Julkaistu: 16.2.2003
Unioni laajenee
Uusilla jäsenillä vuosikymmenten takamatka
Petri Kettunen
Joulukuussa 2002 Kööpenhaminassa pidetyssä Eurooppa-kokouksessa päätettiin ottaa lisää jäseniä Euroopan unioniin vappuna 2004. Unionin on tarkoitus laajentua kertaheitolla 10 uudella jäsenmaalla, joita ovat Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Romanian ja Bulgarian katsottiin täyttävän jäsenyysehdot myöhemmin. Turkki on hakenut EU:n jäsenyyttä ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla, mutta maan ihmisoikeustilanteen pitää parantua ennen unioniin liittymistä. Vuoteen 2010 mennessä EU:n jäsenvaltioiden määrä saattaa olla 28-30 valtiota.
Ennen unionijäsenyyttä EU:n ehdokasmaat allekirjoittavat huhtikuussa 2003 Ateenassa EU:n kanssa sopimuksen liittymisestä Euroopan talousalueeseen (Eta). Eta on EU-jäsenyyden odotushuone. Ennen liittymistään EU:hun vuonna 1995, Suomi oli Etassa vuodesta 1991 lähtien.
Eta-sopimuksista pidetään kansanäänestykset vuoden 2003 aikana EU:n uusissa jäsenmaissa, ja sopimusten ratifiointiprosessi nykyisten ja uusien jäsenmaiden parlamenteissa vie oman aikansa.
Uusissa jäsenmaissa kansalaismielipide on hyvin myönteinen EU-jäsenyydelle. Eurobarometrin syys-lokakuun 2002 kyselyn mukaan keskimäärin 61 prosenttia uusien jäsenmaiden kansalaisista on jäsenyyden kannalla.
Myönteisimmin EU-jäsenyyteen suhtautuivat romanialaiset (78 %), bulgarialaiset (68 %) ja unkarilaiset (67 %). Kriittisimmin jäsenyyteen suhtautuivat virolaiset (32% piti jäsenyyttä hyvänä asiana), latvialaiset (35 %) ja sloveenit (43 %).
Nykyisten jäsenmaiden kansalaisista kriittisimmin EU:n laajenemiseen suhtautuivat suomalaiset (51 % kannattaa) ja myönteisimmin italialaiset (82 %).
Ongelmia lyhyellä aikavälillä
Vuonna 2004 EU laajenee viidennen kerran. EU laajeni ensimmäisen kerran vuonna 1973 Englannilla, Irlannilla ja Tanskalla, ja vuonna 1981 unioniin liittyi EU:n nykyinen puheenjohtajavaltio Kreikka. Kolmannella laajentumiskerralla välimerellinen ulottuvuus vahvistui, kun Espanja ja Portugali liittyivät unioniin vuonna 1986. Vuonna 1995 12 EU-valtion joukkoon liittyivät Suomi, Ruotsi ja Itävalta.
Kööpenhaminassa tehdyn päätöksen voidaan katsoa lopettaneen kylmän sodan aikaisen jakolinjan Euroopassa.
Kymmenen uuden jäsenmaan ottaminen kerralla muodostaa todennäköisesti suuria ongelmia lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä EU:n sisämarkkina-alueen laajentumisen vaikutus on positiivinen. EU:n komission mukaan itälaajentuminen tuo yhteisöön 75 miljoonaa henkilöä ja laajentumisen hinnaksi arvioidaan 40,8 miljardia euroa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Puolet tästä 40,8 miljardin euron rahasummasta kulutetaan EU:n rakennerahastoihin, neljännes koko summasta kuluu maatalouteen ja loppusumma menee hakijamaiden budjettivajeiden sekä EU:n ulkorajojen rajavalvonnan parantamiseen.
Kun arvioidusta 40,8 miljardin euron määrästä vähennetään uusien hakijamaiden yhteiseen kassaan maksamat osuudet ja EU:n maksatusten viivästyminen, jää kymmenen uuden jäsenmaan nettohinnaksi reilut kymmenen miljardia euroa kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Tämä on vuosittain noin yhdeksän euroa jokaista nykyistä EU:n kansalaista kohden.
Suomelle itälaajentuminen maksaa kolmen ensimmäisen vuoden aikana 181 miljoonaa euroa (euobserver.com 16.12.2002, HS 18.12.2002).
Reaalisosialismin luhistumisen jälkeen Itä-Euroopan ja Baltian maiden hallitukset ovat pyrkineet määrätietoisesti EU:n jäsenyyteen. Vuosina 1991-95 EU solmi Eurooppa-sopimukset Puolan, Unkarin, Bulgarian, Tšekin, Romanian, Slovakian, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.
Hakijamaat ovat pyrkineet täyttämään heinäkuussa vuonna 1993 sovitut Kööpenhaminan kriteerit: EU-jäsenyyden ehtona on, että hakijamaissa vallitsee demokratia, maan pitää kunnioittaa ihmisoikeuksia, maa on toimiva markkinatalousmaa, joka kykenee vastaamaan EU:n asettamiin haasteisiin sekä hakijamaiden pitää sitoutua kolmipilarisen unionin perusperiaatteisiin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, sisäpolitiikan ja oikeusasioiden sekä talous- ja rahaliiton alueilla (Pautola-Mol 2002).
Hakijamaiden bkt vain 5 % EU:n bkt:sta
Uusien jäsenmaiden kansantalouksien suorituskyky on vielä melko heikko nykyisiin jäsenmaihin verrattuna. Hakijamaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on vain 5 prosenttia koko unionin bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuote henkeä kohden vuonna 2000 oli 31-78 prosenttia EU:n keskiarvosta. Tulotaso oli heikoin Latviassa ja lähinnä EU:n keskiarvoa sisäisten riitojen repimässä Kyproksessa ja entisestä Jugoslaviasta ensimmäisenä irtautuneessa Sloveniassa (taulukko 1). Bruttokansantuote henkeä kohden on Kyproksessa lähes yhtä suuri kuin Portugalissa.
Taulukko 1. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote EU:n uusissa jäsenmaissa 2001
| Mrd. e | Asukasta kohti (2000) |
Asukasta kohti (2000) |
|
| euroa | EU 15 = 100 | ||
| Kypros | 10,2 | 18 500 | 78 |
| Latvia | 8,5 | 7 700 | 31 |
| Liettua | 13,4 | 8 700 | 36 |
| Malta | 4,0 | 11 900 | 51 |
| Puola | 196,7 | 9 200 | 40 |
| Slovakia | 22,8 | 11 100 | 46 |
| Slovenia | 20,9 | 16 000 | 68 |
| Tšekki | 63,3 | 13 300 | 56 |
| Unkari | 57,8 | 11 900 | 51 |
| Viro | 6,2 | 9 800 | 40 |
| Yhteensä | 403,9 | .. | .. |
| EU 15 | 8 828,90 | 23 200 | 100 |
| Lähde: Eurostat | |||
Uusien jäsenien köyhyys laskee EU:n bruttokansantuotteen keskiarvoa merkittävästi. On mielenkiintoista nähdä, riittäkö EU:lla varoja jatkaa nykyisten jäsenmaiden aluetukiohjelmia. Valtio saa aluetukea, jos bruttokansantuote on enintään 75 prosenttia EU:n keskiarvosta.
Bruttokansantuotteen kasvuaste on uusissa jäsenmaissa, alhaisen lähtötason vuoksi, ollut noin 2,5 kertaa nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Vuonna 2001 kasvu oli nopeinta Baltian maissa ja hitainta Maltalla, jossa talous supistui 0,8 prosenttia (taulukko 3).
Taulukko 3. Bruttokansantuotteen kasvu EU:n uusissa jäsenmaissa 1999-2001, %
| 1999 | 2000 | 2001 | |
| Kypros | 4,6 | 5,1 | 4,0 |
| Latvia | 2,8 | 6,8 | 7,7 |
| Liettua | -3,9 | 3,8 | 5,9 |
| Malta | 4,1 | 5,5 | -0,8 |
| Puola | 4,1 | 4,0 | 1,0 |
| Slovakia | 1,3 | 2,2 | 3,3 |
| Slovenia | 5,2 | 4,6 | 3,0 |
| Tšekki | 0,5 | 3,3 | 3,3 |
| Unkari | 4,2 | 5,2 | 3,8 |
| Viro | -0,6 | 7,1 | 5,0 |
| EU-15 | 2,8 | 3,4 | 1,5 |
| Lähde: Eurostat ja kansalliset tilastovirastot | |||
Tulevaisuudessakin EU:n uusien jäsenmaiden kokonaistuotannon on kasvettava reilusti muita EU-maita nopeammin, jotta reaalinen lähestyminen voi jatkua. Reaalisella lähestymisellä tarkoitetaan elintaso- ja tuottavuuserojen kaventumista uusien ja vanhojen EU-jäsenmaiden välillä. Nykyisellä kasvuvauhdilla uusilla jäsenmailla menee noin 40 vuotta ennen kuin niiden bruttokansantuotteen taso on sama kuin EU:n nykyisissä jäsenmaissa (Taro 2002, Raunio - Tiilikainen 2002).
Maatalousvaltaisia siirtymätalouksia
Uudet jäsenmaat ovat pääasiassa siirtymätalouksia. Talouksien rakenteiden uusiminen luo paineita uusien jäsenmaiden budjeteille, jotka ovat jo valmiiksi vajeellisia. Budjettivajeet suhteutettuna bruttokansantuotteeseen vuonna 2000 vaihtelivat Viron 0,4 prosentista Maltan 7 prosenttiin. Vuonna 2002 Viron julkisen talouden ennustettiin kääntyvän ylijäämäiseksi (taulukko 7).
Taulukko 7. Julkisen talouden vaje ja pitkät korot uusissa jäsenmaissa 2000-2002
| Julkisen talouden tasapaino, % bkt:sta | Valtion velka % bkt:sta 1 | Pitkä korko 2 | |||||
| 2000 | 2001 | 2002* | 2000 | 2001 | 2002* | 2001 | |
| viitearvo | -3,0 | -3,0 | -3,0 | -60,0 | -60,0 | -60,0 | 7,0 |
| Kypros | -2,7 | -3,0 | -2,6 | .. | .. | .. | .. |
| Latvia | -2,7 | -1,7 | -2,8 | 10,0 | 12,2 | 11,4 | 10,7 |
| Liettua | -3,3 | -1,7 | -1,8 | 28,3 | 29,0 | 28,4 | 7,9 |
| Malta | -7,0 | -7,0 | -5,5 | .. | .. | .. | .. |
| Puola | -3,8 | -5,6 | -6,3 | 43,8 | 38,0 | 37,5 | 8,3 |
| Slovakia | -4,8 | -5,5 | -5,0 | 32,9 | 42,7 | 42,0 | 7,8 |
| Slovenia | -1,6 | -1,3 | -1,3 | 25,1 | 25,4 | 26,0 | .. |
| Tšekki | -3,3 | -5,5 | -6,7 | 29,2 | 29,0 | 30,5 | 5,5 |
| Unkari | -3,1 | -4,3 | -4,9 | 56,1 | 51,5 | 49,1 | 6,7 |
| Viro | -0,4 | 0,2 | 0,1 | 6,6 | 6,2 | 5,8 | 4,7 |
| * ennuste | |||||||
| 1 Määritelmä saattaa erota EU:n määritelmästä. | |||||||
| 2 10 vuoden valtion velkakirja. Lyhyempi maturiteetti Latvialle, Liettualle, Slovakialle ja Virolle. | |||||||
| Lähde: Taro (2002) | |||||||
Vanhan järjestelmän perintönä monissa maissa on raskas ja tehoton julkinen ala. Talouksien modernisointi ja infrastruktuuri-investoinnit ovat vaatineet paljon julkisia varoja. Kehittyminen edelleen kohti nykyisiä jäsenmaita vaatii muun muassa sosiaaliturvan parantamista ja lisää mittavia investointeja infrastruktuuriin.
Rakenteellisesti uudet jäsenvaltiot ovat selvästi maatalousvaltaisempia kuin nykyiset jäsenmaat. Uusissa jäsenvaltioissa maatalouden piirissä toimii keskimäärin 13 prosenttia työvoimasta, kun muualla EU:ssa maatalousalan työntekijöitä on noin 4 prosenttia. Maatalousvaltaisin on Puola, jossa lähes viidennes työvoimasta kuuluu alkutuotannon piiriin.
Maatalouden bkt-osuus oli vuonna 2001 uusissa jäsenmaissa keskimäärin 4,4 prosenttia eli luvut osoittavat maatalousalan olevan uusissa jäsenmaissa suhteellisen tehotonta. Maatalouden bkt-osuus oli suurin Liettuassa, 7,4 prosenttia ja maatalouden osuus suurin työvoimasta Puolassa (taulukot 2 ja 6). Muualla EU:ssa maatalouden osuus bkt:sta oli 2,1 prosenttia.
Taulukko 2. Bruttokansantuoteosuudet aloittain EU:n uusissa jäsenmaissa 1998 ja 2001, %
| 1998 | 2001 | |||||
| Maatalous | Teollisuus | Palvelut | Maatalous | Teollisuus | Palvelut | |
| Kypros | 4,4 | 21,8 | 73,8 | 3,9 | 19,5 | 76,6 |
| Latvia | 4,4 | 30,3 | 65,4 | 4,7 | 24,9 | 70,4 |
| Liettua | 10,3 | 32,5 | 57,3 | 7,1 | 33,9 | 59,0 |
| Malta | 2,7 | 27,8 | 69,5 | 2,4 | 57,3 | 70,4 |
| Puola | 4,8 | 36,3 | 59,0 | 3,4 | 32,9 | 63,8 |
| Slovakia | 5,3 | 34,2 | 60,5 | 4,6 | 32,7 | 62,7 |
| Slovenia | 4,1 | 37,6 | 58,3 | 3,1 | 36,9 | 60,1 |
| Tšekki | 4,6 | 39,7 | 55,7 | 4,2 | 40,1 | 55,8 |
| Unkari | 5,5 | 32,8 | 61,7 | 4,3 | 32,0 | 63,7 |
| Viro | 7,2 | 29,3 | 63,5 | 5,8 | 28,7 | 65,5 |
| EU 15 | 3,4 | 28,5 | 69,1 | 2,1 | 27,7 | 70,2 |
| Lähde: Eurostat | ||||||
Taulukko 6. Työttömyys- ja työllisyysaste sekä työllisyysjakauma toimialoittain EU:n uusissa jäsenmaissa 2001, %
| Työttömyys | Työllisyysaste | Työllisyys aloittain | |||||||
| yhteensä | naiset | alle 25-v. | yhteensä | naiset | miehet | maatalous | teollisuus | palvelut | |
| Kypros | 3,9 | 5,8 | 8,3 | 67,9 | 56,5 | 79,7 | 4,9 | 24,0 | 71,1 |
| Latvia | 13,1 | 11,5 | 22,9 | 58,9 | 56,1 | 61,9 | 15,1 | 25,3 | 59,6 |
| Liettua | 16,5 | 13,5 | 30,9 | 58,6 | 57,4 | 59,8 | 16,5 | 27,2 | 56,3 |
| Malta | 6,5 | 7,8 | 15,4 | 54,2 | 31,6 | 76,4 | 2,2 | 31,8 | 66,0 |
| Puola | 18,4 | 20,0 | 41,5 | 53,8 | 48,4 | 59,2 | 19,2 | 30,7 | 50,1 |
| Slovakia | 19,4 | 18,6 | 38,9 | 56,7 | 51,8 | 61,8 | 6,3 | 37,1 | 56,7 |
| Slovenia | 5,7 | 6,0 | 15,7 | 63,6 | 58,6 | 68,5 | 9,9 | 38,6 | 51,4 |
| Tšekki | 8,0 | 9,6 | 16,3 | 65,0 | 57,0 | 73,2 | 4,9 | 40,5 | 54,6 |
| Unkari | 5,7 | 4,9 | 10,5 | 56,3 | 49,6 | 63,3 | 6,1 | 34,5 | 59,4 |
| Viro | 12,4 | 13,1 | 24,5 | 61,1 | 56,9 | 65,6 | 7,1 | 34,2 | 58,7 |
| Uudet EU-maat yht. | 14,5 | 15,3 | 31,6 | 56,9 | 51,2 | 62,6 | 13,3 | 33,2 | 53,6 |
| EU-15 | 7,2 | 8,3 | 13,9 | 63,8 | 54,8 | 72,9 | 4,3 | 26,4 | 69,3 |
| Lähde: Eurostat | |||||||||
Euro saa vielä odottaa
Uusien EU-maiden julkisen talouksien tasapainon saavuttamista helpottaa jonkin verran se tosiseikka, että maiden verolainsäädännön yhteensovittaminen muun EU:n kanssa laajentaa veropohjaa ja johtaa välillisen verotuksen kiristämiseen arvonlisäveroasteen yhtenäistämistarpeiden vuoksi. Valtion omaisuuden yksityistämisestä on luvassa vielä jonkin verran tuloja, mutta suurimittaisin valtion omaisuuden yksityistämisprosessi ajoittui jo 1990-luvulle.
Unioniin liittymisen yhteydessä uusista EU-maista tulee, Ruotsin tavoin, asemaltaan poikkeusmaita talous- ja rahaliittoon Emuun. Ne noudattavat Emun kaikkia säännöksiä, mutta eivät siirry Emun kolmanteen vaiheeseen eli yhteiseen rahaan.
Kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää, että kuluttajahintojen nousuvauhti ei ylitä 1,5 prosenttiyksikköä kolmen alhaisemman inflaation omaavan maan keskiarvosta, pitkät korot eivät saa merkittävästi poiketa EU:n keskiarvosta, julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja julkisen talouden tulee olla vakaa eli vuotuinen budjettialijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia bruttokansantuotteesta (ns. Maastricht-kriteerit). Lisäksi edellytetään valuuttakurssin vakautta eli valuuttakurssit voivat vaihdella 15 prosenttia keskikurssinsa ympärillä (Taro 2002, Emu-asiantuntijatyöryhmän raportti 1997).
Hintojen nousuvauhti vuonna 2001 vaihteli 1,3 prosentista (Liettua) 9,1 prosenttiin (Unkari). Keskimäärin näissä 10 maassa inflaatio oli yli 2 kertaa ripeämpää kuin muualla EU:ssa (taulukko 4). Julkisen talouden Maastricht-testin läpäisee kymmenestä hakijamaasta puolet (taulukko 7).
Taulukko 4. Yhdenmukaistettu inflaatio EU:n uusissa jäsenmaissa 1999-2001, %
| 1999 | 2000 | 2001 | |
| Kypros | 1,1 | 4,9 | 2,0 |
| Latvia | 2,1 | 2,6 | 2,5 |
| Liettua | 0,7 | 0,9 | 1,3 |
| Malta | 2,3 | 3,0 | 2,5 |
| Puola | 7,2 | 10,1 | 5,3 |
| Slovakia | 10,8 | 12,3 | 7,3 |
| Slovenia | .. | 8,9 | 8,4 |
| Tšekki | 1,8 | 3,9 | 4,5 |
| Unkari | 10,0 | 10,0 | 9,1 |
| Viro | 3,1 | 3,9 | 5,6 |
| EU 15 | 1,2 | 2,1 | 2,3 |
| Lähde: Eurostat | |||
Unkarilla eniten kauppaa EU:n kanssa
Budjettivajeet ovat huolestuttavan suuret Tšekissä, Puolassa ja Maltalla. Joillakin nykyisilläkin jäsenmailla on myös vaikeuksia täyttää julkisen talouden kriteeriä suhdanteiden heikentyessä. Portugalissa julkisen talouden vaje repesi viime vuonna 4,1 prosenttiin, ja EU:n talouskomissaari Pedro Solbes on varoittanut suurten talouksien Saksan, Ranskan ja Italian julkisten talouksien vajeita ylittämästä 3 prosenttia. Myös nykyisen puheenjohtajan Kreikan julkinen talous on tarkkailun alaisena. Pitkien korkojen Maastricht-kriteeriä ei vuonna 2001 täyttänyt hakijamaista kuin Tšekki, Unkari ja Viro. EU-jäsenyys ja instituutioiden (lainsäädäntö) kehittyminen laskee keskipitkällä aikavälillä hakijamaiden riskipreemiota.
Hakijamaista ulkomaankaupalla mitattuna Unkari on yhdentynyt voimakkaimmin EU:n kanssa. Unkarin viennistä 3/4 suuntautui unionin alueelle ja EU-tuonnin osuus oli noin 58 prosenttia (taulukko 5). Vähiten kaupankäyntiä EU:n kanssa on Liettualla, jolla perinteisesti on paljon kaupankäyntiä Venäjän kanssa.
Taulukko 5. EU:n osuus hakijamaiden ulkomaankaupasta 2001, %
| Tuonti | Vienti | |
| Kypros | 55,5 | 49,0 |
| Latvia | 52,6 | 61,2 |
| Liettua | 44,0 | 47,8 |
| Malta | 63,6 | 41,3 |
| Puola | 61,4 | 69,2 |
| Slovakia | 49,8 | 59,9 |
| Slovenia | 67,7 | 62,2 |
| Tšekki | 61,8 | 68,9 |
| Unkari | 57,8 | 74,3 |
| Viro | 56,5 | 69,4 |
| Lähde: Eurostat | ||
Hakijamaiden talouksien rakenteiden samankaltaistuminen muun EU:n kanssa lisää kauppavaihtoa nykyisten EU-maiden kanssa pitkällä aikavälillä. Hakijamaiden taloudet eivät ole vielä pitkään aikaan Emu-kunnossa ja härkäpäinen yritys täyttää Emu-kriteerit saattaa hidastaa talouskasvua hakijamaissa ja näin lisätä epätasapainoa tulevaisuuden EU:ssa.
Kirjoittaja toimii tilastonlaatijana Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksiköstä.
Lähteet:
European Comission: Candidate Countries Eurobarometer 2002 - First Results http://europa.eu.int/comm/public_opinion/archives/cceb/2002/cceb_2002_highlights_en.pdf
EMU-asiantuntijatyöryhmän raportti (1997): Rahaliitto ja Suomi - talouden haasteet (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1997/24)
EU observer.com http://www.euobserver.com/index.phtml?sid=9&aid=7523
Pautola-Mol, Nina (2002): Baltian maiden integroituminen Euroopan unioniin - institutionaalinen lähestymistapa (Kansantaloustieteellinen Aikakauskirja, KAK, 2/2002, s. 226-228)
Raunio, Tapio & Tiilikainen, Teija (toim.): Euroopan rajat - laajentuva Euroopan unioni (Gaudeamus, 2002)
Taro, Lauri (2002): Kysymyksiä EU:n laajentumisesta ja hakijamaiden talouksista (KAK 2/2002, s. 167-175)
Päivitetty 16.2.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi