksiä. Vuoden 2000 nousupiikin taustalla olivat toimialan kustannuskriisi ja itäliikenteen vaikeudet.
Yrityskyselyihin vastanneista miltei kaksi kolmasosa totesi syksyllä 2002, että harmaan talouden merkitys on pysynyt toimialalla ennallaan. Vain viidennes katsoi, että harmaan toiminnan osuus on kasvussa. Loppujen mielestä ilmiö on vähentynyt toimialalla (kuvio 2). Suoritealoittain tarkasteltuna harmaan talouden kasvu on painottunut maanrakennusalan kuljetuksiin ja ulkomaanliikenteeseen.
Kuvio 2. Harmaan talouden kehitys tieliikenteen tavarakuljetuksessa yrityskyselyjen mukaan 2001-02, % vastanneista
Torjunta vaatii tiukempia otteita
Elinkeinoelämän mukaan viranomaisten tehotarkastusiskut ovat välttämättömiä harmaan talouden harjoittajien kiinnisaamiseksi (taulukko 2). Koska harmaa talous on ketjuuntunut toimialalla, viranomaisten olisi kiinnitettävä huomiota epäilyttäviin kuljetuksen antajiin, joihin kuuluu rakennusliikkeitä, kuljetuksen välitysliikkeitä ja eräänlaisina pääurakoitsijoina toimivia suuria kuljetusliikkeitä.
Alalla on tunnistettava harmaan talouden riskisuoritealat sekä valvottava tehokkaammin kuljetuksia, joita tehdään yksityiseen liikenteeseen rekisteröidyillä kuorma- ja pakettiautoilla. Yrityskyselyjen mukaan viranomaisten tulisi tehostaa verorästien ja muiden maksujen perintää. Liikenneluvan vakuusrahaa tulisi nostaa tuntuvasti ja käyttää tarvittaessa verorästien maksuun.
Erityisen haitallisena ja kilpailua vääristävänä pidetään tieliikenteen tavarakuljetusalalla tehtyjä ja käynnissä olevia velkasaneerausohjelmia, sillä menettely estää ylikapasiteetin luonnollisen poistumisen markkinoilta. Myös konkurssikeinottelijat pitäisi saada liiketoimintakieltoon, sillä konkurssikeinottelu aiheuttaa toimialalla epätervettä kilpailua.
Koko kuljetusketjun vastuuta korostettava
Alan ketjuuntumisen vuoksi on tärkeää korostaa koko tieliikenteen tavarakuljetusketjun (mukaan lukien kuljetuksenostajat, rahdinhuolitsijat ja välittäjät) vastuuta kuljetuksista ja säännösten noudattamisesta. Nyt kuljetusyritys yksin kantaa kuitenkin vastuun mahdollisista ajo- ja lepoaikarikkomuksista, ylinopeuksista ja ylikuormista.
Teollisuuden ja kaupan kuljetuksenostajien olisi myös katsottava, että hintataso on kuljetuspalveluissa terveellä tasolla eikä antaa toimeksiantoja liian halvalla hinnalla, sillä alhaiset kuljetushinnat ovat toimialalla harmaan talouden tärkeä taustatekijä. Kuljetuksen tilaajien tulisi valita palvelujen tuottajiksi vain sellaisia kuljetusliikkeitä, joilla ei ole verojäämiä ja joiden työnantajavelvoitteet on hoidettu.
Pienet yritykset markkinointiyhteistyöhön
Pienet kuljetusliikkeiden olisi voitava perustaa yhteenliittymiä (markkinointiyhtiöitä ja muita sellaisia), jotka maamme kilpailuviranomaisten estämättä voisivat neuvotella kuljetussopimuksista suoraan kuljetuksenostajien kanssa. Yhteenliittymien avulla voidaan lisätä pienten kuljetusliikkeiden neuvotteluvoimaa teollisuuden ja kaupan suurasiakkaisiin nähden ja nostaa kuljetussopimusten hintatasoa.
Yksittäisten kuljetuksenvälittäjien ympärille kietoutunutta harmaata toimintaa voidaan vähentää, jos kuljetuksen välitystoiminta saatetaan luvanvaraiseksi toiminnaksi. Lisäksi olisi harkittava muuttokuljetuspalvelujen saattamista kotitalousvähennyksen piiriin, sillä harmaan talouden suhteellinen osuus on suurinta juuri yksityisten kotitalouksien ostamissa kuljetuspalveluissa.
Kirjoittaja toimii tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith).
Lähteitä: Lith, Pekka: Epäterve kilpailu liikenteessä - raportti harmaasta taloudesta maanteiden tavara- ja henkilökuljetuksissa, Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, Helsinki 2003. (pekka.lith@kolumbus.fi)
Suomen Kuorma-autoliitto: Kuorma-autoliikenne Suomessa 2002, Helsinki 2002. http://www.skal.fi/
Suomen Kuorma-autoliitto: Strategia 2010, Helsinki 2002.
Suomen Kuorma-autoliitto: Luvanvaraista tavaraliikennettä koskevat säädökset Suomessa, Helsinki 2001.
Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito ja yritys- ja toimipaikkarekisteri. tilastokeskus.fi
Päivitetty 16.2.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi